Korkea verenpaine ja eteisvärinä lisäävät aivoinfarktin riskiä

Aivoinfarkti tarkoittaa puutteellisen verenvirtauksen eli iskemian aiheuttamaa aivokudoksen pysyvää vauriota.

Aivoinfarktin eli aivoverisuonitukoksen syynä on nimen mukaisesti aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten syynä on esimerkiksi sydämestä tai kaulavaltimosta liikkeelle lähtenyt hyytymä.

Aivoinfarkti iskee usein täysin yllättäen. Oireet kehittyvät huippuunsa yleensä nopeasti, muutamissa minuuteissa. Harvoissa tapauksissa oireiden kehittymisessä menee tunteja.

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Aivoinfarktia ei aina itse tunnista

Aivoinfarktia ei välttämättä edes tunnista itse. Silloin olisi tärkeää, että lähellä olisi toinen ihminen, joka pystyy testaamaan epäillyn aivoinfarktin oireita.

Jos epäilet toisella aivoinfarktia, pyydä häntä:

  • nostamaan käsivarsia (oireena käsien tai jalkojen voimattomuus tai tunnottomuus)
  • toistamaan yksinkertainen lause (oireena epäselvä puhe tai puhumisen vaikeus)
  • hymyilemään (oireena roikkuva suupieli tai toispuoleinen hymy)

Mikäli edellä mainitut toiminnot eivät henkilöltä onnistu, täytyy soittaa välittömästi hätänumeroon. Aivoinfarktin ollessa kyseessä täytyisi liuotushoito aloittaa mahdollisimman pian. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä suuremmat hyödyt siitä saadaan.

Sairaalassa selvitetään ensimmäisenä, onko kyseessä aivoinfarkti, sillä aivoinfarkti ja aivoverenvuoto voivat aiheuttaa samankaltaisia oireita. Aivojen kuvantamistutkimuksilla ne voidaan erottaa toisistaan. Lisäksi tehdään myös muita tutkimuksia, joiden perusteella pyritään saamaan selville syy, joka aivoinfarktin on aiheuttanut.

TIA menee ohi minuuteissa

TIA (Transient Ischemic Attack) puolestaan on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö. TIA-kohtaus aiheutuu aivovaltimon hetkellisestä tukkeutumisesta esimerkiksi verihyytymän seurauksena. Kohtaus kestää yleensä alle tunnin, tyypillisimmillään 2–15 minuuttia, eikä sen jälkeen havaita pysyvää kudosvauriota.

Kuitenkin myös TIA-kohtauksen aikana on tärkeää päästä heti hoitoon. Hoitoon on hakeuduttava välittömästi, vaikka oireet menisivätkin ohi.

TIA:an on syytä suhtautua vakavasti ja seurata sen jälkeen tilannetta erityisen tarkasti. Ensimmäisen TIA:n saaneista 10–20 prosenttia saa aivoinfarktin kolmen kuukauden kuluessa kohtauksesta. Jopa puolet näistä aivoinfarkteista ilmaantuu kahden vuorokauden kuluessa TIA:sta.

Oireet ovat yleensä äkillisiä eikä niihin liity päänsärkyä tai muita oireita. Tunnistettavat oireet ovat pitkälti samat kuin aivoinfarktissa:

  • toisen puolen ylä- tai alaraajan ohimenevä heikkous
  • toisen kasvopuoliskon alaosan halvausoire, kuten roikkuva suupieli
  • vaikeus puhua tai ymmärtää puhetta
  • toisen silmän näön hämärtyminen
  • huimaus, johon liittyy näkeminen kahtena, nielemisvaikeus tai vaikeus muodostaa sanoja

Tilanteen selvittämiseksi kannattaa tehdä sama edellämainittu testi kuin aivoinfarktiepäilyssä.

Nainen hymyilee normaalisti, ei aivoinfarktia.
Tasapuolisesti molemmat suupielet nostava hymy on hyvä merkki.

Korkea verenpaine aivoinfarktin riskitekijänä

Sydämen ja verenkierron toiminnalla on tärkeä merkitys aivojen terveydelle. Aivoninfarktin riskiä kasvattavat monet tekijät, joista useat lisäävät myös muiden terveysongelmien riskiä.

Korkea verenpaine on tärkein hoidettavissa oleva aivoinfarktien riskitekijä. Jatkuva paine haurastuttaa ja rasvoittaa aivojen suonistoa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että aivohalvausriski keskimäärin kaksinkertaistuu, kun systolinen eli yläpaine nousee 20 mmHg. Vastaava kaksinkertaistuminen liittyy alapaineen eli diastolisen paineen kohdalla 10 mmHg nousuun.

Aivohalvausriskin kohoaminen alkaa 115/75 mmHg:n lukemasta. Nuorilla riski kohoaa jyrkemmin kuin vanhoilla. Puolestaan systolisen verenpaineen alentaminen 10 mmHg:lla pienentää aivohalvausriskiä 35 prosentilla.

Siksi verenpainetasojen tarkkailu ja korkean verenpaineen hoitaminen ovat tärkeitä myös aivoterveyden kannalta. Kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa elintavat ovat merkittävässä roolissa. Tärkeimpiä niistä ovat:

  • suolan käytön rajoittaminen
  • enintään kohtuullinen alkoholinkäyttö
  • laihdutus ja painonhallinta
  • terveellinen ravinto
  • säännöllinen liikunta
  • tupakoimattomuus
  • liiallisen stressin välttäminen

Eteisvärinä aivoinfarktin riskitekijänä

Eteisvärinä eli flimmeri alkaa yleistyä 60 ikävuoden jälkeen. Kymmenesosa yli 75-vuotiaista sairastaa pysyvästi eteisvärinää tai saa eteisvärinäkohtauksia.

Eteisvärinän syynä on, että sydämen eteinen supistuu eri tahdissa kuin kammio ja eteisen supistumistahti on paljon kammiota tiheämpi.

Eteisvärinän oireet vaihtelevat. Ajoittain ilmenevän eteisvärinän oireita voivat olla:

  • ahdistava olo
  • huimaus
  • suorituskyvyn heikkeneminen
  • rintakivut
  • virtsan esityksen lisääntyminen

Eteisvärinä ei ole lähtökohtaisesti hengenvaarallinen, mutta pitkään jatkuessaan se voi aiheuttaa verihyytymiä sydämeen. Nämä verihyytymät voivat lähteä liikkeelle ja aiheuttaa aivoissa aivohalvauksen.

Yleisyytensä vuoksi eteisvärinä on tärkein sydänsairauksiin liittyvät riskitekijä aivoille. Se nostaa aivohalvausriskiä 5–17-kertaiseksi.

Eteisvärinää sairastavilla aivoinfarktin riskiä voidaan kuitenkin estää tehokkaasti veren hyytyvyyttä vähentävällä antikoagulaatio- eli AK-hoidolla.

Eteisvärinästä onkin hyvä olla tietoinen, jotta sen hoitoon voidaan vaikuttaa. Laadukas verenpainemittari, kuten Apteq Q5, osaa tunnistaa sydämen rytmihäiriöt ja eritellä niistä tarkasti mm. eteisvärinän.

Mies mittaa verenpainett.
Verenpaineen mittaus voi paljastaa kaksi aivoinfarktin riskitekijää: korkean verenpaineen ja eteisvärinän.

Muutkin sairaudet vaikuttavat

Korkean verenpaineen ja eteisvärinän lisäksi muutkin sairaudet kasvattavat aivoinfarktin riskiä. Näitä sairauksia ovat muun muassa:

  • diabetes
  • dyslipidemiat eli veren poikkeavat rasva-arvot: suurentuneet kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuus, pienentynyt HDL-kolesterolipitoisuus ja suurentunut triglyseridipitoisuus
  • useat sydänsairaudet
  • kaulavaltimoahtauma
  • migreeni
  • kuorsaus ja uniapnea

Useiden sairauksien kohdalla sairauden hoito voi vähentää myös aivoinfarktin riskiä.

Riskitekijät, joihin ei voi vaikuttaa

Joihinkin aivoinfarktien taustalla oleviin tekijöihin ei voi vaikuttaa. Näitä ovat muun muassa ikä. Riski aivoinfarkteihin suurenee iän myötä.

Sukupuolella on merkitystä, kylläkin ikään yhdistettynä. Alle 75-vuotiailla miehillä aivoinfarktin riski on kaksinkertainen naisiin verrattuna. Vuosien mittaan tilanne kuitenkin muuttuu ja tilanne on päinvastainen yli 85-vuotiailla: naisten aivoinfarktiriski on kaksinkertainen miehiin verrattuna.

Myös perinnölliset alttiustekijät vaikuttavat aivoverenkiertohäiriöiden todennäköisyyteen.

Nainen kävelee metsässä.
Liikunnallinen elämäntapa suojaa myös aivoja.

Elintavoilla voi pienentää aivoinfarktin riskiä

Elintavoilla on tärkeä merkitys aivoinfarktin riskin suuruudelle. Ne ovat myös asioita, joihin jokainen pystyy vaikuttamaan. Riskiä kasvattavat muun muassa:

  • tupakointi
  • passiivinen tupakointi
  • runsas alkoholinkäyttö ja humalahakuinen juominen
  • ylipaino, liittyy lihavuuden aiheuttamiin metabolisiin eli aineenvaihdunnallisiin muutoksiin
  • sydämen ja verenkierron kannalta epäterveellinen ruokavalio
  • runsas suolan käyttö
  • D-vitamiinin puute
  • hormonien käyttö
  • vähäinen liikunta
  • henkinen kuormitus

Nämä riskitekijät liittyvät moniin muihinkin sairauksiin, joten kokonaisvaltaisesti terveelliset elämäntavat ovat hyvä suoja myös aivoinfarktin kohonnutta riskiä vastaan.

Aivoverenkiertohäiriöt voivat jättää pysyvän jäljen

Aivoverenkiertohäiriö eli AVH on yhteisnimitys aivoverisuonten tai aivoverenkierron sairauksille.

Aivot ovat ihmisen toiminnan tärkein säätelijä. Sen vuoksi aivoverenkiertohäiriöstä johtuvat kudosvauriot voivat vaikuttaa monin tavoin ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn.

Seuraukset voivat olla esimerkiksi pysyviä tai ohimeneviä kehon halvausoireita, tuntopuutoksia ja häiriöitä kielellisissä toiminnoissa sekä henkisessä suoriutumisessa. Muutokset ovat yksilöllisiä ja ne riippuvat siitä, missä vauriokohta sijaitsee ja miten laaja se on.

Noin puolelle AVH-potilaista jää pysyvä haitta, neljäsosalla haitta on vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi.

Lähteet
Käypä hoito
Käypä hoito
Aivoliitto

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Jaa tämä artikkeli: