Pulssioksimetri – Mikä se on ja kuka siitä hyötyy?

Pulssioksimetri on veren happikylläisyyden ja pulssin mittaamiseen tarkoitettu laite. Mittaus tapahtuu helposti ja kivuttomasti sormen päästä ilman verinäytteen ottoa. Paristokäyttöinen laite on kevyt ja pienikokoinen, joten sitä on kätevä kuljettaa mukana.

Pulssioksimetriä on helppo käyttää: Sormi asetetaan laitteeseen sensorin kohdalle, jolloin laite ilmoittaa happikylläisyyden ja pulssin välittömästi. Pulssioksimetri määrittelee happisaturaation ja pulssitaajuuden lähettämällä kahta eri valoa, punaista ja infrapunaista, kudoksen läpi vastaanottajaan. Pulssioksimetri käsittelee signaalit ja laskee niiden perusteella pulssitaajuuden ja happisaturaation.

Mittauksessa pitää kuitenkin huomioida muutama asia:

  • Sormessa ei saa olla kynsilakkaa.
  • Sormi ei saa olla kylmä tai liian ohut.
  • Henkilön ja sormen pitää olla mittauksen aikana paikallaan ja liikkumatta.

Apteq Pulssioksimetri

Happisaturaation ja pulssin vaivattomaan seurantaan.

Happikylläisyys eli happisaturaatio

Happikylläisyydellä eli happisaturaatiolla tarkoitetaan vereen sitoutuneen hapen suhteellista määrää. Punasolut kuljettavat happea kaikkialle elimistössä. Hapen määrä vaikuttaa ihmisen vireystilaan, pulssiin ja hengästyvyyteen. Keuhko- ja sydänvaivoista kärsivillä henkilöillä ilmenee veren happivajausta. Se aiheuttaa väsymystä, hengästymistä ja pulssin kiihtymistä.

Normaali happikylläisyys ihmisellä on vähintään 96 %, lievä happivajaus tasolla 89-95 % ja keskivaikea happivajaus 80-88 %. Henkilöllä on vaikea happivajaus, kun happikylläisyys on alle 80 %. Sadan prosentin happikylläisyys merkitsee hyperventilaatiota eli ylihengitystä.

Pulssioksimetrillä voidaan mitata veren happipitoisuus, kun epäillään sen olevan normaalia alhaisempi esimerkiksi keuhko- ja sydänvaivoista kärsivillä henkilöillä sekä allergia- ja astmaperheissä. Laite soveltuu myös kuntoilijoille sekä terveydenhuollon henkilöille sairaalaan, ensihoitoon ja laitoksiin.

Lenkkarijalkaisen naisen jalat metsäpolulla.
Tutkimuksessa pulssioksimetria käyttäneet uskalsivat liikkua enemmän kuin verrokit.

Pulssioksimetri lisää elämänlaatua

Keuhkoahtaumataudin ja vaikean astman kanssa elävät ihmiset ovat hyötyneet eniten pulssioksimetrin kotikäytöstä. Laajassa tutkimuksessa koehenkilöt mittasivat pulssioksimetrillä pulssin ja veren happikyllästeisyyden aamulla kotona lepotilassa ja liikunnan aikana rasitustilassa.

Tutkimuksen verrokkiryhmä ei käyttänyt kotonaan pulssioksimetriä. Pulssioksimetriä käyttäneiden koehenkilöiden elämänlaatu parani selkeästi verrattuna kontrolliryhmään nähden, koska he:

  • kokivat liikunnan olevan mahdollista, turvallista ja hyödyllistä
  • hyötyivät enemmän liikunnasta liikkuessaan oikealla sykealueelle
  • ymmärsivät paremmin lisähapen tarpeensa
  • pystyivät kävelemään pidemmän matkan testijakson aikana
  • kärsivät vähemmän hengenahdistuksesta ja levottomuudesta
  • hyötyivät enemmän tutkimustuloksiin perustuvasta hoitosuunnitelmasta
  • saivat aikaisen varoituksen terveydentilansa heikkenemisestä

Tämän lisäksi pulssioksimetriä käyttäneiden koehenkilöiden terveydenhuollon kokonaiskustannukset laskivat kontrolliryhmään nähden. Tutkimuksen perusteella pulssioksimetrin kotikäytön hyödyt ovat kiistattomat ja kotiseuranta tulee lähivuosina lisääntymään merkittävästi siitä hyötyvien henkilöiden keskuudessa.

Kotimittaukset yhteistyössä ammattilaisten kanssa

Keuhkosairauksien kanssa elävien henkilöiden pulssioksimetrin kotikäyttö tulee aina suunnitella ja suorittaa yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Lääkäri arvioi tulokset ja tekee hoitosuunnitelman. Pulssioksimetrin kotikäyttäjä kirjaa tulokset ylös ja keskustelee niistä lääkärinsä kanssa aivan kuten verenpainemittarin tai verensokerimittarinkin käyttäjät.

Yhteenvetona pulssioksimetri on nopea, helppo ja edullinen tapa seurata veren happipitoisuutta kotona ja sen käyttö voi selkeästi parantaa erityisesti keuhko- ja sydänvaivojen kanssa elävien ihmisten elämänlaatua.

Nainen laittaa pulssioksimetrin sormeensa.
Pulssioksimetri on nopea, helppo ja edullinen tapa seurata veren happipitoisuutta kotona.

Pulssioksimetrin käyttö hengitystieinfektion aikana

Pulssioksimetrien kysyntä kasvoi huomattavasti kevään 2020 aikana, kun koronaviruspandemia ylsi Suomeen saakka. Pulssioksimetrin käytön hyödyistä on lääkäreiden keskuudessa monenlaisia näkemyksiä.

Joidenkin lääkäreiden mukaan pulssioksimetristä on hyötyä silloin, kun ihmisellä on jo todettu Covid-19-tartunta. Lääkäri on tutkinut potilaan, mutta oireet ovat vain lieviä eikä potilas tarvitse sairaalahoitoa. Pulssioksimetrillä seurataan silloin kotihoidossa olevan koronapotilaan veren happipitoisuutta ja jos lukemat alkavat laskea, täytyy ottaa yhteys terveydenhuoltoon. Keuhkokuume on koronan vaarallisimpia seurauksia ja se puhkeaa yleensä viidestä kymmeneen päivään tartunnasta.

Myös laitoshoidossa oleville vanhuksille esitetään säännöllistä happisaturaatiomittausta, erityisesti jos laitoksessa on esiintynyt koronaa. Tavoitteena on estää tapaukset, joissa hengitysvaikeuksien vuoksi hoitoon hakeutuneilla happisaturaatio olisi laskenut jo hälyttävän alas ennen hengitysoireiden ilmaantumista.

Pulssioksimetrien kysyntä kasvoi huomattavasti kevään 2020 aikana.

Toisten lääkäreiden mukaan pulssioksimetrin käytöstä ei ole hyötyä. Heidän mukaansa pulssioksimetri voi näyttää hyviä lukemia, vaikka potilaan tila vaatisi jo sairaalahoitoa. Silloin sairaalahoitoon lähtö viivästyy turhaan. Tämän näkemyksen mukaan happi ei häviä elimistöstä ilman, että sen huomaisi olossaan jo hyvissä ajoin ennen happiarvon laskemista. Jo ennen kuin happiarvot laskevat, hengitys alkaa automaattisesti tihentyä ja tuntua raskaalta.

Näkemyksiä on siis monia. Näiden eri näkemysten pohjalta voitaneen todeta pulssioksimetrin olevan hyvä apuväline hoidon tarvetta arvioitaessa, mutta samalla kannattaa myös tarkkailla potilaan oireita ja tuntemuksia, eikä katsoa vain mittarin antamia lukuja.

Lähteet:
Yle Uutiset
New York Times
Health-verkkosivusto

Koff PB, Min S, Freitag TF, et al, Vandivier RW. Proactive integrated care improves a constellation of outcomes in COPD. Eur Respir Society Abstract/ Poster Sept 2009.

Koff PB, Jones RH, Cashman JM, Voelkel NF, Vandivier RW. Proactive integrated care improves quality of life in patients with COPD. Eur Respir J 2009;33:1031-1038

Apteq Pulssioksimetri

Happisaturaation ja pulssin vaivattomaan seurantaan.