Keuhkoahtaumatauti tekee hengittämisestä hankalaa

Keuhkoahtaumatauti on keuhkojen pitkäaikainen sairaus. Se tunnetaan myös nimellä COPD, joka on lyhennys englanninkielisestä nimestä chronic obstructive pulmonary disease.

Keuhkoahtaumatauti kehittyy hitaasti vuosien saatossa, ja sairauteen liittyy kolme osatekijää:

• krooninen pitkäaikainen keuhkoputkentulehdus
• sitä seuraava pysyvä keuhkoputkien ahtautuminen
• keuhkolaajentuma

Noin 200 000 suomalaista sairastaa keuhkoahtaumatautia.

Keuhkoahtaumatauti todetaan keuhkojen toimintakokeella, spirometrialla. Siinä mitataan keuhkojen tilavuuksia, ilmavirtausta ja lääkevastetta.

Muiden sairauksien poissulkemiseksi otetaan yleensä keuhkoröntgenkuva ja verikokeita.

Apteq Pulssioksimetri

Happisaturaation ja pulssin vaivattomaan seurantaan.

Katso tuote

Syynä yleisimmin tupakointi

Keuhkoahtaumatauti liittyy usein tupakointiin. Väestötasolla noin 3–4 prosenttia keski-ikäisistä tai sitä vanhemmista sairastaa keuhkoahtaumatautia, kun taas tupakoitsijoista 20–30 prosenttia sairastuu keuhkoahtaumatautiin. Todennäköisyys kasvaa, mitä pidempään ja mitä enemmän on tupakoinut.

Pieni osa keuhkoahtaumataudeista liittyy passiiviseen tupakointiin, ilmansaasteisiin tai pölyiseen työhön.

Työperäinen altistuminen pölyille, kaasuille ja höyryille yhdistettynä tupakointiin moninkertaistaa keuhkoahtaumataudin riskin. Siksi riskitöissä tehdään säännöllisesti spirometriatutkimuksia.

Hyvin harvoin keuhkoahtaumataudin taustalta löytyy perinnöllinen alttius eli alfa-1-antitrypsiinin puutos.

Keuhkoahtaumataudin oireet pahenevat

Keuhkoahtaumatauti on pääosin korjaamaton tauti. Tapahtuneita vaurioita ei voi korjata. Sairastunut voi kuitenkin itse toiminnallaan vaikuttaa paljon sairauden kulkuun, ennusteeseen ja omaan toimintakykyynsä.

Alussa oireita voi olla vaikea tunnistaa, siksi monilla sairauden diagnosointi viivästyy. Oireet muistuttavat paljon astmaa.

Ensimmäiset oireet ilmenevät yleensä vuosien mittaan:

• limaneritys keuhkoputkista
• hengenahdistus, joka ilmenee aluksi vain esimerkiksi kovassa rasituksessa tai hengitystieinfektion yhteydessä
• pitkittynyt yskä

Keuhkoputkien ahtautumisen ja keuhkolaajentuman myötä ilman virtaus keuhkoissa heikkenee. Keuhkolaajentuma eli emfyseema on tila, jossa keuhkorakkuloiden seinämät tuhoutuvat ja hengitysteho pienenee eli esimerkiksi hapen siirtyminen veren ja kudosnesteen kautta soluihin heikkenee. Keuhkoihin jää liikaa ilmaa, joka salpautuu keuhkoihin. Tästä seuraa keuhkoahtaumapotilaan kokema hengenahdistus.

Pitkälle edenneessä keuhkoahtaumataudissa hengenahdistusta on jo vähäisessä rasituksessa ja jopa levossa. Muita pitkälle edenneen taudin oireita ovat:

• huono suorituskyky
• laihtuminen
• väsymys
• toistuvat sairaalahoitoa vaativat pahenemisvaiheet

Pahenemisvaihe johtuu yleensä hengitystietulehduksesta, jonka aiheuttaa virus tai bakteeri. Tällöin lääkitystä tulisi väliaikaisesti tehostaa. Joskus paheneminen voi johtua myös riittämättömästä lääkityksestä.

Pahenemisvaiheen tunnistaa seuraavista oireista:

• limaisuus lisääntyy
• liman väri muuttuu
• yskä pahenee
• hengenahdistus lisääntyy
• hengitys vinkuu

Keuhkoahtaumataudin hoito

Keuhkoahtaumataudin hoidon tavoitteena on helpottaa sairauden oireita ja parantaa sairaudesta kärsivän henkilön elämänlaatua.

Toinen tavoite on hidastaa taudin etenemistä ja ehkäistä sen pahenemisvaiheita.

Lääkkeettömässä hoidossa ensisijaista on tupakasta vieroitus, sillä tupakoinnin lopettaminen hidastaa selvästi taudin etenemistä. Se on ainoa keino, jolla keuhkoputkien ahtautuminen hidastuu merkittävästi.

Limaisuus on iso ongelma keuhkoahtaumatautia sairastaville. Liman irrottamiseksi kotihoitona suositellaan hengästyttävää liikuntaa. Liikunta myös vähentää hengenahdistusta.

Limaisuus on iso ongelma keuhkoahtaumatautia sairastaville.

Toinen limaa irrottava hoitokeino on pullopuhallus.

Tärkeää on myös pyrkimys normaalipainoon. Keskivartalolihavan on syytä laihduttaa, toisaalta pitkällä olevaan keuhkoahtaumatautiin voi liittyä aliravitsemusta. Tahaton painonlasku voi olla merkki riittämättömästä energiansaannista tai hengityslihasten lisääntyneen hapenkulutuksen aiheuttamasta lisääntyneestä energiankulutuksesta.

Lisäksi on syytä huolehtia rokotussuojasta, jotta vältyttäisiin hengitystieinfektioilta. Keuhkoahtaumatautipotilaille suositellaankin influenssa- ja pneumokokkirokotteita.

Lääkkeellisessä hoidossa käytetään muun muassa hengitysteitä avaavia lääkkeitä ja hengitettävää kortisonia. Pitkälle edenneessä keuhkoahtaumataudissa happihoito voi olla tarpeen.

Happisaturaatio selville pulssioksimetrillä

Happikylläisyys eli happisaturaatio tarkoittaa vereen sitoutuneen hapen suhteellista määrää.

Keuhkoahtaumataudista kärsivillä henkilöillä ilmenee veren happivajausta, joka aiheuttaa väsymystä, hengästymistä ja pulssin kiihtymistä.

Sormeen laitettavalla pulssioksimetrillä voidaan nopeasti mitata veren happipitoisuus, kun epäillään sen olevan normaalia alhaisempi.

Normaali happikylläisyys ihmisellä on vähintään 96 %, lievä happivajaus tasolla 89-95 % ja keskivaikea happivajaus 80-88 %. Henkilöllä on vaikea happivajaus, kun happikylläisyys on alle 80 %. Sadan prosentin happikylläisyys merkitsee hyperventilaatiota eli ylihengitystä.

Pulssioksimetri lisää elämänlaatua

Pulssioksimetrin kotikäytöstä on laajan tutkimuksen mukaan ollut hyötyä keuhkoahtaumataudin kanssa eläville. Koehenkilöt mittasivat pulssioksimetrillä pulssin ja veren happikyllästeisyyden aamulla kotona lepotilassa ja liikunnan aikana rasitustilassa.

Pulssioksimetriä käyttäneet koehenkilöt kokivat elämänlaatunsa parantuneen selkeästi verrattuna kontrolliryhmään, joka ei käyttänyt pulssioksimetriä.

Tutkimuksessa mukana olleet keuhkoahtaumataudista kärsivät huomasivat pulssioksimetrin käytöstä monenlaisia hyötyjä, sillä he:

• kokivat liikunnan olevan mahdollista, turvallista ja hyödyllistä
• hyötyivät enemmän liikunnasta liikkuessaan oikealla sykealueelle
• ymmärsivät paremmin lisähapen tarpeensa
• pystyivät kävelemään pidemmän matkan testijakson aikana
• kärsivät vähemmän hengenahdistuksesta ja levottomuudesta
• hyötyivät enemmän tutkimustuloksiin perustuvasta hoitosuunnitelmasta
• saivat aikaisen varoituksen terveydentilansa heikkenemisestä

Myös pulssioksimetriä käyttäneiden koehenkilöiden terveydenhuollon kokonaiskustannukset laskivat kontrolliryhmään nähden. Tämän tutkimuksen perusteella pulssioksimetrin käytöstä oli selkeästi hyötyä keuhkoahtaumatautipotilaille.

Lähteet:
Käyvän hoidon potilasversio
Hengitysliitto
Terveyskylän keuhkotalo
Koff et.al. Eur Respir Society Abstract/Poster Sept 2009.
Koff et.al. Eur Respir J 2009;33:1031-1038.

Apteq Pulssioksimetri

Happisaturaation ja pulssin vaivattomaan seurantaan.

Katso tuote