HDL-kolesteroli eli hyvä kolesteroli ylös liikkumalla

HDL-kolesteroli tunnetaan myös nimitysellä hyvä kolesteroli. HDL-lipoproteiinit (high density lipoprotein) kuljettavat kolesterolia pois kudoksista sekä valtimoiden seinämistä verenkiertoon ja maksaan, jonka yksi tehtävistä on kolesterolin hajottaminen.

HDL on verenkierrossa esiintyvistä kuljetusproteiineista elimistön hyvinvoinnin kannalta parempi muoto. Toinen muoto on LDL-kolesteroli, jota nimitetään myös huonoksi kolesteroliksi. LDL-lipoproteiinit kuljettavat kolesterolia verestä kudoksiin ja LDL-kolesterolia helposti kertyy valtimoiden seinämiin aiheuttaen niiden ahtautumista.

Sekä kokonaiskolesteroliin että HDL-kolesterolin osuuteen vaikuttavat perimä, sukupuoli ja elintavat. Jos elintapamuutokset eivät auta, kolesterolia voidaan alentaa myös lääkkeillä.

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Lue lisää tuotteesta

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Hyvän HDL-kolesterolin osuus verenkierrossa

LDL-kolesterolin ja HDL-kolesterolin suhde vaihtelee. Kokonaiskolesterolista noin 20–25 prosenttia on yleensä hyvää kolesterolia. Noin 70 prosenttia on huonoa LDL-kolesterolia. Loppuosa kolesterolista kulkee veressä muussa muodossa. Kokonaiskolesterolin tavoitearvo väestötasolla on alle 5,0 mmol/l.

Naisten HDL-kolesterolipitoisuus on ennen vaihdevuosia yleensä suurempi kuin miehillä. Taustalla on naissukuhormoni estrogeenin vaikutus. Kun vaihdevuosien jälkeen estrogeenin määrä naisen elimistössä laskee, myös sukupuolten välinen ero HDL-kolesterolin määrässä tasoittuu.

HDL-kolesterolin viitearvot

HDL-pitoisuus on viitealueella, kun se on

• naisilla yli 1,2 mmol/l eli millimoolia litrassa
• miehillä yli 1,0 mmol/l

HDL-kolesterolille ei ole määritelty varsinaista hoitotavoitetta. Sen arvoa käytetään kuitenkin valtimosairauksien riskin arvioinnissa. Omien kolesteroliarvojen ja muiden terveystietojen perusteella FINRISKI-laskurilla voi arvioida omaa riskiään saada valtimosairauksia. Valtimosairauksien riskiä nostavat myös mm. kohonnut verenpaine, diabetes ja perimä.

HDL-kolesteroli ja ruokavalio

Kolesteroli jaetaan hyvään HDL-kolesteroliin ja huonoon LDL-kolesteroliin, jonka määrää veressä on tärkeä laskea. Ruokavaliolla on merkittävä vaikutus LDL-kolesterolipitoisuuteen. Ruokavalion muutokset ovat yksi tärkeimpiä tekijöitä, joilla LDL-kolesterolia voidaan alentaa.

Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan HDL-kolesteroliin ruokavalio ei kuitenkaan suoraan vaikuta eli ravinnolla ei ole merkitystä HDL-kolesterolitasolle. Terveelliseen ruokavalioon kannattaa kuitenkin kiinnittää huomioita huonon LDL-kolesterolin vuoksi. Lisäksi ruokavaliolla on merkitystä painoon, jolla puolestaan on vaikutusta hyvän kolesterolin määrään.

HDL-kolesterolin nostaminen liikunnalla

Vaikka ruokavaliolla ei ole vaikutusta HDL-kolesterolin määrään, siihen voi vaikuttaa liikunnalla.

Kuntoliikunta tutkitusti lisää hyvän kolesterolin määrää. Kohtuullisesti kuormittava kestävyysliikunta on osoittautunut eniten vaikuttavaksi liikuntamuodoksi. Pysyviin muutoksiin tarvitaan yleensä useamman kuukauden säännöllistä liikkumista. HDL-kolesterolipitoisuuden muutokseen vaaditaan päivittäin 30–60 minuuttia reipasta liikkumista eli liikuntaa, joka hengästyttää jonkin verran. 

HDL-kolesterolin laskemiseen sopivia liikkumismuotoja ovat:

• reipas kävely
• pyöräily
• kevyt juoksu
• uinti

Toisaalta kevytkin liikuskelu voi parantaa rasva-arvoja. Lihasvoimaharjoittelu on hyväksi yleisesti terveydelle ja toimintakyvylle. Se myös pienentää noin 5 prosenttia kokonaiskolesteroli-, LDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuutta. HDL-kolesterolipitoisuuteen lihasvoimaharjoittelu ei kuitenkaan vaikuta.

Ylipaino laskee HDL-kolesterolia

Painolla on merkitystä veren HDL-pitoisuudelle. Ylipainoisilla ja lihavilla henkilöillä laihduttaminen suurentaa hyvän HDL-kolesterolin määrää. Jo 5–10 prosentin pudotus alkupainosta voi vaikuttaa edullisesti HDL-kolesteroliin.

Myös vyötärölihavuus vaikuttaa kolesterolipitoisuuteen. Vyötärölihavuuden myötä vatsaontelon sisälle kertyy rasvaa. Tämä vaikuttaa aineenvaihduntaan haitallisesti, mistä seuraa muun muassa HDL-kolesterolipitoisuuden laskua.

Valtimosairauksien kokonaisriski ja kolesteroli

HDL-kolesterolin sekä sydän- ja verisuonitautien välinen yhteys on jollakin tasolla selvillä, mutta täysin sitä ei vielä ole tutkimuksissa saatu selvitettyä.

Pitkään on tiedetty, että alhainen HDL-kolesterolipitoisuus kertoo henkilön sydän- ja verisuonitautien riskin suurentuneen. 

Toisaalta jos veren HDL-kolesterolipitoisuutta on nostettu lääkkeellä, ei sepelvaltimotautitapahtumien määrä kuitenkaan ole vähentynyt.

Koska pitoisuuden mittaaminen ei yksistään selitä HDL:n valtimonkovettumataudilta suojaavaa vaikutusta, tutkijat ovat päätelleet, että HDL:n laadulla on merkitystä. HDL-hiukkaset ovat monimuotoisia niin koostumukseltaan kuin toiminnoiltaan ja niiden ominaisuudet voivat muuttua.

Elintavat ja HDL-kolesterolin nostaminen

Hyvän kolesterolin määrää voi lisätä siis omalla toiminnalla. Perimäänsä ei voi vaikuttaa, mutta elintapoihin kyllä. Jos haluat nostaa hyvän HDL-kolesterolin määrää elimistössäni, muista nämä valinnat:

• Säännöllinen ja jatkuva reipas liikunta suurentaa HDL-arvoa. Yhden liikuntakerran pituuden on hyvä olla 30-60 minuuttia.
• Vaikka ruokavaliolla ei suoraan ole vaikutusta hyvään kolesteroliin, terveellinen ruokavalio vaikuttaa välillisesti, jos sillä päästään kohti normaalipainoa. Lihavilla tai ylipainoisilla henkilöillä laihduttaminen nostaa HDL-kolesterolipitoisuutta.
• Tupakoinnin lopettaminen nostaa HDL-kolesteroliarvoja.

Lähteet: 
Duodecim Terveyskirjasto
Sydänliitto 
Aikakauskirja Duodecim

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Lue lisää tuotteesta

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.