Influenssa 2026 – oireet ja esiintyvyys

Influenssa tai tyypillisemmin influenssavirus A ja B kiertävät Suomessa vuosittain. Tyypillinen influenssaepidemian aika on talvella. Korkeimpia määriä eli ns. tautihuippuja nähdään usein joulu-maaliskuun välisenä aikana.

Influenssaa seurataan tarkasti THL:n toimesta esimerkiksi terveyskeskuskäyntien määrän kautta tai Influenssa A ja B -virusten määrä jätevesissä -raportin kautta. Molemmat keinot tuottavat kohtuullisen nopealla syklillä dataa epidemiatilanteesta – käytännössä viikoittain.

Syksyllä 2025 influenssaa esiintyi maltillisesti, mutta marras-joulukuun vaihteessa influenssaepidemia oli käynnistymässä ympäri Suomen. Influenssa- ja myös korovavirusten määrä jätevesissä on ollut syksyllä 2025 aiempia vuosia alemmalla tasolla.

Kuitenkin loppuvuonna olevat juhlapyhät, kuten isänpäivä ja joulu, altistavat riskiryhmiä taudinaiheuttajille. Siksi edelleen on syytä testata koronan varalta, jos aikoo vierailla esimerkiksi mummolassa ja pieniäkin oireita esiintyy. Jotkin koronatesteistä tunnistavat myös influenssan. Luotettavan influenssatestin löydät esimerkiksi lähimmästä apteekistasi.

Beright 2in1 COVID +
Influenssa A/B

Kotipikatesti koronavirus- ja
influenssa A+B infektioiden toteamiseen.

Lue lisää tuotteesta

Influenssan oireet vuonna 2026

Influenssan oireet vuonna 2026 ovat pitkälti samanlaisia kuin aiemminkin. Influenssan oireet ovat luonnollisesti tapauskohtaisia, mutta tyypillisemmin oireet ovat samansuuntaisia kovan flunssan tai esimerkiksi koronatartunnan kanssa. Influenssan erottaa muista virustartunnoista usein korkeampi kuume ja muutenkin normaalia flunssaa tai koronatartuntaa rajumpi tauti.

Tavallisimpia oireita ovat:

• korkea kuume, joka alkaa nopeasti
• kuiva yskä
• väsymys
• kurkkukipu
• päänsärky, joka voi olla voimakastakin
• nuha tai nenän tukkoisuus
• lihas- ja nivelkivut
• hengenahdistus (vakavissa tapauksissa)

Joillain voi ilmetä myös ruoansulatuskanavan oireita:

• ripuli
• pahoinvointi tai oksentelu
• vatsakipu

Influenssan esiintyminen

Influenssakauden käynnistymistä seurataan tarkasti joka syksy. Suomalaiset voivat saada hyvää ja ajantasaista dataa influenssakauden etenemisestä suoraan THL:ltä. Jätevesiseurannan viikoittainen raportti on helpoin tapa ottaa nopea katsaus influenssatilanteeseen alueittain. Influenssan jätevesiseuranta.

Toinen hyvä tapa seurata influenssakauden etenemistä tulee myös THL:ltä ja se on Influenssakäynnit terveyskeskuksissa -raportti. THL päivittää myös tätä dataa viikoittain ja raportti piirtää selkeää käyrää siitä, missä mennään. Näin on helppo seurata maanlaajuista tilannetta ja vertailla sitä edeltäviin vuosiin. Myös tämän datan perusteella influenssakausi on jo täydessä vauhdissa. Influenssakäynnit terveyskeskuksissa.

Influenssa vai korona?

Myös influenssan erottaminen koronasta voi olla vaikeaa, varsinkin alkuvaiheessa. Influenssan ensioireet ovat yleensä:

• päänsärky
• lihassärky
• äkillinen korkea kuume
• huonovointisuus

Influenssan normaalista flunssasta erottava tekijä on yleensä juuri nopeasti korkealle nouseva kuume. Hieman myöhemmin ilmeneviin influenssan oireisiin kuuluvat usein:

• tukkoinen nenä
• paheneva yskä
• kurkkukipu
• lapsilla vatsa- ja suolisto-oireet

Apteekeista on saatavilla yhdistelmäpikatestejä, jotka pystyvät erottamaan koronan ja influenssan toisistaan. Ne ovat käytönnöllisiä esimerkiksi influenssaa epäiltäessä ja riskiryhmien kanssa tekemisissä oleville. Influenssan varhainen tunnistaminen auttaa ehkäisemään influenssatartuntoja.

Beright 2in1 COVID + Influenssa A/B on kotona tehtävä pikatesti koronavirus- ja influenssa A+B infektioiden toteamiseen. Se voidaan tehdä jo ennen oireiden ilmaantumista. Varmin tulos saadaan kuitenkin oireiden alettua.

Beright 2in1 COVID +
Influenssa A/B

Kotipikatesti koronavirus- ja
influenssa A+B infektioiden toteamiseen.

Lue lisää tuotteesta

Influenssarokote annetaan kausittain

Suomessa rokotetaan influenssaa vastaan kausittain. Tyypillisesti rokotteita pistetään syksyllä. Influenssarokotteen saavat kansallisessa rokoteohjelmassa maksutta kaikki ne, joiden terveydelle influenssa aiheuttaa merkittävän uhan tai joiden terveydelle rokotuksesta voi olla merkittävää hyötyä.

Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi:

• raskaana olevat
• alle 7-vuotiaat lapset
• yli 65 vuotta täyttäneet aikuiset eli käytännössä eläkeläiset
• sairauden tai sen hoidon takia riskiryhmään kuuluvat
• varusmiespalvelusta suorittavat
• SOTE-alan henkilöstö

Maksutonta rokotusta tarjotaan myös sellaisille henkilöille, jotka asuvat tai oleskelevat pitkäaikaisesti laitosmaisissa olosuhteissa kuten vankilassa tai vastaanottokeskuksissa.

Influenssarokotteen suoja

Suojan syntymiseen menee rokotteen saamisesta noin 2 viikkoa. Suojateho vaihtelee käytännössä kaudesta toiseen. Suurin osa rokotteen ottaneista välttyy kuitenkin influenssalta, ja jos rokotettu saa taudin, on se yleensä lievempi kuin rokottamattomilla. Myös toipuminen taudista on nopeampaa.

Influenssarokotteen tehoon vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi: 

• Mitkä influenssavirukset aiheuttavat silloisena kautena epidemioita.
• Kuinka hyvin tarjotut rokotevirukset vastaavat juuri niitä viruksia, jotka aiheuttavat epidemioita. 
• influenssarokotteen ominaisuudet, kuten tehosteaineet
• Kuinka hyvin rokotettu henkilö kykenee muodostamaan suojaa. Suojatehon muodostumiseen vaikuttavat myös rokotettavan ikä, perustaudit sekä käytetyt lääkitykset.

Influenssarokotteen antama suoja kestää noin vuoden verran. Esimerkiksi ikääntyneellä rokotteen antama suoja hiipuu yleensä nopeammin kuin työikäisellä. 

Lisää tietoa influenssarokotteista täältä.

Influenssatartunnan ehkäisy

Influenssan leviämisen välttämiseksi kannattaa turvautua tuttuihin hengitystieinfektioilta suojaaviin keinoihin:

• Jos olet sairastunut, pysy kotona, kunnes oireet ovat selvästi vähentyneet. Jos kodin ulkopuolelle on pakko lähteä, voit käyttää maskia. Suojaa siis toisia tartunnoilta.
• Oltuasi julkisilla paikoilla, ennen kuin ruokailet tai koskettuasi samoja pintoja kuin flunssainen henkilö pese kädet huolellisesti vedellä ja saippualla. Jos käsien pesu ei ole mahdollista, käytä esimerkiksi alkoholipohjaista käsidesiä.
• Pyri välttämään silmien, nenän tai suun turhaa koskettelemista pitkin päivää. Jos kädet ovat likaiset, virukset siirtyvät helposti elimistöön.
• Yskiessä ja aivastaessa pyri estämään pisaroiden leviäminen välittömään lähistöösi. Yski tai aivasta kertakäyttöiseen nenäliinaan ja laita se heti roskiin. Voit myös yskiä kyynärtaipeeseesi tai hihaan.  
• Älä kuitenkaan yski tai aivasta käsiin, koska mikrobit siirtyvät helposti käsistä kaikkeen, mihin kosket.
• Huolehdi ilmanvaihdosta, sillä virukset leviävät helpoiten ahtaissa ja suljetuissa paikoissa, joissa on paljon ihmisiä sekä huono ilmanvaihto.

Lähteet:

THL Influenssan jätevesiseuranta
Koronatilastot
THL Koronaviruksen jätevesiseurannan viikkoraportti