Korkea verenpaine kannattaa hoitaa ajoissa – aloita tästä!

Jopa joka neljännellä työikäisellä suomalaisella on kohonnut verenpaine. Korkea verenpaine ei yleensä tunnu miltään, joten se voidaan todeta vain mittaamalla. Korkea verenpaine vahingoittaa valtimoita ja kuormittaa sydäntä, ja voi aiheuttaa vakavia terveysriskejä. Kohonnutta verenpainetta kutsuttiin aiemmin verenpainetaudiksi.

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Lue lisää tuotteesta

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Miten kohonnut verenpaine määritellään?

Verenpaine on kohonnut, kun luotettavan mittauksen tuloksena yläpaine on 140 tai enemmän tai alapaine on 90 tai enemmän. Paineet kuvaavat valtimon sisällä olevaa painetta: yläpaine sydämen supistuksen aikana ja alapaine sydämen lepotilan aikana. Yläpainetta kutsutaan myös systoliseksi ja alapainetta diastoliseksi paineeksi. Lukemat ilmoitetaan elohopeamillimetreinä, lyhenteellä mmHg. Verenpaine katsotaan normaaliksi, kun se on alle 130/85 mmHg:ä. Normaalin ja kohonneen välillä verenpaine katsotaan tyydyttäväksi.

Kohonneen verenpaineen yleisyys lisääntyy yli 40-vuotiailla. Nuorilla se on harvinaista ja keski-ikäisillä ja iäkkäillä yleistä. Iän myötä valtimoiden joustavuus vähenee, ja jäykemmässä suonessa paine kasvaa korkeammaksi sydämen työskennellessä. Kohonnut verenpaine tarkoittaa, että paine valtimoissa on jatkuvasti normaalitasoa korkeampi.

Koska verenpaine vaihtelee päivän mittaan eri tilanteissa, on luotettavien mittaustulosten kannalta olennaista, että mittaus tehdään aina samalla tavalla. Ennen kohonneen verenpaineen diagnoosia suoritetaan 4–7 päivän mittausjakso. Tällöin verenpaine mitataan aamuin illoin, aina 2–3 kertaa kerrallaan. Henkilön verenpaineeksi katsotaan näiden mittausten keskiarvo.

Verenpaineen mittaaminen ja seuranta on luotettavinta kotona. Joillakin ihmisillä verenpaine on selvästi korkeampi lääkärin mittaamana, ja myös muu vieras mittaustilanne voi nostaa verenpainetta.

Mikä verenpainetta kohottaa?

Korkea verenpaine on elämäntapasairaus, jonka taustalla vaikuttaa myös elintaso. Pienessä osassa tapauksia korkea verenpaine aiheutuu jostakin toisesta sairaudesta kuten munuaissairaudesta. Elämäntapoihin liittyviä, verenpainetta kohottavia tekijöitä ovat:

• tupakointi
• lihavuus, erityisesti vyötärölihavuus
• runsas suolan käyttö
• vähäinen liikunta
• runsas tulehduskipulääkkeiden käyttö
• ehkäisypillereiden käyttö tai hormonikorvaushoito
• runsas alkoholin käyttö
• runsas lakritsituotteiden käyttö
• pitkittynyt stressi

Jos ylipainoa on yli 15 kiloa, on korkea verenpaine kolme kertaa tyypillisempää kuin normaalipainoisilla. Joillakin ihmisillä taas on perinnöllinen taipumus kohonneeseen verenpaineeseen. Myös normaalipainoisella perinnöllinen taipumus, erityisesti yhdistettynä stressiin, voi nostaa verenpainetta, vaikka elämäntavat muuten olisivat kunnossa.

Miksi kohonneeseen verenpaineeseen on tärkeä puuttua ajoissa?

Korkea verenpaine on merkittävä sydän- ja verisuonitautien riskitekijä, joka rasittaa verisuonia, sydäntä ja munuaisia. Hoitamattomana se voi aiheuttaa sepelvaltimotautia, aivohalvauksia ja sydäninfarkteja. Jatkuvasti ylikuormittuneen sydämen lihas voi lisäksi paksuuntua, mistä seuraa sydämen vajaatoimintaa.

Korkea verenpaine rasittaa verisuonia, sydäntä, aivoja ja munuaisia.

Kun korkea verenpaine on havaittu terveydenhuollossa, tehdään sydän- ja verenkiertosairauksien riskiarviointi ja selvitetään, onko henkilöllä muita valtimotaudin riskitekijöitä. Valtimotaudin riskiä lisäävät mm. tupakointi, korkea kolesteroli ja diabetes ja muut sokeriaineenvaihdunnan häiriöt. Terveydenhuollossa voidaan kartoittaa myös mahdolliset verenpainetta nostavat sairaudet.

Korkean tai kohonneen verenpaineen hoito on yksilön ja yhteiskunnan kannalta kannattavaa. Kohonneen verenpaineen hoito vähentää aivoverenkiertohäiriöiden riskiä huomattavasti – viidessä vuodessa jopa 40 %. Tutkimusten perusteella vaikuttaa myös siltä, että henkilöillä, joiden verenpaine on normaali, esiintyy vähemmän muistisairauksia.

Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa verenpaineeseesi

Ihmisellä itsellään on keskeinen rooli ja mahdollisuus vaikuttaa omaan verenpaineeseensa, sillä elämäntavat ovat avainasemassa korkean verenpaineen hoidossa. Elämäntapamuutokset ovat tarpeen myös lääkehoidon aikana tai sitä aloitettaessa: lääkkeiden teho paranee selvästi, kun samaan aikaan tekee muutoksia ravitsemuksessa, liikunnan määrässä tai muissa ratkaisevissa tavoissa. Riittävillä muutoksilla on mahdollista vähentää lääkityksen tarvetta tai päästä siitä jopa kokonaan eroon.

Itsehoito on keskeinen ja tehokas tapa ehkäistä muun muassa sydänkuolemia, aivohalvauksia, sydämen vajaatoimintaa ja dementiaa, joten siihen motivoituminen on tärkeimpiä päätöksiä, joita kohonnutta verenpainetta sairastava voi tehdä.

Elämäntavat ovat olennainen osa korkean verenpaineen hoitoa

Korkeaa verenpainetta voi hoitaa ja ehkäistä elämäntavoilla. Ravitsemustottumukset ja elämäntavat vaikuttavat olennaisesti verenpaineeseen, ja pienilläkin muutoksilla voi olla suotuisa vaikutus. Jos haluat alentaa verenpainettasi tai ehkäistä verenpaineen kohoamista, toimi näin:

• Syö terveellisesti: paljon vihanneksia, hedelmiä ja marjoja ja pehmeitä rasvoja kovien sijaan.
• Jos olet ylipainoinen, pyri laihduttamaan: jo 4–8 % matalampi paino laskee verenpainetta keskimäärin 3–4 pykälää.
• Jos tupakoit, lopeta tai vähennä: tupakoinnin lopettaminen on tärkein keino pienentää valtimotaudin riskiä.
• Vähennä suolaa: kun suolaa nauttii päivässä vain 5 g, yläpaine laskee keskimäärin 6 ja alapaine 4 pykälää. Suomalaiset miehet saavat ruoastaan suolaan keskimäärin 8,4 grammaa ja naiset 6,1 grammaa vuorokaudessa. 80 % suolasta tulee lisättynä elintarvikkeisiin niiden valmistuksen aikana. Tyypillisiä suolan lähteitä ovat leipä, leikkeleet, juusto ja valmisruuat.
• Lisää ravintokuitua: kuitupitoisten leipien, puurojen ja pastojen valinta ja värikäs ruokavalio kannattaa. Lisäämällä kuitua ruokavalioon on mahdollista laskea yläpainetta keskimäärin 6 ja alapainetta 3 pykälää.
• Lisää kaliumia ja magnesiumia. Kaliumia saat esimerkiksi vihanneksista, hedelmistä ja marjoista.
• Vähennä alkoholia: lopeta runsas alkoholin käyttö.
• Liiku: liikkuminen edistää painonhallintaa, vähentää stressiä ja helpottaa unensaantia. Liiku päivän aikana reippaasti vähintään 30 minuuttia, useita kertoja viikossa. Hyviä liikuntamuotoja ovat lenkkeily kävellen tai juosten, pyöräily, hiihto ja uinti.
• Vältä stressiä: varaa aikaa rauhoittumiselle, opettele mielenhallintaa ja kiinnitä huomiota siihen, mikä sinua kuormittaa. Miten voisit muuttaa tilannetta?
• Lääkitse tilapäistä kipua parasetamolilla tulehduskipulääkkeiden sijaan.

Verenpainelääkkeitä käyttää 500 000 suomalaista

Kun verenpaine on korkea, sen hoidossa voidaan elämäntapamuutosten ohella käyttää lääkitystä. Verenpainelääkkeet on tarkoitettu säännölliseen käyttöön, ja niitä käytetään usein koko loppuelämän ajan. Usein tarvitaan kaksi tai kolme eri lääkettä, joita otetaan yhtä aikaa. Tämä johtuu siitä, että pienemmillä annoksilla useampaa lääkettä saavutetaan parempi teho kuin suurella annoksella yhtä lääkettä. Lääkäri suunnittelee yhdistelmähoidon ja seuraa sen tehoa.

Verenpainelääkkeet on tarkoitettu säännölliseen käyttöön.

Verenpainelääkkeitä on useita erilaisia, ja niiden valintaan vaikuttavat ikä ja henkilön muut sairaudet. Yli puolessa tapauksista verenpainelääkitystä joudutaan vaihtamaan ensimmäisen puolen vuoden sisällä. Sopivan hoidon löytyminen voi siis kestää kuukausia.

Verenpainelääkkeet jaetaan viiteen ryhmään:

• nesteenpoistolääkkeet eli diureetit
• beetasalpaajat
• ACE-estäjät
• ATR-salpaajat
• kalsiumkanavan salpaajat

Lääkehoidon tavoitteena on saada verenpaine alle 140/90 mmHg:iin. Diabeetikoilla ja henkilöillä, jotka ovat sairastaneet sydäninfarktin tai aivohalvauksen, tavoitteena voivat olla myös matalammat lukemat. Verenpainelukemia kannattaa seurata oma-aloitteisesti kotona hoidon alussa. Kun verenpaine on saatu kuriin, mittaus kerran kuussa riittää.

Verenpainelääkityksellä voi olla suotuisia vaikutuksia myös muiden sairauksien hoitoon. Toisinaan verenpainelääkkeillä voi olla myös haitallisia vaikutuksia: esimerkiksi beetasalpaajat voivat olla astmaatikolle huono valinta. Lääkitys alentaa painetta ja vähentää kohonneesta paineesta johtuvien sairauksien vaaraan. Se ei kuitenkaan paranna verenpainetta nostaneita syitä.

Verenpaineen seuranta on tärkeää kaikille aikuisille

Koska korkea verenpaine ei tunnu, tulee jokaisen aikuisen tietää oma verenpaineensa. Hyvä hetki aloittaa oman verenpaineen seuranta on noin 30-vuotiaana. Kun verenpaine on normaali, mittaukset parin vuoden välein riittävät. Jos lukemat ovat lähellä normaalin ylärajaa, tulee verenpaine mitata kerran vuodessa. Nuoremmilla nousee tyypillisesti ensimmäisenä alapaine; iäkkäämmillä puolestaan yläpaine nousee helposti liian korkeaksi.

Jokaisen aikuisen tulee tietää oma verenpaineensa.

Tarkkaile tilannetta, jos lähisukulaisellasi on verenpaine-, sydän- tai verisuonisairaus ja jos itse sairastat diabetesta, uniapneaa tai munuais- tai kilpirauhassairautta. Säännölliset mittaukset ovat tarpeen myös, jos sinulla on ylipainoa, tupakoit tai käytät runsaasti alkoholia. Lue lisää verenpaineen mittaamisesta kotona.

Kotimittauksissa on olennaista käyttää luotettavaa ja laadukasta olkavarsimittaria. Vanhemmiten kotimittauksia voivat häiritä iäkkäillä yleiset rytmihäiriöt kuten eteisvärinä. Tällöin paras valinta on verenpainemittari, joka tunnistaa rytmihäiriöt.

Korkea verenpaine raskauden aikana

Raskauden aikana 10–17 prosentille odottavista äideistä kehittyy kohonnut verenpaine. Verenpainetta seurataan äitiysneuvolassa jokaisella käynnillä, sillä se saattaa nousta nopeastikin. Verenpaineen seuranta raskaana on tärkeää myös siksi, että korkea verenpaine voi olla ensimmäisiä merkkejä raskausmyrkytyksestä, joka on vaarallinen sekä äidille että sikiölle. Raskauden aikana korkeaa verenpainetta hoidetaan lepäämällä ja rajoittamalla suolan käyttöä.

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Lue lisää tuotteesta

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Lähteet:
terveyskirjasto.fi
mehilainen.fi
kaypahoito.fi
aivoliitto.fi