Ateroskleroosi eli valtimotauti lisää infarktien riskiä

Ateroskleroosista eli valtimonkovettumataudista tai valtimotaudista käytettiin aiemmin nimitystä verisuonten kalkkeutuminen. Nimitys on hieman harhaanjohtava, sillä valtimoiden ahtautuminen ei johdu kalkista.

Mistä ateroskleroosi sitten johtuu? Lapsena ihmisellä on hyvin joustavat valtimot, jotka pystyvät laajenemaan tarpeen mukaan. Valtimot ovat pääverisuonia, jotka kuljettavat happea ja ravinteita eri puolille kehoa ja näin mahdollistavat muun muassa lihasten toiminnan.

Valtimotauti johtuu siitä, että verta kuljettavat valtimot alkavat ahtautua. Tämän seurauksena veren kulkeminen suonessa heikkenee.

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Lue lisää tuotteesta

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Ateroskleroosi voi kehittyä jo nuoruudessa

Valtimoiden ahtautuminen alkaa, kun niiden sisäosassa sisäkalvon alle alkaa kertyä erilaista materiaalia, jota ammattikielessä kutsutaan plakiksi. Erityisesti sitä tulee huonosta LDL-kolesterolista.

Valtimotauti johtuu siitä, että verta kuljettavat valtimot alkavat ahtautua.

Tämä kehityskulku voi alkaa jo nuorena ja tilanne huonontuu vuosien mittaan. Valtimoiden seinämiin tulee myös tulehdusta ja kolesteroli, tulehdussolut, kalkki sekä sidekudos muodostavat rasvoittumapesäkkeitä.

Plakin päällyspinta on hauras ja jos se rikkoutuu, paikalle syntyy verihyytymien aiheuttama veritulppa. Se estää veren kulun verisuonessa kokonaan. Kun veri ei pääse kulkemaan valtimossa, se alue, joka normaalisti saisi verestä tarvitsemansa hapen ja ravinteet, joutuu kuolioon.

Valtimotaudin oireet vaihtelevat sijainnista ja ahtaumasta riippuen

Valtimonkovettumatauti voi ahtauttaa ja tukkia valtimoita eri puolilla kehoa. Ahtautuneen valtimon sijainti vaikuttaa siihen, missä ja miten ahtauma tai tukos oireilee.

Tyypillisimmin ateroskleroosi aiheuttaa ongelmia kolmessa osassa kehoamme. Nämä paikat ovat

• sydän
• aivot
• alaraajat

Osittainen tukkeuma aiheuttaa rasituksessa kipua, joka yleensä helpottaa levon aikana. Syynä on se, että lihas tarvitsisi rasituksessa enemmän happea, mutta ahtautuneen valtimon kautta sitä ei tule tarpeeksi.

Jos taas ahtauman pinta repeää ja verihyytymä tukkii veren virtaamisen kokonaan, tästä aiheutunut kova kipu ei hellitä levossakaan. Seurauksena on myös kudosten solujen kuolema eli kuolio alueella, jolle valtimon kuuluisi kuljettaa verta.

Sydäninfarkti ja aivohalvaus vaativat välitöntä hoitoa

Sydän on yksi valtimotaudille altteimmista elimistämme, sillä sepelvaltimot ovat herkimpiä valtimoitamme sairastumaan valtimonkovettumatautiin. Sepelvaltimot ovat niitä valtimoita, jotka sijaitsevat sydänlihaksen pinnalla ja tuovat verta sydänlihakselle.

Jos sepelvaltimossa on osittainen tukos, rasituksesta aiheutuu rintaan kipua, joka helpottaa levossa.

Sen sijaan täysi tukos sepelvaltimossa johtaa sydäninfarktiin ja sydänlihaksen osittaiseen kuolioon. Tämä tuntuu kovana kipuna laajalla alueella rintalastan takana. Puristava, painava tai vannemainen kipu voi säteillä olkavarsiin, leukaperiin, ylävatsalle ja selkään. Toisaalta oireena voi olla vain epämääräinen närästyksenomainen tunne, heikotus, pahoinvointi ja kylmä hiki.

Sepelvaltimot ovat herkimpiä valtimoitamme sairastumaan valtimonkovettumatautiin.

Aivoissa valtimon tukkeutuminen aiheuttaa aivohalvauksen. Ateroskleroosin aiheuttama aivovaltimon veritulppa on aivohalvauksen yleisin syy.

Myös tässä tapauksessa valtimon tukkeutuminen aiheuttaa hapenpuutteen sillä alueella, jolle valtimon kuuluisi tuoda happea. Seurauksena on aivokudoksen tuhoutuminen ja kuolio.

Yleisin aivohalvauksen oire on toispuolinen raajojen toimintahäiriö. Lisäksi voi olla vaihtelevia oireita, kuten tuntohäiriöitä, puheentuoton vaikeutta, sekavuutta ja näköhäiriöitä.

Jos henkilöllä on sydän- tai aivoinfarkti, hänet on tärkeää saada heti hoitoon.

Alaraajojen valtimotaudin oireet

Kolmas tyypillinen valtimonkovettumataudin ilmenemä on alaraajojen valtimotauti. Ahtautuneista valtimoista aiheutuu yleensä katkokävelyä.

Katkokävelyssä pohkeeseen tulee kävellessä kova kipu ja väsymyksen sekä puutumuksen tunne. Kipu väistyy levossa muutamassa minuutissa, mutta alkaa uudestaan liikkumisen myötä.

Syynä on se, että ahtautuneet valtimot eivät voi tuoda lihakseen sen ponnistellessa tarvitsemaa happea ja ravinteita.

Katkokävely itsessään ei ole kovin vaarallista, mutta alle 10 prosentilla kipua on myös levossa ja valtimon tukkeumasta voi seurata varpaiden kuolio.

Alaraajan valtimotaudissa itsehoito on pitkälti samanlaista kuin muuten ateroskleroosissa. Jalkojen kipuun hoitona on erityisesti liikunta. Kävelyä kannattaa harrastaa päivässä 4–5 kertaa kipurajalle saakka. Liikunta parantaa jalkojen verenkiertoa ja harjoituksen avulla kivuttoman kävelymatkan pituutta voi kasvattaa.

Kohonnut verenpaine on ateroskleroosin riskitekijä

Ateroskleroosilla on kolme merkittävää riskitekijää. Ne ovat:

• tupakointi
• suurentunut veren ”pahan” eli LDL-kolesterolin määrä
• kohonnut verenpaine

Myös muut tekijät vaikuttavat ateroskleroosin syntyyn, vaikka ne eivät olekaan yhtä merkittäviä.

• pieni ”hyvän” HDL-kolesterolin määrä
• suurentunut triglyseridi-rasvojen määrä
• tyypin II diabetes
• ylipaino

Jos henkilölle on kasaantunut useampia riskitekijöitä, lisääntyy valtimonkovettumataudin riski jyrkästi.

Miessukupuoli lisää myös selvästi ateroskleroosin riskiä. Vaikka riskitekijät olisivat samat, naisilla sairastuminen tapahtuu keskimäärin vasta 10 vuotta miehiä myöhemmin.  

On kuitenkin huomioitava, että kaikki ateroskleroosin riskitekijät eivät liity elintapoihin. On olemassa sukuja, joissa ateroskleroosin aiheuttamaa sepelvaltimotautia esiintyy tavallista nuoremmalla iällä, vaikka suvun jäsenillä ei olisikaan tunnettuja valtimotaudin riskitekijöitä.

Valtimonkovettumataudin ehkäiseminen

Lähtökohtaisesti ateroskleroosin etenemistä voi hidastaa monella tapaa, sillä tavallisimmin sen taustalla on sairastuneen elintapoihin liittyviä syitä. Ohjeet ovat todennäköisesti tuttuja ja niillä on vaikutusta myös muuhun terveyteen.

Tupakoinnin lopettaminen on tärkeä teko, joka edistää myös muuten monipuolisesti terveyttä.

Ruokaan liittyen voi tehdä monta valtimoiden terveydelle ystävällistä valintaa.

• Käytä enemmän pehmeää ja vähemmän kovaa rasvaa. Suosituksena on, että alle 10 prosenttia päivittäisestä energiasta tulisi kovasta rasvasta.
• Syö kuitua päivittäin 25–35 grammaa.
• Syö kalaa kaksi kertaa viikossa.
• Nauti päivittäin hedelmiä ja vihanneksia vähintään 400 grammaa.
• Käytä vähemmän suolaa.

Säännöllinen liikunta on myös hyvä apu ateroskleroosin ehkäisemiseen. Liikunnan ei tarvitse olla rankkaa, vaan niin kutsuttu terveysliikuntakin, kuten reipas kävely tai ruumista rasittavat kotityöt, riittää. Tällaista terveysliikuntaa on hyvä olla 30 minuuttia 5–7 kertaa viikossa.

Myös painolla on merkitystä. Terveydelle vaarallista on erityisesti keskivartaloon painottuva lihavuus. Siksi olisikin hyvä, että miehillä vyötärönympärys pysyisi alle 100 senttimetrissä ja naisilla alle 90 senttimetrissä.

Lisäksi olisi tärkeää, että veren kolesterolipitoisuus pysyy aisoissa ja kohonnut verenpaine hoidetaan asianmukaisesti ja ajoissa.

Testaa oma riskisi ateroskleroosiin THL:n laskurilla.

Lähteet
Duodecim Terveyskirjasto
Terveyskylä
Duodecim Terveyskirjasto
Sydän.fi

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Lue lisää tuotteesta

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.