Fluori ja ksylitoli ovat tärkeitä hammastahnassa

Hampaiden pesu aamuisin ja iltaisin on useimmille meistä tuttu rutiini, jonka merkitystä ei tule sen suuremmin ajateltua. Se on kuitenkin erittäin merkittävä osa hampaista huolehtimista, joten kannattaa varmistaa, että hampaiden harjauksessa käyttää sopivaa hammastahnaa.

Tärkeintä on varmistua siitä, että hammastahnassa on sopiva määrä fluoria. Fluorihammastahna on merkittävin ase taistelussa hampaiden reikiintymistä vastaan. Fluorihammastahnaa käyttävä yhdistää harjatessaan kaksi tärkeää tekijää:

  • Harjaaminen poistaa mekaanisesti ien- ja hammassairauksia aiheuttavaa hammasplakkia.
  • Fluorihammastahnasta hampaistoon päätyy sopiva määrä fluoria edistämään remineralisaatiota eli kiilteen uudelleen kovettumista.
Hoitava hammastahna Apteq

Apteq Hoitava Hammastahna

Sisältää fluoria ja ksylitolia. Sopii herkälle ja kuivalle suulle.

Fluorihammastahnaa kahdesti päivässä

Fluorin saannin kannalta on tärkeää käyttää fluorihammastahnaa säännöllisesti. Normaalitilanteissa riittää hampaiden pesu aamuisin ja iltaisin. Parhaimmillaan se vähentää hampaiden reikiintymisriskin puoleen.

Terveiden aikuisten käyttämässä hammastahnassa fluoripitoisuuden on hyvä olla 1100–1500 ppm (1ppm=1mg/litra). Kouluikäisistä alkaen sopiva määrä noin 1450 ppm:n vahvuista fluorihammastahnaa on 0,5–2 senttimetrin nokare.

Hampaiden pesun jälkeen suositellaan vain hyvin kevyttä huuhtelua, jotta fluori vaikuttaa mahdollisimman tehokkaasti.

Pienten lasten fluorin tarve on pienempi. Alle kolmevuotiaiden kohdalla varaudutaan siihen, että lapsi ei osaa vielä sylkäistä hammastahnaa pois suustaan, vaan nielee sen. Heille sopiva määrä on pieni sipaisu tai riisiryynin kokoinen nokare hammastahnaa, jonka fluoripitoisuus on 1000–1100 ppm. Hampaat pestään fluorihammastahnalla joko kahdesti päivässä tai toisella kerralla tahnan voi jättää kokonaan pois.

3–5-vuotialla puolestaan 1000–1100 ppm:n fluorihammastahnaa käytetään kaksi kertaa päivässä. Sopiva kerta-annos on noin herneen kokoinen.

On kuitenkin syytä huomioida, että jos käyttöveden fluoridipitoisuus on yli 1,5 mg/l, alle 6-vuotiaille ei suositella ollenkaan fluorihammastahnaa.

Hampaiden pesun jälkeen fluorin olisi hyvä jäädä vielä vaikuttamaan hampaiden pinnalla. Siksi hampaiden pesun jälkeen suositellaan vain hyvin kevyttä huuhtelua, esimerkiksi vain ruokalusikallisella vettä, jotta fluori vaikuttaa mahdollisimman tehokkaasti.

Fluoria ja ksylitolia sisältävää hammastahnaa harjalla.
Aikuisille sopiva määrä hammastahnaa on 0,5–2 senttimetriä.

Fluori suojaa hampaiden kiillettä

Fluori on tärkeässä osassa hampaiden hyvinvoinnista huolehtimisessa.

  • Fluori vähentää kiilteen mineraalien liukenemista, koska se estää kariesta aiheuttavien bakteerien aineenvaihduntaa.
  • Fluori ehkäisee plakin bakteerien hapontuottoa.
  • Fluori edistää kiilteen remineralisaatiota eli kovettumista.

Fluorin kovettumista edistävä ominaisuus on tärkeää erityisesti lasten vasta puhjenneille hampaille, joiden kovettuminen on päättänyt vasta noin vuosi puhkeamisen jälkeen.

Fluoria on ihmisen elimistössä eniten luissa ja hammaskiilteessä. Sen saaminen ei ole elimistölle aivan välttämätöntä, mutta se pitää yllä elimistön terveyttä.

Vähäisestä fluorin saannista ei tule elimistöön varsinaista puutostilaa, mutta sillä on kuitenkin vaikutusta hampaiden reikiintymiseen.

Suomalaisten merkittävin fluorinlähde on juomavesi, jonka fluoripitoisuus on tavallisesti 0,7–1,2 mg/l. Veden fluoripitoisuudella on merkitystä esimerkiksi hammastahnan valinnassa. Fluorihammastahna on hyvä keino nimenomaan hampaiden fluorinsaannin varmistamisessa niillä alueilla, joilla veden fluoripitoisuus on matala.

Joillakin alueilla Suomessa käyttöveden fluoripitoisuus on korkea. Tällöin täytyy kiinnittää huomiota erityisesti alle 6-vuotiaiden hammastahnan fluoripitoisuuteen. Jos käyttöveden fluoripitoisuus on yli 1,5 mg/l, lapsilla on syytä käyttää fluoritonta hammastahnaa.

Onko fluori haitallista?

Viime vuosina on esitetty myös väitteitä, että fluoria pitäisi vältellä. Oikein käytettynä fluori ei muodosta terveysriskiä. Sen sijaan fluorin välttely aiheuttaa herkästi hampaiden reikiintymisen lisääntymistä.

Fluorimyrkytystila kehittyy, kun henkilö saa useita vuosia 20–80 mg:n päiväannoksia. Kun käytössä on noin 1500 ppm:n fluorihammastahna ja sitä käytetään kaksi kertaa päivässä hammasharjan harjaosan mittainen annos, jää päiväsaanti selvästi alle 10 milligramman.

Ylimäärä fluoria aiheuttaa laikkuja hampaiden kiilteeseen, luun kovettumista, nivelsiteiden kalkkiutumista ja mahdollisesti hermosto-oireita.

Lapset tarvitsevat sopivan määrän fluoria

Lasten fluorinsaannin suhteen on hyvä olla erityisen tarkkana. Alle kouluikäiset toisaalta tarvitsevat fluoria vasta puhjenneiden hampaidensa hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Toisaalta on tärkeä pitää huolta siitä, ettei lapsi myöskään saa liikaa fluoria. Liika fluori aiheuttaa hampaisiin hypomineralisaatiota, mikä näkyy hampaiden valkoisina laikkuina. Kehittyvän hampaan kiille on hauras ja helposti lohkeava ja karies iskee siihen helposti, koska kiille ei ole vielä kovettunut kunnolla.

Fluorin merkityksestä hampaiden hyvinvoinnille kertoo se, että yli 6-vuotiaille, joilla on suurentunut hampaiden reikiintymisen riski, suositellaan:

  • harjauskertojen lisäämistä
  • hammastahnan määrän lisäämistä
  • tahna-sylkivaahdon purskuttelua
  • syömisen ja juomisen välttelyä pari tuntia harjaamisen jälkeen, jotta fluori ehtii vaikuttaa hampaissa pidempään
Ksylitoli, xylitol tai koivusokeri kulhossa ja koivun lehtiä.
Ksylitoli eli xylitol tunnetaan myös koivusokerina.

Ksylitoli eli xylitol toimii rakenteensa ansiosta

Ksylitoli, xylitol tai koivusokeri, suomalaishampaiden hyvinvoinnille tärkeällä tuotteella on monta nimeä.

Ksylitolia esiintyy pieninä määrinä marjoissa ja kasveissa. Myös ihmisen oma elimistö tuottaa sitä pieniä määriä.

Ksylitolin terveellisyys hampaille johtuu sen kemiallisesta rakenteesta.

Ksylitolin nimittäminen koivusokeriksi johtuu ajasta, jolloin ksylitolin raaka-aineena käytettiin koivun kuituainetta. Nykyisin xylitol tuotetaan pääasiassa ulkomaisesta maissista tai pyökistä. Tulevaisuudessa raaka-aineena voitaneen käyttää myös kauraa.

Ksylitolin terveellisyys hampaille johtuu sen kemiallisesta rakenteesta. Toisin kuin monet muut makeuttajat, xylitol koostuu viidestä hiiliatomista. Esimerkiksi sorbitolissa tai maltitolissa hiiliatomeja on kuusi.

Viiden hiiliatomin rakenne estää kariesta aiheuttavia bakteereja käyttämästä ksylitolia ravintonaan. Koska kariesbakteerit eivät pysty käyttämään xylitolia energianlähteenään, ne eivät voi myöskään lisääntyä suussa.

Käytä ksylitolia säännöllisesti

Myös ksylitolin käytössä kannattaa muistaa säännöllisyys, jotta siitä saa parhaan hyödyn irti. Ksylitoli muun muassa:

  • ehkäisee reikiintymistä
  • korjaa jo alkaneita kiillevaurioita
  • vähentää plakin määrää
  • vähentää plakin tarttuvuutta hampaan pintaan

Plakki on hampaiden pinnalle muodostunut järjestäytynyt bakteeriyhdyskunta, josta käytetään myös nimitystä biofilmi. Kun ksylitoli vähentää plakin tarttuvuutta hampaan pintaan, on plakki helpompi harjata pois hampaan pinnalta.

Tämä on tärkeää hampaiden reikiintymisen estämisessä. Kariesta eli hampaiden reikiintymistä edistää, jos hampaissa on paljon plakkia ja tämä plakki on hyvin bakteeripitoista.

Kun hammastahnassa on tarpeeksi ksylitolia, yli 10 prosenttia, se estää kariesta aiheuttavien mutans-streptokokkibakteerien toimintaa. Siksi hammastahnaa valitessa on hyvä huomioida, että fluorin lisäksi siihen on lisätty reilu osuus xylitolia.

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Duodecim Terveyskirjasto
Duodecim Terveyskirjasto

Hoitava hammastahna Apteq

Apteq Hoitava Hammastahna

Sisältää fluoria ja ksylitolia. Sopii herkälle ja kuivalle suulle.