Vieraskynä: Terve urheilija pitää hyvää huolta hampaistaan

Kovaa treenaavan ja huipulle pyrkivän urheilijan täytyy pitää hyvää huolta hampaistaan. Tähän on herätty viime vuosina urheiluyhteisössä.

Huipulle päästäkseen urheilijan täytyy saada elimistönsä parhaaseen mahdolliseen kuntoon. Tähän ei päästä, jos suussa on esimerkiksi jatkuvaa tulehdusta. Hampaiden huolellinen päivittäinen hoito ja säännölliset suunterveyden tarkistukset ovat välttämättömiä tavoitteellisesti urheilevalle.

Huomionarvoista on myös suun bakteerien vaikutus elimistön toimintaan ja suunterveyden merkitys verenkiertoelimistön toiminnalle. Ne vaikuttavat erityisesti kestävyysurheilijan suorituskykyyn. Lisäksi treenin aikana kuivuva suu altistaa hampaiden reikiintymiselle.

Hoitava hammastahna Apteq

Apteq Hoitava Hammastahna

Sisältää fluoria ja ksylitolia. Sopii herkälle ja kuivalle suulle.

Hampaiden hoito ja huippu-urheilu

Huippu-urheilu luo erityisiä vaatimuksia suunterveydelle, joka voi kääntäen vaikuttaa myös takaisin urheilutuloksiin. Normaalia tiheämpi ateriointi, makeat energiapitoiset juomat harjoituksissa ja niiden ympärillä yhdistettynä suun kuivumiseen harjoituksen aikana altistavat muun muassa hammaskariekselle.

Urheilijoilla, siinä missä muillakin, esiintyy ientulehdusta, parodontiittia ja ongelmia viisaudenhampaiden kanssa. Monessa lajissa alttius traumoihin on kasvanut ja esimerkiksi jääkiekon parissa irronneet tai lohjenneet hampaat tuntuvat muodostavan enemmän säännön kuin poikkeuksen.

Myös urheilijat käyttävät happamia virvoitusjuomia ja monessa lajissa nuuskan käyttö on yleistä. Parannettavaa löytyy varmasti sekä henkilökohtaisessa hampaiden hoidossa että hammaslääkärikäyntien aktiivisuudessa.

Yleisiä suunterveyden ongelmia:

  • karies eli hammasmätä, hampaiden reikiintyminen
  • ientulehdus
  • hammaskivi
  • puhkeamaton viisaudenhammas
  • krooninen perikoroniitti
  • Iso osa suun infektioista on kivuttomia ja piileviä, ja ne löytyvät vasta sattumalöydöksenä hammaslääkärikäynnillä.
  • Hampaat voivat olla myös reikiintyneet ilman kivun tunnetta.
  • Suun tulehdukset voivat ylläpitää elimistön matala-asteista tulehdusta.
  • Esimerkiksi kauttaaltaan tulehtuneet ikenet vastaavat kämmenen kokoista pinta-alaa.

Lisääntynyt treenaaminen näkyi hampaissani

Omalla urallani keskeisesti vaikutti harjoittelumäärien kasvaminen huippu-urheilun vaatimalle tasolle. Suuri energiantarve pakottaa syömään tiheästi. Harjoitteluun kuluu paljon aikaa ja myös sen aikana on tarpeen nauttia energiaa. Energiapitoiset juomat, geelit ja patukat auttavat jaksamaan ja parantamaan harjoittelulaatua, mutta samalla ylläpitävät happohyökkäystä.

Myös syljen erityksellä on vaikutusta hampaiden hyvinvointiin. Fyysinen rasitus vaikuttaa syljen koostumukseen treenatessa, vähentää sen eritystä ja voimakas hengästyneisyys sekä nestevaje lisäävät suun kuivumista entisestään. Kaikki nämä edistävät hampaiden reikiintymistä.

Suuri energiantarve pakottaa syömään tiheästi.

Pisimmät harjoitukseni ovat olleet uran aikana harjoituskausien mukaan kolmesta tunnista kuuteen tuntiin. Olen tehnyt myös useita eri ultrasuorituksia, joista pisimmät ovat kestäneet 24 tuntia. Tällaisien aikana optimaalinen energian ja nesteen nauttiminen on tapahtunut 12-15 minuutin välein, jolloin on helppo ymmärtää, miten äärimmäinen happohyökkäys hampaisiin kohdistuu tuntien ajan.

Miten vaikutus käytännössä näkyy? Olen aina huolehtinut hampaistani aktiivisesti. Olen pessyt hampaat aamuin illoin ja nuorena käynyt useamman vuoden oikomishoidot. Koskaan minulla ei ollut yhtään reikää ja huomautukset hammaslääkäriltä korkeintaan liian voimakkaasta harjaamisesta.

Huippu-urheilun ja sen vaatiman harjoittelun myötä ero oli dramaattinen. Olin vuoden aikana saanut ensimmäisen paikattavan reiän ja alkavia reikiä oli kymmenkunta. Sen jälkeen hampaiden tehostettu hoito on ollut yksi osa urheiluprojektia ja elämäntapaa.

Joel Naukkarinen treenaa soutua sisällä.
Ultratreenien aikana optimaalinen energian ja nesteen nauttiminen tapahtuu 12-15 minuutin välein.

Käytännön toimia hampaiston hoitamiseksi

Olen kehittänyt harjaustekniikkaani, alkanut myös langata hampaat iltaisin ja käyttänyt ksylitolia aina aterian jälkeen. Hammaslääkärin kanssa tehdyn arvion perusteella imeskelen pari fluoritablettia päivittäin. Treeneissä olen kokeillut myös huuhdella suun vedellä makean juoman jälkeen. Aika ajoin, kun tarkastuksissa ilmenee tarvetta, käyn poistattamassa hammaskiveä.

Syön säännöllisesti, hampaiden kannalta turhan tiheästikin, mutta en napostele aterioiden välillä. Ennen aloitin päivän pullollisella punajuurimehua, nyt harjaan hampaat ensin ja juon mehun vasta sitten. Sen jälkeen alan valmistamaan aamupalaa. Hapotettuja virvoitusjuomia en käytä juurikaan. Koskaan en ole tupakoinut tai käyttänyt nuuskaa.

Kiinteitä ja nestemäisiä aterioita voi päivän aikana yhä tulla kahdeksan ja treeneissä jopa parin tunnin happohyökkäykset sen päälle.

Näillä toimilla hampaiden reikiintyminen on pysähtynyt, vaikka kiinteitä ja nestemäisiä aterioita voi päivän aikana yhä tulla kahdeksan ja treeneissä jopa parin tunnin happohyökkäykset sen päälle. Nämä kokemukset ovat konkreettisesti osoittaneet, miten paljon suun terveyteen voi itse vaikuttaa.

Miksi sitten haluan panostaa suun terveyteen? Aiemmilla toimintatavoilla minulla ei varmaan olisi enää urheilu-uran päätteeksi ollut kovin hyvää omaa hampaistoa jäljellä. Mutta se ei ajatuksenakaan ollut minulle erityisen tärkeä motivaation synnyttäjä.

Urheilijana motivoidun mahdollisista vaikutuksista suorituskykyyn. Entä jos ientulehdus tai hammaskaries vaikuttavatkin urheilutuloksiini?!

Yhteys hampaiston hyvinvoinnin ja yleisen terveydentilan välillä

Tutkimukset ovat osoittaneet, että suunterveyden ja muun yleisterveyden välillä on yhteys. Iäkkäämmälle sukupolvelle oli vielä tuttua heikon suunterveyden johtaminen tappavaan verenmyrkytykseen. Uudempi näyttö kertoo, että suussa oleva tulehdus ja esimerkiksi monet pitkäaikaissairaudet ovat myös yhteydessä toisiinsa.

Yhteyksiä on mm.

  • sepelvaltimotautiin
  • sydäninfarktiin
  • aivoverenkierron häiriöihin
  • perifeeriseen valtimotautiin
  • diabetekseen
  • veren heikentyneisiin rasva-arvoihin
  • verenpainetautiin
  • hengityselinsairauksiin ja
  • osteoporoosiin.

Lisäksi heikko suunterveys näyttäisi vaikuttavan myös raskauteen epäedullisesti lisäten mm. ennenaikaisen syntymän riskiä ja alhaista syntymäpainoa.

Edellisten sairauksien ja suunterveyden väliset syy-seuraus-suhteet ovat vielä pitkälti epäselviä ja tutkimuksiin liittyy paljon sekoittavia tekijöitä. Monia mekanismeja on kuitenkin esitetty, miten suun sairaudet vaikuttavat muuhun sairastavuuteen ja sitä kautta kuolleisuuteen.

Suussa olevat bakteerit voivat suoraan tai välillisesti vaikuttaa elimistön toimintaan. Ne tai niiden aineenvaihduntatuotteet voivat tunkeutua verenkiertoon, bakteereista lähtöisin olevilla aineilla voi olla suoraan ateroskleroottisia eli valtimoita rasvoittavia vaikutuksia tai elimistön reaktio vieraisiin aineisiin voi aiheuttaa näitä vasteita. Akuutin vaiheen tulehduksella ja siihen liittyvillä elimistön viestintämekanismeilla on ilmeinen vaikutus taustalla.

Eniten vaikuttaisi olevan näyttöä suunterveyden ja verisuonisairauksien yhteydestä ja mekanismeista, miten heikko suunterveys voi eri tavoin heikentää verenkiertoelimistön toimintakykyä. Monessa urheilulajissa erityisesti kestävyysurheilun parissa suorituskyky on hyvin riippuvainen verenkiertoelimistön huippuunsa viedystä toimintakyvystä, joten mm. näillä mekanismeilla voi olla vaikutusta suorituskyvyllekin.

Säännölliset hammastarkistukset ovat tärkeä osa suunhuoltoa.

Urheilija ei kehity sairaana

Jokainen urheilija tietää, että sairaana ei kehity, vaan kunto laskee. Lääketieteen opiskelun myötä olen päässyt tutustumaan vähän syvällisemmin, miten infektio ja tulehdusreaktio vaikuttavat elimistöön ja myös harjoitusvasteisiin sekä suorituskykyyn.

Näiden mekanismien kautta pidän kohtalaisen varmana, että jatkuvan tulehdustilan tai infektiofokuksen ylläpitäminen suussa ei varmastikaan ole urheilijan kehittymiselle ainakaan eduksi.

Infektiopesäke suussa ei välttämättä ole vain ylimääräinen stressitekijä elimistölle, vaan inflammaatio voi potentiaalisesti säätelyjärjestelmien välityksellä häiritä myös muuta elimistön toimintaa, kuten harjoitusvasteiden syntymistä. Urheilijan näkökulmasta se voisi olla myötävaikuttamassa kehityksen junnaamisessa paikallaan.

Mitä itse voi tehdä?

Miten paljon hampaiden paremmalla hoidolla voi vaikuttaa myös omaan yleisterveyteensä tai muuhun sairastavuuteen? Sitä vastausta ja tutkimustiedon karttumista odotellessa kannattaa jokaisen ainakin omalla kohdallaan pienillä ja säännöllisillä suunhoidon toimenpiteillä edistää hyvinvointiaan.

Helppoja ja vähän aikaa vieviä keinoja panostaa hyvinvointiin:

  • Harjaa hampaat aamuin ja illoin.
  • Käytä fluoripitoista hammastahnaa.
  • Panosta harjaustekniikkaan, käytä sähköhammasharjaa.
  • Aamulla pese hampaat ennen aamupalaa ja illalla puoli tuntia iltapalan jälkeen (tai kun happohyökkäys ei ole enää käynnissä).
  • Hammasvälien puhdistamiseen käytä hammaslankaa kerran päivässä.
  • Syö säännöllisesti, vältä napostelua.
  • Rajoita happamien juomien käyttöä.
  • Aterian jälkeen nauti ksylitolituotetta.
  • Käy säännöllisesti hammastarkastuksissa.

Tekstin on kirjoittanut Joel Naukkarinen. Naukkarinen on 28-vuotias kuopiolainen kilpasoutaja ja lääkäri, jonka tavoitteena on voittaa soudussa olympiakulta. Vuonna 2022 Joel voitti sisäsoudun MM-kisoissa kultaa miesten joukkuekilpailussa ja sekajoukkuekilpailuissa sekä pronssia miesten 2000 metrillä.

hammaslangat

Apteq Hammaslangat

Vahatut hammaslangat päivittäiseen hammasvälien puhdistukseen.

Jaa tämä artikkeli: