Parodontiitti vaikuttaa suun lisäksi koko elimistöön

Parodontiitti eli hampaiden kiinnityskudossairaus on yllättävän yleinen sairaus, joka saattaa piileskellä suussa huomaamatta.

Voidaan jo puhua kansantaudista, sillä yli 30-vuotiaista suomalaisista noin kahdella kolmasosalla on ikenissään syventyneitä ientaskuja. Syvistä ientaskuista puolestaan kärsii noin viidesosa suomalaisista.

Vaikean parodontiitin esiintyvyys kasvaa huomattavasti 20–40 ikävuoden välillä. Erityisen suuri riski parodontiitille on tupakoitsijoilla.

Hoitava hammastahna Apteq

Apteq Hoitava Hammastahna

Sisältää fluoria ja ksylitolia. Sopii herkälle ja kuivalle suulle.

Parodontiitti voi johtaa pahimmillaan hampaan irtoamiseen

Parodontiitti alkaa yleensä pitkäaikaisesta ientulehduksesta. Hoitamaton ientulehdus johtaa niin sanottujen luunsyöjäsolujen aktivoitumiseen hammasta ympäröivässä luussa. Hammasta ympäröivä ienkudos ja leukaluu tuhoutuvat tulehduksen seurauksena.

Yleensä parodontiitti alkaa takahampaiden hammasväleistä. Jos tulehdus jatkuu pitkään, hammas alkaa liikkua, ja lopulta se voi irrota.

Riski sairastua parodontiittiin on yksilöllinen. Sairaudelle altistavia tekijöitä ovat muun muassa:

  • huono suuhygienia
  • miessukupuoli
  • huono sosioekonominen asema

Myös jotkin elintavat tai sairaudet lisäävät riskiä sairastua parodontiittiin.

  • Tupakoinnin kesto ja määrä vaikuttavat parodontiitin esiintymiseen, kudostuhon etenemiseen ja sairauden hoidon ennusteeseen.
  • Erityisesti huonossa glukoosi- eli sokeritasapainossa oleva diabetes lisää riskiä sairastua parodontiittiin ja huonontaa hoitoennustetta.
  • Metabolinen oireyhtymä ja lihavuus lisäävät sekä sairastumisen riskiä että taudin uusiutuvuutta.
  • Myös pitkään jatkunut stressi ja perinnölliset tekijät lisäävät alttiutta sairastua parodontiittiin.

Parodontiitin oireet

Parodontiitti voi muhia suussa pitkänkin aikaa ilman oireita. Sairaus ei myöskään itsessään aiheuta kipua, joten sitä voi olla hankala huomata.

Koska parodontiitti alkaa pitkittyneestä ientulehduksesta, kannattaa huomioida ientulehduksen oireita.

  • punoittavat ikenet
  • turvonneet ja arat ikenet
  • ienverenvuotoa harjatessa

Tupakoitsijoilla ääreisverenkierto on heikentynyt, joten heillä ei välttämättä ilmene ienverenvuotoa.

Muita parodontiitin oireita ovat:

  • paha maku suussa
  • pahanhajuinen hengitys
  • joissakin tapauksissa märkävuoto ientaskuista

Pitkälle edettyään parodontiitti aiheuttaa

  • ientaskujen syvenemistä
  • hammasvälien suurenemista
  • hampaiden heilumista ja pahimmassa tapauksessa irtoamista
Isä ja poika pesevät hampaitaan parodontiitin ehkäisyksi
Hyvä hammashygienia suojelee myös parodontiitilta.

Miten parodontiitti diagnosoidaan?

Parodontiitin ensimmäiset oireet voivat helposti jäädä huomaamatta ja sairaus voi edetä suussa potilaan sitä huomaamatta.

Sairauden toteamisessa hyvä apu on ientaskumittaus. Se paljastaa syventyneet ientaskut, ienverenvuodon sekä ikenen alle kertyneen hammaskiven.

Jos hammaslääkäri epäilee hampaiden kiinnityskudossairautta, voidaan tehdä koko suun röntgenkuvaus. Sen avulla saadaan selville hammasta ympäröivän luun tila ja vaurioiden laajuus.

Vaikeassa parodontiitissa myös ientaskusta otetusta mikrobinäytteestä on hyötyä.

Parodontiitin hoito

Sekä parodontiitin hoidossa että sen ennalta ehkäisyssä tärkeimmässä roolissa on hampaiden huolellinen omahoito. Hyvään suuhygieniaan sitoutuminen on välttämätön edellytys parodontiitin aiheuttaminen haittojen ehkäisyssä ja sairauden etenemisen pysäyttämisessä.

Hampaat harjataan sekä aamuin että illoin käyttäen fluorihammastahnaa. Tehokkaimmin puhdistus tapahtuu sähköhammasharjalla.

Hampaiden harjauksen lisäksi hammasvälit tulisi puhdistaa päivittäin. Suurissa hammasväleissä kannattaa käyttää hammasväliharjaa, ahtaampien hammasvälien puhdistamisessa taas hammaslanka tai hammaslankain on paras apu.

Sekä parodontiitin hoidossa että sen ennalta ehkäisyssä tärkeimmässä roolissa on hampaiden huolellinen omahoito.

Tarvittaessa voi käyttää myös suuvettä.

Tärkeä osa parodontiitin hoitoa tupakoijilla on tupakoinnin lopettaminen.

Toinen osa parodontiitin hoitoa on ammattilaisen tekemä perushoito. Siinä sairastuneiden ientaskujen jokainen pinta puhdistetaan mekaanisesti. Näin pinnoilta saadaan pois bakteeripeite ja hammaskivi.

Joissakin tapauksissa tarvitaan myös antibioottikuuria, ienalueen leikkaushoitoa tai purennan kuntouttamista.

Ammattilaisen toteuttama ylläpitohoito toistetaan 3–12 kuukauden välein.

Parodontiittia sairastavia varmasti mietityttää, paraneeko parodontiitti. Huono uutinen on, että parodontiitti aiheuttaa pysyviä kudosvaurioita eikä se häviä kokonaan.

Hyvä uutinen kuitenkin on, että huolellisella hoidolla taudin eteneminen voidaan pysäyttää ja lisävauriot kudoksille estää. Nopeus on valttia, sillä jos parodontiitin hoito aloitetaan jo ensimmäisten merkkien ilmaannuttua, hoitotulos on pysyvä eikä merkittäviä kudosvaurioita ehdi syntyä.

Nainen käyttää hammaslankainta parodontiitin ehkäisyssä.
Hammasvälit on syytä puhdistaa päivittäin.

Diabetes erityisriskinä

Erityisesti diabeetikoiden on syytä huolehtia suustaan. Jos sokeritasapaino ei ole kunnossa, diabeetikoilla on kolminkertainen riski sairastua parodontiittiin. Jos taas glukoositasapaino on hyvä, riski sairastua on yhtä suuri kuin henkilöillä, joilla ei ole diabetesta.

Sairaus on usein diabeetikoilla myös vaikeampi hoitaa ja vakava-asteisempi. Lisäksi diabeetikoilla yleinen kuiva suu voi mahdollisesti altistaa parodontiitille.

Onkin syytä huomioida, että diabeetikoilla korkea verensokeri nostaa suun tulehdusriskiä ja suun tulehdus puolestaan nostaa verensokeria.

Vaikutuksia koko elimistöön

Vaikka parodontiitti esiintyy ikenissä, sen vaikutukset elimistössä eivät rajoitu pelkästään suuhun.

Ientaskuista mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet voivat levitä veren ja lymfakierron mukana muualle elimistöön ja aiheuttaa etäinfektioita. Hoitamaton parodontiitti aiheuttaa näin elimistön systeemisen tulehdustilan.

Tulehdus voi edesauttaa sepelvaltimoita ahtauttavan ateroomaplakin muodostumista ja lisätä verisuonten tukkeutumisen riskiä.

Näin parodontiitti kasvattaa sepelvaltimotaudin ja valtimonkovettumataudin eli ateroskleroosin riskiä. Lisäksi se kasvattaa sydän- ja aivoinfarktin riskiä.

Lähteet:
Käypä hoito -suositus
Duodecim Terveyskirjasto
Hammaslääkäriliitto

hammaslangat

Apteq Hammaslangat

Vahatut hammaslangat päivittäiseen hammasvälien puhdistukseen.

Hammaslankain

Apteq Hammaslankain

Helppokäyttöinen hammaslankain hammasvälien päivättäiseen puhdistukseen.

Jaa tämä artikkeli: