Vireystila ja uni kietoutuvat toisiinsa

Vireystila on monitahoinen asia, jota myös määritellään vaihtelevasti. Yhden määritelmän mukaan vireystila tarkoittaa sitä, että ihminen voi reagoida asianmukaisesti ympärillään oleviin ihmisiin ja asioihin.

Vireystilaan vaikuttaa ihmisen autonominen eli ei-tahdonalainen hermosto. Sympaattinen hermosto nostaa vireystilaa ja parasympaattinen hermosto puolestaan laskee vireystilaa.

Tarkoituksenmukaisin vireystila riippuu tilanteesta. Päivittäisissä toimissa tarvitaan vireystilaa, joka mahdollistaa niistä selviämisen. Illalla ja yöllä puolestaan tarvitaan vireystilan alenemista, jotta nukkuminen onnistuu.

Vireystila vaikuttaa yhdessä mielialan ja motivaation kanssa myös muistisuoritukseen.

Apteq Melatoniini Comp

Ainutlaatuinen yhdistelmävalmiste. Melatoniini lyhentää nukahtamisaikaa.

Lue lisää tuotteesta

Nouseva vireystila virittää kehon toimintaan

Vireystila nousee, kun ihminen kokee mm.

• stressiä
• ahdistusta
• pelkoa
• muita voimakkaita tunnetiloja.

Kehossa tämä näkyy juuri sympaattisen hermoston aktivoitumisena. Hengitys kiihtyy, syke nousee ja verenpaine kohoaa. Ihmistä alkaa hikoiluttaa, lihakset jännittyvät ja keskittyminen vaikeutuu.

Keho ikään kuin valmistautuu taistelemaan ja toimimaan. Kyseessä on kehon tarkoituksenmukainen toiminta, jonka tarkoituksena on selvitä käsillä olevasta tilanteesta. Lyhytaikaisena vireystilan nousu on ihmiselle hyödyllistä.

Optimaaliseen vireystilaan pääsy muistuttaa ylösalaisin olevaa U-käyrää. Virittymisen seurauksena vireystila nousee lakipisteeseensä ja päätyy laskuun ylivireystilan saavutettuaan.

Vireystilan lasku rentouttaa

Vireystila laskee, kun ihminen

• rentoutuu
• kokee olonsa rauhoittuvan

Kehossa tämä näkyy hengityksen rauhoittumisena, sykkeen laskemisena ja lihasten rentoutumisena. Tällöin parasympaattinen hermosto on puolestaan aktivoitunut. Vagushermolla on tärkeä tehtävä parasympaattisen hermoston aktivoimisessa. Vagushermon toimintaan voi vaikuttaa yksinkertaisimmillaan hengittämällä syvään ja rauhallisesti.

Vireystilan vaihtelu päivän mittaan

Vireystilamme vaihtelee vuorokauden mittaan. Alimmillaan se on yöllä syvän unen aikana, korkeimmillaan yleensä aamupäivisin.

Silti on henkilökohtaista, mihin aikaan päivästä oma paras vireystila eli vireyshuippu asettuu. Perinteisesti on puhuttu aamuvirkuista, jotka ovat parhaimmillaan aamulla sekä aamupäivästä, ja iltavirkuista, joiden tuotteliain aika ajoittuu huomattavasti myöhempään kellonaikaan.

Nykyisin tunnistetaan myös täysvirkkuja, joiden vireystila on korkea aina. Heitä on kaikista vähiten. Lisäksi on virkuttomia, joita arvioidaan olevan enemmän kuin iltavirkkuja.

Vireystilamme vaihtelee vuorokauden mittaan.

Joidenkin teorioiden mukaan vireystilalla olisi noin 90 minuutin mittainen sykli, jossa uuteen vireystilaan nousu vaatisi aina tauon välissä. Tämän näkemyksen mukaan sykli olisi sekä päivällä että yöllä unen aikana. Työtä tehdessä tämä tarkoittaisi sitä, että tehokkaan työskentelyn mahdollistamiseksi täytyy vireystilojen välissä olla lepotauko, jonka aikana mieli keskittyisi muuhun.

Moni tunnistaa itsessään väsymyksen aiheuttamia notkahduksia omassa vireystilassaan. Väsymystä voi aiheuttaa muun muassa:

• unenpuute
• raskas fyysinen tai psyykkinen ponnistelu
• henkiset syyt

Syvimmät notkahdukset vireystilassa aiheuttavat päiväsaikaankin uneliaisuutta. Se iskee todennäköisimmin silloin, kun keho rauhoittuu liikkeestä, kuten etäpalaverissa, koulutuksessa, pitkällä ajomatkalla tai muussa rauhallisessa tilanteessa.

Riittämättömät yöunet tai valvominen voivat aiheuttaa sen, että keho vaipuu muutaman sekunnin kestäviin, huomaamattomiin mikrouniin.

Vireystila ja uniongelmat

Uniongelmien ajatellaan kehittyvän useiden sisäsyntyisten ja ympäristötekijöiden vuorovaikutuksessa.

Vireystilalla säätelee merkittävästi unen ja valveen välistä tasapainoa. Liiallinen vireys estää unen saannin. Vireystilaa voi kohottaa esimerkiksi myöhään illalla tapahtuva liiallinen psyykkinen tai fyysinen aktiivisuus. Siitä voi seurata muun muassa

• ongelmien tunkeutumista mieleen öisin
• huolta unesta
• uni-valverytmin rikkoutumista

Usein uniongelmien taustalla on jokin muutos, joka nostaa vireystilaa. Kyseessä voi olla esimerkiksi stressiä, pelkoa tai surua aiheuttava tapahtuma. Tästä seuraa tilapäisiä häiriöitä unen kanssa.

Jos ihmisellä on muutoksen käsittelyyn tarvittavia voimavaroja tai hän saa ongelmaansa sopivaa apua, tilanne rauhoittuu. Pitkäaikaiset ongelmat syntyvät siinä vaiheessa, jos ihmiseltä puuttuu taito käsitellä asiaa tai hän ei saa tarvitsemaansa apua.

Unen merkitys ihmiselle

Unella on tärkeä tehtävä aivojen aineenvaihdunnan ylläpitämisessä. Unen aikana aivot varastoivat energiaa ja niistä poistuu valvomisen aikana aivoihin kertyneitä kuona-aineita.

Unen määrä on kuitenkin monella meistä vähentynyt ja uniongelmat vaivaavat yhä useampaa ihmistä. On esitetty arvioita, että jopa joka kolmas suomalaisista kärsisi uniongelmista useana yönä työviikon aikana ja viidenneksellä olisi pitkäaikainen unihäiriö.

Viime aikoina unen ja levon merkitykseen on alettu herätä aiempaa paremmin.

Viime aikoina unen ja levon merkitykseen on alettu herätä aiempaa paremmin. Enää ei vähäinen unentarve tai lyhyet yöunet ole samanlainen ylpeilyn aihe, kuin vielä jokin aika sitten. Silti moni helposti nipistää unista päiväänsä lisätunteja, jos tunnit eivät tunnu muuten riittävän.

Univajeella näyttäisi olevan yhteyttä monenlaiseen fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn heikkenemiseen sekä erilaisiin sairauksiin. Siksi ei ole ollenkaan yhdentekevää, miten nukkuu, ja riittävään unenmäärään sekä -laatuun on syytä panostaa.

Ravinnon vaikutus vireystilaan

Tarvitsemme ravinnosta tulevaa energiaa vireystilamme ylläpitämiseen. Vireystilan kannalta on tärkeää, että ateriat ja välipalat ajoittuvat suhteellisen säännöllisesti. Näin on sekä ajallisesti että määrällisesti.

Liian pitkät ateriavälit aiheuttavat useimmille verensokerin laskua ja vireystilan alenemista. Toisaalta hyvin runsas ateria tekee vatsan hyvin täydeksi, mikä kertoo keholle levon tarpeesta. Tästä seuraa jonkinasteinen väsymyksentunne. Tämä lienee tuttua monelle esimerkiksi työpäivänsä aikana raskaan aterian nauttineelle.

Siksi lounasruokailussa kannattaa pitää huolta kohtuudesta. Sopiva ruoka-annos ja sen sisältö vaihtelee henkilöittäin, mutta yleisesti ottaen suuresta määrästä ns. ”höttöhiilihydraatteja” moni kokee saavansa pahimman iltapäiväväsymyksen.

Kerralla nautitun ruoka-annoksen maltillistaminen sekä tarvittaessa kevyiden välipalojen syöminen ovat monelle paras tapa pitää yllä vireystilaa ja esimerkiksi työssä vireänä jaksamista.

Edistä vireyttä kotikonstein

Miten omaa vireystilaansa voisi siis edistää ja saada se sopivalle tasolle?Matalaa vireystilaa voivat nostaa ja vireyttä edistää muun muassa:

• hengitysharjoitukset ja venyttely
• lyhyet päiväunet
• kevyet välipalat
• kofeiini
• tauotus
• muiden seuraan hakeutuminen
• kävelylenkki raikkaassa ilmassa
• hyvä valaistus

Ylivireystilaan, varsinkin unen kanssa ongelmia aiheuttavaan, voi myös pyrkiä vaikuttamaan. Esimerkiksi seuraavia kotikonsteja kannattaa kokeilla:

• rauhallinen liikunta
• rentoutus- ja rauhoittumishetket ja -harjoitteet pitkin päivää
• illan rauhoittaminen pari tuntia ennen nukkumaanmenoa
• kofeiinin, alkoholin ja nikotiinin välttäminen
• huolten jakaminen tai niiden purkaminen esimerkiksi erityisessä, rajatussa huolihetkessä

Lähteet:
Käypä hoito
Unen- ja vireydensäätelyn omahoito/Tampereen kaupunki
Mikael Saarinen ja Jyrki Rytilä: Energiaa! Harjoituksia ja vinkkejä väsyneelle keholle ja mielelle

Apteq Melatoniini Comp

Ainutlaatuinen yhdistelmävalmiste. Melatoniini lyhentää nukahtamisaikaa.

Lue lisää tuotteesta