Hammaskivi kannattaa ehkäistä ennakolta
Hammaskivi eli calculus on nimensä mukaisesti hampaan pinnalle ”kivettynyttä” plakkia. Hammaskiveä muodostuu, kun mineraalit saostuvat hampaan pinnalle. Sen alkujuuri on plakissa eli suun bakteereista muodostuvassa kalvossa, joka muodostuu hampaiden pinnalle.
Jos plakkia ei poisteta – eli harjata hampaita tai puhdisteta hammasvälejä – syljessä olevat kalsiumyhdisteet kovettavat plakin erittäin kovaksi kerrokseksi hampaan pinnalle.
Hammaskivi ei itsessään aiheuta kipua, ja sitä voi olla vaikea huomata ienrajasta. Siksi hammaskiven toteamiseen tarvitaan yleensä hampaidenhoidon ammattilaisia. Ikenen yläpuolisen hammaskiven voi itse huomata siitä, että hampaan pinta tuntuu karhealta.
Hampaiden juuressa, ikenien yläpuolella oleva hammaskivi on väriltään keltaista. Tätä hammaskiveä kutsutaan myös supragingivaaliseksi hammaskiveksi.
Ikenen alla sijaitseva niin kutsuttu subgingivaalinen hammaskivi on puolestaan väriltään tummaa ja erittäin kovaa. Se löytyy vain ammattilaisen instrumenteilla koettelemalla.
Apteq Hammaslangat
Vahatut hammaslangat päivittäiseen hammasvälien puhdistukseen.
Hammaskiveä muodostuu yksilölliseen tahtiin
Hammaskiveä esiintyy eri puolilla hampaita. Erityisen yleinen paikka hammaskiven muodostumiselle on alaetuhampaiden sisäpinta. Toinen yleinen paikka on yläposkihampaiden ulkopinta.
Syynä on se, että hammaskivi muodostuu syljen kalsiumyhdisteistä ja näissä kohdissa sylkirauhasten avautumistiehyet sijaitseva lähellä.
Lisäksi myös hammasväleissä voi olla hammaskiveä, jos niitä ei puhdisteta huolellisesti.
Hammasväleissä voi olla hammaskiveä, jos niitä ei puhdisteta huolellisesti.
Huomattavaa on, että hammaskiveä voi muodostua myös hammasimplantteihin ja proteeseihin.
Hammaskiven muodostumiseen vaikuttaa suuhygienian ylläpidon ohella syljen koostumus. Hammaskiven esiintyminen ja sen kehittymisnopeus vaihtelevatkin erittäin paljon eri ihmisten välillä.
Jos syljen kalkkipitoisuus on suuri, hammaskiveä muodostuu enemmän ja sitä pitää myös poistaa jopa useaan kertaan vuoden sisällä. Syljen kalkkipitoisuuden ollessa vähäinen voi hammaskiven muodostumiseen kulua useita vuosia.
Hammaskiven poisto on tärkeää
Vaikka hammaskivi itsessään ei aiheuta kipua, se täytyy poistaa. Hammaskiven karkea pinta tarjoaa bakteereille hyvän paikan kiinnittyä.
Hammaskiveen kiinnittyneet bakteerit pitävät yllä ientulehdusta. Diabeetikoiden, sydän- ja verisuonisairauksista kärsivien ja keinonivelpotilaiden on hyvä kiinnittää erityistä huomiota hampaiden puhtauteen. Heille on tärkeää, ettei suuhun muodostu tulehduksia.
Pitkittynyt ientulehdus altistaa parodontiitin eli hampaan kiinnityskudossairauden puhkeamiselle. Parodontiitti voi hoitamattomana johtaa jopa hampaan menettämiseen.
Hammaskiven poisto – ei onnistu itse kotona
Hammaskivi on erittäin kovaa, koska se on ikään kuin kivettynyttä plakkia. Sen vuoksi hammaskiven poisto itse ei onnistu. Lisäksi usein hammaskiveä on ienrajan alapuolellakin, mistä sitä ei edes näy.
Hammaskiven poistaa vastaanotolla joko hammaslääkäri tai suuhygienisti. Poisto toteutetaan ultraäänellä tai mekaanisesti raaputtamalla. Käsin toteutettuna hammaskiveä poistetaan sekä ikenen ala- että yläpuolelta.
Ultraäänellä puhdistaminen perustuu värähtelyyn. Laitetta kuljetetaan pitkin hampaiden pintaa hammaskiven poistamiseksi.
Hammaskiven poistaa vastaanotolla joko hammaslääkäri tai suuhygienisti.
Hammaskiven poisto voi olla kivutonta, mutta se voi myös aiheuttaa kipua erityisesti silloin, jos hammaskiveä on syvällä ientaskuissa. Tarvittaessa ien voidaan puuduttaa hammaskiven poiston ajaksi.
Hammaskiven poistoon kotona ehdotetaan joskus ruokasoodaa. Ruokasoodan kanssa haasteena on, että se voi vaurioittaa hampaiden kiillettä, mikä tekee kiilteestä aiempaa alttiimpaa lisävaurioille.
Hammaskiven ehkäiseminen
Koska hammaskiveä ei pysty itse poistamaan, sen muodostumista kannattaa ehkäistä.
Hyvä päivittäinen hammashygienia on tässäkin kaiken perustana.
- Harjaa hampaat huolellisesti kaksi kertaa päivässä fluorihammastahnaa käyttäen. Sähköhammasharja on mainio apu, mutta hyvällä hammasharjallakin pärjää.
- Puhdista hammasvälit päivittäin. Tee se ennen hampaiden harjausta käyttäen apuna hammasväliharjaa, hammaslankaa tai hammaslankainta.
- Älä napostele pitkin päivää, vaan rajoita syömiset 4–6 kertaan päivässä.
- Käytä janojuomana vettä.
Hammastahna hammaskiven ehkäisijänä
Joissakin hammastahnoissa on käytetty ainesosia, joiden tavoitteena on estää ja ehkäistä hammaskiven muodostumista.
Vaikuttavina aineina on bakteerien kasvua ja lisääntymistä estävät sekä hidastavat aineet ja yhdisteet. Yleisimpiä niistä ovat:
- sinkkisitraatti
- trikolsaani-sinkkisitraatti
- pyrofosfaatit
On kuitenkin huomattava, että sitraatit eivät sovi kuivasta suusta kärsiville, lapsille eivätkä kariekseen ja hammaseroosioon taipuvaisille henkilöille, sillä sitraatit estävät hampaiden mineralisaatiota eli kovettumista.
Pyrofosfaatit häiritsevät hampaiden mineralisaatiota ja lisäksi ne voivat ärsyttää suun limakalvoja. Siksi niitä ei suositella kuivasta suusta kärsiville, lapsille eikä helposti kariesta saaville henkilöille.
Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Hammaslääkäriliitto
Apteq Hammaslankain
Helppokäyttöinen hammaslankain hammasvälien päivättäiseen puhdistukseen.