Kohonneen verenpaineen hoito pienentää muistisairauden riskiä

Jokainen meistä ikääntyy. Muistin kannalta sillä on merkitystä, sillä korkea ikä on muistioireiden ja tiedonkäsittelyn heikentymisen tärkein riskitekijä.

Muistisairauksien vastikään uudistuneessa Käypä hoito -suosituksessa huomautetaan kuitenkin, että muistisairauksia voidaan todennäköisesti ehkäistä. Muistisairauksien ehkäisyssä tärkeää on niiden tunnettuihin riskitekijöihin vaikuttaminen.

Näitä ovat esimerkiksi:

• kohonnut verenpaine keski-iässä
• aivoverenkierron sairaudet
• psykososiaaliset tekijät, kuten yksinäisyyden kokeminen ja työelämän aikainen stressi
• keski-iän lihavuus ja ylipaino
• runsaasti tyydyttyneitä rasvahappoja sisältävä ruokavalio

Lisäksi suosituksessa huomautetaan, että aivoterveydestä huolehtiminen on tehokasta muistisairauksien ennaltaehkäisyä.

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Lue lisää tuotteesta

 Laadukas, tarkka ja luotettava automaattinen olkavarsiverenpainemittari perustoiminnoilla.

Muistiongelmat lisääntyvät jatkuvasti

Vaikka aivojen toimintaa ja muistisairauksien riskiä on yritetty selvittää, paljon on vielä epäselvää. Myös edellä mainittu lista kuvaa tutkimuksissa löydettyjä muistisairauden riskiin yhdistyviä tekijöitä. Varmaa syy-yhteyttä ei kuitenkaan ole välttämättä löydetty. 

Muistisairauksien tutkiminen ja muistin toiminnan tukeminen ovat tärkeitä asioita sekä yksilön elämänlaadun että yhteiskunnan kustannusten kannalta.

Muistisairaudet vaikuttavat monen suomalaisen elämään. Vaikka merkittävää osaa muistisairauksista ei diagnosoida, vuosittain muistisairausdiagnoosin Suomessa saa keskimäärin 23 00 henkilöä. Diagnosoitu muistisairaus on jo yli 150 000 henkilöllä.

Ikä on merkittävin tekijä muistisairauden lisääntymiselle. Dementiatasoista muistisairautta sairastaa eurooppalaisista 85–89-vuotiaista yli viidesosa, 90-vuotiaista ja sitä vanhemmista yli 40 prosenttia.

Käypä hoito -suosituksessa korostetaan, että muistisairaus tulee pyrkiä diagnosoimaan jo varhaisessa vaiheessa. Näin sekä lääkkeetön että lääkehoito päästään aloittamaan mahdollisimman pian. 

Terveelliset elämäntavat suojaavat muistia

Terveelliset elämäntavat ovat tärkeä taustatekijä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin taustalla. Sama pätee myös muistisairauksien ehkäisyyn.

Käypä hoito -suosituksessa muistutetaan, että terveelliset elämäntavat ja aivojen terveydestä huolehtiminen ovat parasta ehkäisyä

• tiedonkäsittelyn heikentymiselle
• muistisairauksille
• dementialle

Täysin näitä muistin ongelmia ei todennäköisesti voida ehkäistä, mutta jos muistisairauden puhkeamista saadaan siirrettyä myöhempään elämänvaiheeseen, on sekin jo tärkeä edistysaskel.

Verenpaineen hoitaminen tärkeää muistille

Tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että yleisimmän muistisairauden, Alzheimerin taudin, kulkua voidaan lääkehoidolla hidastaa noin 1–2 vuodella. Kun lääkehoitoon yhdistetään mahdollisimman hyvä lääkkeetön hoito, voidaan hyöty kaksinkertaistaa.

Siksi esimerkiksi kohonnutta verenpainetta ja kohonnutta kolesterolia on tärkeää hoitaa sekä ennen muistisairauden toteamista että muistisairauden toteamisen jälkeen.

Parhaillaan päästään jopa kognition paranemiseen tai ainakin sen ylläpitämiseen, kun huomioidaan:

• liikuntaharjoittelu
• ruokavalio
• kognitiivinen harjoittelu
• henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus
• vaskulaaritaudin vaaratekijöiden hallinta

Myös ympärillä olevilla ihmisillä on väliä. Hoitavan omaisen tukeminen on tärekää, sillä se voi viivästyttää ympärivuorokautisen hoidon alku jopa puoli vuotta.

Muistikoordinattoritoiminta mainitaan myös yhtenä tekijänä, joka vaikuttaa kotona asumisaikaan pidentävästi ja hoidon kustannuksia vähentävästi.

Vitamiinipuutokset kannattaa hoitaa

Käypä hoito -suosituksessa ei anneta yleisiä suosituksia vitamiinien ja antioksidanttien käytöstä muistisairauksien estossa ainakaan kognitiivisesti normaaleilla henkilöillä. Siinä kuitenkin huomautetaan, että vitamiinipuutosten välttäminen ja korjaaminen on aiheellista.

Tausta-aineiston mukaan yksittäisissä tutkimuksissa on huomattu erityisesti B-ryhmän vitamiinien vaikutuksia kognitiiviseen funktioon. Myös folaattilisästä voi olla hyötyä, erityisesti jos henkilöllä on puutosta folaatista. 

Monella todennäköisesti on, sillä FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan Suomessa folaatin saanti on riittämätöntä jopa 95 prosentilla naisista ja 79 prosentilla miehistä. Folaattia alle keskimääräisen tarpeen sai 38 % prosenttia naisista ja 29% miehistä.

B-vitamiinien yhteys aivojen toimintaan ei sinällään ole yllättävää. Luotettavien tutkimusten mukaan B-vitamiineista normaaliin psykologisiin toimintaan vaikuttavat:

• biotiini (B7)
• folaatti (B9)
• tiamiini (B1)
• niasiini (B3)
• B6-vitamiini
• B12-vitamiini

Lisäksi hermoston normaaliin toimintaan vaikuttavat B-vitamiineista:

• biotiini
• niasiisi
• riboflaviini (B2)
• tiamiini
• B12-vitamiini

Suun terveys on tärkeää 

Suun terveydestä huolehtiminen on tärkeä osa muistisairauksien hyvää hoitoa. Usein heillä on paljon suun sairauksia tai ongelmia:

• ientulehdusta
• hampaiden kiinnityskudossairauksia
• hampaiden reikiintymistä
• suun sienitulehduksia
• limakalvo-ongelmia
• kuiva suu

Nämä aiheuttavat sekä infektioita, kipua että epämukavuutta. Syynä ovat heikentynyt kyky hoitaa suuhygieniaa, sairaudet, lääkitykset sekä heikentynyt syljeneritys.

Infektioiden vaarana on, että suusta lähtevät mikrobit voivat aiheuttaa muualla elimistössä etäinfektion, joka voi olla hengenvaarallinen erityisesti monisairaille ja monilääkityille iäkkäille ihmisille.

Hampaiden puhdistus hammasharjalla ja fluorihammastahnalla 2 kertaa päivässä on perusta suun sairauksien ehkäisylle. 

Hammasharjan täytyy olla pehmeä ja hyvin suuhun mahtuva. Fluorihammastahnan puolestaan tulisi olla miedon makuista, sisältää 1 450 ppm fluoridia eikä siinä saa olla vaahtoa aiheuttavaa natriumlauryylisulfaattia. 

Lähteet:
Käypä hoito -suositus
Duodecim Uutiset

Apteq B12 Memox

Tukemaan muistia, tasapainottamaan B12-vitamiinin saantia ja täydentämään ruokavaliota.

Lue lisää tuotteesta