LDL-kolesteroli eli huono kolesteroli liittyy usein ruokavalioon

Elimistömme tarvitsee kolesterolia esimerkiksi solukalvojen rakennusaineeksi sekä hormonituotannossa. On kuitenkin yleisesti tiedossa, että liian korkea veren kolesterolipitoisuus aiheuttaa usein ongelmia. 

LDL-kolesteroli (low-density lipoprotein) on kuljetusproteiini, joka vie kolesterolia verenkierrosta kudoksiin. Sitä kutsutaan myös “huonoksi kolesteroliksi”, koska liiallisena se kertyy valtimoiden seinämiin ja edistää ateroskleroosia eli valtimoiden kovettumista. Se puolestaan lisää riskiä sydän- ja verisuonitauteihin. 

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Lue lisää tuotteesta

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Voiko korkean LDL-kolesterolitason tunnistaa itse?

Lyhyt vastaus on valitettavasti ei. Korkeat LDL-tasot eivät itsessään oireile siten, että ne voisi tunnistaa. 

Sen sijaan on mahdollista itse arvioida todennäköisyyttä liian korkeille kolesterolitasoille miettimällä, kuinka monta rastia ruutuun saisit esimerkiksi seuraavasta listasta:

• perimä, vanhemmilla korkea kolesteroli
• vyötärölihavuus
• ylipaino
• kohonnut verenpaine
• vähäinen liikunta / aktiivisuus
• ruokavalio, joka sisältää runsaasti tyydyttynyttä rasvaa

Sinänsä kaikkien näiden listan asioiden vaikutukset jokainen meistä voi tuntea kehossaan, mutta korkea kolesteroli ei ilmoita itsestään. 

LDL-kolesterolin viitearvot

Kolesterolin viitearvoja tarkastellessa on hyvä muistaa, että myös kokonaiskolesterolille on viitearvot. Siihen vaikuttaa kuitenkin myös ns. ”hyvä kolesteroli” eli HDL-kolesteroli, jota taas usein halutaan hieman enemmän. 

Joskus HDL-kolesteroli on täysin terveellä ihmisellä korkealla tasolla, joka voi yhdessä LDL:n kanssa nostaa arvot viitearvojen yli. Kolesteroliarvojen tulkinnassa on siis aina syytä tarkastella kokonaisuutta.

Yleiset viitearvot ovat seuraavat:

• Kokonaiskolesteroli: alle 5,0 mmol/l
• LDL-kolesteroli: alle 3,0 mmol/l, riskiryhmästä riippuen alempi
• HDL-kolesteroli: yli 1,0 mmol/l miehillä ja yli 1,2 mmol/l naisilla

LDL-kolesterolin tapauksessa ns. riskitekijät ohjaavat kuitenkin viitearvoja ja esimerkiksi valtimotautia jo sairastaville alle 1,4 mmol/l on tavoiteltavaa. Näistä tasoista ei ole yksiselitteisiä virallisia viitearvoja, koska eri riskitekijät ja niiden yhteisvaikutukset on otettava huomioon. Ohjenuorana voidaan kuitenkin käyttää seuraavia lukuja.

LDL-viitearvot riskiryhmittäin:

• pieni kokonaisriski (täysin terve): alle 3,0 mmol/l
• kohtalainen riski (esim. 1–2 riskitekijää): alle 2,6 mmol/l
• suuri riski (esim. 3–4 riskitekijää): alle 1,8 mmol/l
• erittäin suuri riski tai jo sairastaa valtimotautia: alle 1,4 mmol/l 

LDL-kolesterolin hoito ja ehkäisy

Käytännössä hoitoon on kaksi tapaa, elämäntapamuutokset ja lääkehoito. Ensisijainen hoitomuoto on luonnollisesti elämäntapamuutokset ja paremmat arjen valinnat, jotka tukevat kolesterolitasojen korjaamista. 

Lääkehoito tulee vasta sen jälkeen, mutta tehokkain vaste saadaan yhdistämällä nämä molemmat, jos sille koetaan tarvetta. 

 Elämäntapamuutokset

• Valitse terveellinen ruokavalio. Ruokavalio on merkittävimpiä tekijöitä LDL-kolesterolin kannalta. Vähennä tyydyttyneitä rasvoja (rasvaiset maitotuotteet, rasvainen liha) ja lisää pehmeitä rasvoja (rypsi- ja oliiviöljy, siemenet, pähkinät). 
• Liiku säännöllisesti. Säännöllinen kestävyysliikunta (esim. reipas kävely 30 min/5 pv) nostaa ”hyvää” HDL-kolesterolia ja alentaa LDL-tasoa.
• Painonhallinnalla parempaa terveyttä. Seurauksena terveellisemmästä ruokavaliosta ja lisääntyneestä aktiivisuudesta on painon aleneminen ja erityisesti vyötärölihavuuden välttäminen, jotka tukevat kolesterolitasojen hallintaa.
• Tupakoinnin ja alkoholin välttäminen. Tupakoinnin lopettaminen on suositeltavaa, sillä se vähentää hyödyllistä HDL-kolesterolia. Alkoholin käyttöä on usein myös syytä rajoittaa minimiin. Alkoholi ei tue kolesterolin alentamisen terveystavoitteita millään muotoa, vaan toimii juuri päinvastoin. 

Lääkehoito

• Statiinit ovat ensisijainen lääkeryhmä, joka alentaa tehokkaasti LDL-kolesterolia. Ne voivat pienentää LDL-tasoa tyypillisesti 20–50 % riippuen annoksesta.
• Jos statiini ei riitä, yhdistetään esim. etsetimibi, joka estää kolesterolin imeytymistä suolesta.

LDL-kolesterolin seuranta – miksi ja miten?

Seuranta on tärkeää, sillä kolesteroli voi hiipiä korkeaksi huomaamattakin. Kolesterolimittaukset ovat tärkeä työkalu arvojen seurannassa ja myös verenpainetta kannattaa tarkkailla.

Kolesterolimittaukset

• Aloita säännölliset mittaukset 40 vuoden iässä, terveillä viiden vuoden välein. Riskiryhmissä (esim. perinnöllinen korkea kolesteroli, diabetes) mittaus joka vuosi.
• Mittaukseen kuuluvat kokonaiskolesteroli, LDL, HDL ja triglyseridit.

Verenpaineen kotiseuranta

• Kolesterolin ohella kohonnut verenpaine on tärkeä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä.
• Tavoitetaso kotimittauksessa on alle 135/85 mmHg.
• Suosittelemme mittaamaan verenpaineen kotona 1–2 kertaa viikossa, ja riskiryhmille (diabetes, aikaisempi infarkti) jopa päivittäin. Säännöllinen seuranta auttaa havaitsemaan sekä kolesterolin että verenpaineen muutokset ajoissa.

Kolesterolin ja verenpaineen yhteydet

• Molemmat ovat itsenäisiä riskitekijöitä ateroskleroosin kehittymiselle.
• Kohonneet arvot yhdessä (metabolinen oireyhtymä) lisäävät sairastumisriskiä eksponentiaalisesti.
• Tehokasta ehkäisyä ovat samat elämäntapamuutokset: terveellinen ravinto, liikunta, tupakoinnin lopetus ja painonhallinta.

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Lue lisää tuotteesta

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.