Bruksismi eli hampaiden narskuttelu aiheuttaa hampaiden vihlontaa

Bruksismi eli hampaiden narskuttelu on tahdosta riippumatonta toimintaa, jota usein ei itse edes tiedosta tekevänsä. 

Bruksismi voi ilmentyä monella tavoin. Sen ilmenemismuotoja ovat: 

  • hampaiden narskuttelu
  • hampaiden yhteen puristaminen
  • alaleuan jännittäminen
  • alaleuan työntäminen

Usein bruksismi jaetaan kahteen osa-alueeseen sen mukaan, milloin se tapahtuu. Hampaiden narskuttelu tai hampaiden pureminen yhteen yöllä on määritelty unibruksismiksi. Valvebruksismi puolestaan tarkoittaa, että tiedostamaton jännitys tapahtuu hereillä ollessa. Useimmiten ihmisellä tavataan molempia bruksismin muotoja. 

Apteq Sensitive Hammastahna

Apteq Sensitive Hammastahna

Vihloville hampaille ja aftojen sekä hammaseroosion ehkäisyyn.

Hampaiden vihlonta on yksi bruksismin oire

Hammaslääkäri huomaa helposti bruksismin oireet. Hampaiden purentapinnat kuluvat jatkuvan narskuttelun seurauksena. Lisäksi usein toistuva happamien juomien ja ruokien käyttö edistää hampaiden kulumista.

Muita bruksismin aiheuttamia oireita ovat muun muassa erilaiset haavaumat, joita tulee suun pehmytkudoksiin kuten kieleen ja poskiin. Puremisesta aiheutuva paine voi johtaa myös hampaan, paikkauksen tai hammasimplantin murtumiin ja vaurioihin. 

Tyypillistä on myös, että kiilteen kuluminen aiheuttaa hammasluun paljastumista, mikä puolestaan aiheuttaa hampaiden vihlontaa. 

Bruksismi tuntuu lihasten kireytenä

Bruksismin oireet eivät rajoitu suuhun. Koska bruksismiin kuuluu jatkuva hampaiden yhteen pureminen, lihasjännitys vaikuttaa laaja-alaisesti sekä pään että niskan alueen lihaksiin ja niiden kireyteen.

Lihasten kireydestä johtuvia bruksismin oireita voivat olla:

  • ohimopäänsärky
  • korvakipu
  • tinnitus
  • korvien lukkiutuminen tai tukkoisuus
  • leukanivelen kipu, naksahtelu tai rahina
  • huimaus
  • leukojen lukkiutuminen
  • leukojen väsymys
  • leukojen jäykkyys
  • niskan ja hartioiden seudun kireys

Unibruksismista kärsivällä päänsärky on tavallisinta aamuisin, valvebruksismista kärsivällä puolestaan iltaisin. 

Hammaslääkäri tarkistaa bruksismi potilaan suuta.
Hammaslääkäri tunnistaa bruksismin hampaiden kulumisen ja limakalvovaurioiden perusteella. (Kuvat: Freepik)

Hampaiden narskuttelun taustalla voi olla stressi 

Bruksismia esiintyy eniten nuorilla henkilöillä ja nuorilla aikuisilla. Iän mittaan bruksismi kuitenkin harvinaistuu.

Hampaiden narskuttelun taustalla arvioidaan olevan keskushermoston toiminta sekä geneettinen tausta. Myös päähän tai niskaan kohdistunut trauma tai stressaava elämäntilanne voivat laukaista bruksismin.

Myös seuraavat tekijät on yhdistetty bruksismiin:

  • ahdistus
  • masennus
  • tupakointi
  • runsas alkoholin käyttö
  • tietyt lääkitykset
  • refluksitauti
  • unihäiriöt, kuten uniapnea

Bruksismin hoito alkaa hammaslääkäristä

Bruksismi huomataan yleensä hammaslääkärissä. Koska kyseessä on pääasiassa purentaan liittyvä ongelma, hammaslääkäri voi tarkastella parhaita mahdollisia hoitoja hampaiden narskuttelun vähentämiseen tai jopa lopettamiseen.

Usein hoidon tavoitteena on suojata hampaita kulumiselta. Tähän tarkoitukseen käytetään yleisesti purentakiskoa. Hammaslääkäri valmistaa purentakiskon, ja sitä käytetään pääasiassa öisin. Purentakiskon käyttö kestää tavallisesti usean vuoden ajan. 

Joillakin leuan alueen lihasharjoitteet, fysioterapia, rentoutushoito tai biopalautehoito auttavat. Biopalautehoidolla pyritään kehittämään aivojen itsesäätelyä. Botuliinitoksiinipistoksilla vähennetään puolestaan puremalihasten aktiivisuutta. 

Mies pesee hampaita hammastahnalla.
Hampaiden vihlontaan auttavan hammastahnan käyttö kannattaa, jos bruksismi aiheuttaa vihlontaa. (Kuva: Freepik)

Kotikonstit bruksismin hoitoon

Tyypillisesti hampaiden narskutteluun ei löydy apua silmänräpäyksessä. Totutuista tavoista on hankala päästä eroon. Kotihoitokeinoina bruksismin aiheuttamiin oireisiin voi kokeilla:

  • purentalihasten kevyttä hierontaa
  • lämpöpussin käyttöä lihasten rentouttamiseen
  • purentalihasten tietoista rentouttamista valvonta-aikaan
  • hampaiden vihlontaan aiheuttavan hammastahnan käyttöä
  • särkylääkkeiden käyttöä bruksismin aiheuttamiin kipuihin

Bruksismiin kannattaa hakea apua

Bruksismilla voi olla suuri vaikutus ihmisen elämään. Hampaiden kiilteen vauriot voivat olla työläitä ja kalliita korjata, jos ne pääsevät kehittymään pahoiksi. 

Päänsärky ja muut lihasten kireydestä aiheutuvat ongelmat puolestaan heikentävät elämänlaatua ja aiheuttavat kipua.

Unibruksismilla on lisäksi vaikutusta muiden kuin sitä potevan henkilön elämään. Hampaiden narskuttelusta syntyvä ääni voi häiritä pahasti samassa huoneessa nukkuvan henkilön nukkumista. Yön hiljaisuudessa ääntä voidaan kuvata jopa kammottavaksi.

Hammaslääkärin avulla on parhaat mahdollisuudet löytää juuri itselle parhaiten sopiva hoito ja sen myötä parempi arki. 

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto

Apteq Sensitive Hammastahna

Apteq Sensitive Hammastahna

Vihloville hampaille ja aftojen sekä hammaseroosion ehkäisyyn.

Jaa tämä artikkeli: