Flunssa, influessa vai korona?

Kurkussa alkaa tuntua kaiherrusta. Nenässä on omituisia tuntemuksia. Mitä tämä on? Olenko sairastumassa flunssaan, influenssaan vai koronaan?

Valitettavasti pelkkien oireiden perustella ei voi varmuudella erottaa, mistä taudista on kysymys. Usein flunssa on tästä kolmikosta lieväoireisin.

Kaikkien näiden hengitystieinfektioiden oireet voivat kuitenkin vaihdella henkilöstä riippuen. Oireiden voimakkuuteen vaikuttavat sairastuneen henkilökohtainen vastustuskyky, yleiskunto ja taudinaiheuttajaviruksen laatu.

Fluzinc

3 päivän tehokuuri flunssan hoitoon.

^{(CE terveydenhuollon tuote)}

Tutustu

Flunssan oireet ovat lievimmät

Flunssa eli nuhakuume eli lievä ylähengitystien infektiosairaus on yleinen vaiva. Alle kouluikäiset sairastavat vuodessa keskimäärin 6–8 flunssaa, aikuiset 2–3. Nuhakuumetta esiintyy ympäri vuoden.

Flunssaa aiheuttavia viruksia on useita satoja. Yleensä flunssaa aiheuttavat rinovirukset, koronavirukset, adenovirukset tai RS-virukset. Flunssan aiheuttajavirusta ei yleensä selvitetä, sillä tämä tieto ei auta flunssan hoidossa.

Nuhakuume tarttuu pisaratartuntana ilmateitse tai kosketustartuntana esineistä, joita flunssaa sairastava on koskenut.

Flunssan torjuntaan ei ole olemassa rokotetta.

Flunssan itämisaika on puolesta kolmeen vuorokautta. Ensimmäiset oireet ilmenevät yleensä 1–2 vuorokauden kuluessa tartunnasta ja tartuttavuus on suurimmillaan 2–4 ensimmäisenä sairauspäivänä.

Flunssan ensimmäisiä oireita ovat usein

• päänsärky
• vilunväristys
• kurkkukipu
• kuume

Myöhemmin ilmeneviä oireita ovat

• nenän vuotaminen ja tukkoisuus
• yskä
• huonovointisuus

Flunssa kestää yleensä yhdestä kahteen viikkoa, mutta joskus oireet kestävät jopa kuukauden ajan.

Flunssan torjuntaan ei ole olemassa rokotetta, ja taudin hoito on oireita lievittävää. Kotihoidossa on tärkeää levätä, syödä riittävästi ja juoda runsaasti nesteitä. Hunaja tuo helpotusta varsinkin lasten yskään.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vahva annos sinkkiasetaattia (CE terveydenhuollon tuote) suun ja nielun limakalvoille heti flunssan ensioireiden ilmettyä voi lyhentää flunssan keston 7 päivästä 4 päivään.

Influenssa on talvinen vaiva

Influenssa kulkee yleensä aaltoina marras-huhtikuussa. Se on influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus, joka tarttuu hengitystie-eritteiden välityksellä. Tartunnan saaneista noin puolet sairastuu tautiin.

Influenssan itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on yleensä 1–4 päivää. Taudin tartuttavuus alkaa jo 1–2 päivää ennen oireiden alkua, mutta suurimmillaan tartuttavuus on 1–3 päivää oireiden alusta.

Samastakin influenssaviruksesta sairastuneiden oirekirjo voi vaihdella.

Influenssan ehkäisemiseen valmistetaan vuosittain rokote, jossa on tavallisesti kahden A-influenssaviruksen ja kahden B-viruksen osia. Jos epidemian aiheuttava virus on jokin rokotteessa käytetyistä viruksista, rokote pienentää riskiä sairastua influenssaan 50–80 prosenttia.

Samastakin influenssaviruksesta sairastuneiden oirekirjo voi vaihdella. Influenssan ensioireet ovat yleensä:

• päänsärky
• lihassärky
• äkillinen korkea kuume
• huonovointisuus

Flunssasta erottava tekijä on yleensä juuri nopeasti korkealle nouseva kuume. Hieman myöhemmin ilmeneviin influenssan oireisiin kuuluvat usein:

• tukkoinen nenä
• paheneva yskä
• kurkkukipu
• lapsilla vatsa- ja suolisto-oireet

Influenssaa voidaan hoitaa viruslääkkeillä. Jos lääkettä annetaan heti oireiden ilmettyä, lääke voi lyhentää oireiden kestoa ja vähentää bakteeriperäisten jälkitautien riskiä.

Kotihoidossa on tärkeää levätä, syödä riittävästi ja juoda paljon nesteitä. Yskää voi hillitä hunajalla (CE terveydenhuollon tuote) ja kipu- sekä särkylääkkeitä voi ottaa kivun hillitsemiseksi. Myös vahvasta sinkkiasetaattikuurista (CE terveydenhuollon tuote) nielun ja suun limakalvoille voi olla apua influenssan oireiden lievittämiseksi.

Koronavirus eli COVID-19 aiheuttaa vaihtelevia oireita

Koronavirukset ovat ryhmä yleisiä viruksia, jotka aiheuttavat ihmisellä yleensä lievän hengitystietulehduksen eli flunssan. Vuoden 2019 lopulla ilmennyt virusmuunnos, COVID-19, on aiheuttanut maailmanlaajuisen pandemian. Koronarokotteiden myötä sairauden vakavat tautimuodot ovat nykyisin harvinaisia.

Koronan itämisajaksi on arvioitu 1–14 päivää. Vuoden 2023 alussa Suomessa yleisimmän muunnoksen omikronvariantin oireet ilmaantuvat yleensä noin kolme päivää tartunnasta.

Koronavirustautiin sairastunut henkilö on nykytiedon mukaan tartuttavimmillaan oireisen taudin alussa ja 1–2 päivää ennen oireiden alkua. Tartuttavuus laskee jyrkästi ensimmäisten oireisten päivien jälkeen. Tautia tartuttaa myös silloin, kun koronan sairastaa oireettomana.

Kronaviruksen oireita voivat olla 

• kuume
• yskä
• hengenahdistus
• lihaskivut
• väsymys
• nuha
• pahoinvointi
• ripuli

Nykyisin vallalla oleva omikronvariantti aiheuttaa harvoin haju- tai makuaistin häiriöitä.

Varmistetun koronavirusinfektion voi hyvin sairastaa kotona, jos oireet ovat lieviä. Vuodenvaihteessa 2023 virallinen ohjeistus on, että töihin voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3–5 päivää. Jos kuume jatkuu pidempään, täytyy kuumeettomia päiviä olla vähintään yksi ennen ihmisten ilmoille lähtemistä.

Hengitystieinfektio paranee yleensä noin viikon kotilevolla. Kotihoidossa pätevät samat ohjeet kuin muidenkin hengitystieinfektioiden kohdalla:

• lepoa
• runsaasti nesteitä
• riittävästi ruokaa

On kuitenkin tärkeää ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, jos sairastuneella ilmenee hengenahdistusta tai hänen yleistilansa heikkenee. Koronavirus vaikuttaa myös altistavan verisuonitukoksille, joten koronaan sairastuneen on syytä olla yhteyttä lääkäriin, jos hänellä on muita verisuonitukoksen riskiä lisääviä tekijöitä.

Kotona tehtäviä koronatestejä on tarjolla runsaasti. Esimerkiksi pikakoronatestissä näyte otetaan kielen alta eikä erillistä näytteenottoa ja -käsittelyä tarvita. Jos epäilet itselläsi koronaa tai influenssaa, voit nykyisin tehdä kotitestin, joka erottaa koronan ja influenssan tarkasti toisistaan. Testi myös tunnistaa, onko kyseessä Influenssa A vai Influenssa B.

Miten ehkäiset tautikolmikkoa?

Flunssan, influenssan ja koronavirusinfektion ehkäisyssä toimivat pitkälti samat toimenpiteet. Tartuntojen ehkäisyn kannalta on tärkeää suojata itsensä, mutta myös pitää huoli, ettei itse levitä mahdollisia omia tautimikrobejaan. Tartuttavuus alkaa yleensä jo ennen oireiden ilmenemistä.

• Pese kädet huolellisesti saippualla ja lämpimällä vedellä. Käsien pesu on aiheellista ainakin tullessa ulkoa sisälle, ennen ruokailua ja nenän niistämisen jälkeen.
• Käytä käsidesiä, varsinkin jos et pysty pesemään käsiä.
• Vältä kasvojen koskettelua käsin. Näin mikrobit eivät pääse kulkeutumaan helposti kasvoilta limakalvoille.
• Yski hihaan tai kertakäyttöiseen nenäliinaan, jonka laitat suoraan käytön jälkeen roskakoriin.
• Jos sinulla on hengitystieinfektion oireita, pysy kotona. Käytä maskia, jos joudut lähtemään ihmisten ilmoille.

Hengitystieinfektioon kannattaa varautua jo ennalta. Esimerkiksi flunssan kestoa lyhentävä ja oireita lievittävä vahva sinkkiasetaattikuuri (CE terveydenhuollon tuote) on syytä olla jo odottamassa lääkekaapissa, sillä se tehoaa parhaiten heti ensioireisiin otettuna.

Mielikki Yskähunaja

Turvallinen ja tehokas hoito akuuttiin yskään.

^{(CE terveydenhuollon tuote)}

Tutustu

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Duodecim Terveyskirjasto
Duodecim Terveyskirjasto