Liikunta on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin peruspilari
Liikkuminen on yksi hyvinvointimme peruspilareista. Tämä on monelle tuttu lause. Mutta mihin kaikkeen liikunta tarkalleen ottaen vaikuttaa? Sitä selvittelemme tässä artikkelissa.
Liikunta kehittää parhaimmillaan itsetuntemustamme ja opettaa kuuntelemaan kroppaa sekä mieltä paremmin. Sen myötä voi oppia tekemään valintoja, jotka parhaiten edistävät omaa hyvinvointia. Liikunnan myötä muita terveyttä edistäviä valintoja lähtee usein tekemään myös huomaamattaan.
Me ihmiset olemme kokonaisvaltaisia olentoja. Kun yhteen kokonaisuuden osaan vaikuttaa, vaikuttaa samalla moneen muuhunkin. Parhaassa tapauksessa pääsemme hyvän kierteeseen, kun pienet positiiviset muutokset johtavat uusiin positiivisiin muutoksiin.
Apteq B12 Boost
Jaksamisen tueksi ja lisääntyneeseen
B12-vitamiinin tarpeeseen.
Aivot ovat liikunnan perusta
Liikunnan kannalta aivot ovat tärkeässä osassa. Aivot hyötyvät liikunnasta. Osaltaan syynä on liikunnan vaikutukset aivojen eli meidän käsitykseemme omasta toimintakyvystämme. Liikunnan vaikutukset hermostoon ja aivoihin tapahtuvat nopeammin kuin vaikutukset lihaksistoon.
Aloittelevilla treenaajilla voimatasot nousevat kohisten. Lihaksissa ei välttämättä ehdi tapahtua tässä ajassa suuria muutoksia, vaan hermostojen kyky käskyttää lihaksia kehittyy nopeammin. Samalla liikunnan ansiosta aivojen käsitys siitä, mikä on rasittavaa ja mitä jaksaa, muuttuu.
Liikunnan ansiosta aivojen käsitys siitä, mikä on rasittavaa ja mitä jaksaa, muuttuu.
Urheilijalla se näkyy siten, että muutos ylätasolla keskushermostossa vaikuttaa alatasolla eli lihaksistossa, verenkierrossa ja aineenvaihdunnassa. Kroppa tekee sen, mitä aivot käskevät.
Fyysisesti raskasta työtä tekevälle tämä on tärkeää. Moni ajattelee, että kun työ on raskasta, ei vapaa-ajalla tarvitse treenata. Tämä ajatus on syytä kääntää päinvastoin. Jos työ on raskasta, kannattaa harjoitella, jolloin kokemus omasta jaksamisesta paranee. Kun aivojen käsitys kyvyistä muuttuu, jaksaakin paremmin sekä työn että arjen.
Syynä on se, että aivoihin sisäänrakennettu käsitys raskaasta muuttuu. Sen ansiosta yksittäiset nostot ovat kevyempiä ja työpäivä tuntuu helpommalta. Aivot säätyvät uudestaan, ja sen ansiosta ihminen kykenee enempään kuin luulikaan.
Sydän ja verenkierto hyötyvät liikunnasta
Liikunta muokkaa sydämen rakennetta ja toimintaa suorituskyvyn ja terveyden kannalta parempaan suuntaan. Tästä seuraa jatkuvaa hyötyä – ei pelkästään liikuntasuorituksen vaan myös levon aikana.
Kestävyysliikunta on sydämelle hyödyllisintä. Se kasvattaa sydämen kammioiden tilavuutta ja parantaa elimistön kykyä kierrättää verta. Näin kudosten hapensaanti paranee.
Voimaharjoittelu puolestaan kehittää kykyä tuottaa verenpainetta silloin, kun siihen on tarvetta. Erityisesti iäkkäille voimaharjoittelusta on hyötyä. Silloin useat lihasryhmät jännittyvät, ja jotta aivot saisivat riittävästi verta, verenkiertoelimistön pitää kyetä reagoimaan nopeasti muuttuvaan kuormitukseen.
Terve sydän pystyy reagoimaan tähän rasitukseen siten, että verenpaineen vaihtelut ovat tarkoituksenmukaisia. Verenpaine nousee silloin, kun tarvitaan, ja pysyy matalana muutoin. Ikääntyneelle tämä on tärkeää, jotta ylös noustessa tai yöllisellä WC-reissulla ei tapahdu pyörtymistä tai kaatumista verenpaineen laskun vuoksi.
Sekä kestävyysliikuntaa että voimaharjoittelua kannattaa harjoittaa mieluiten kaiken ikä.
Voimaharjoittelu on erittäin tärkeää myös toimintakyvyn ylläpidon kannalta.
Sekä kestävyysliikuntaa että voimaharjoittelua kannattaa harjoittaa mieluiten kaiken ikää, mutta koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Kylläkin jos liikuntaharrastuksen aloittaa aiemmin, silloin ei tarvitse pyrkiä kehittymiseen, vaan tason ylläpito riittää tuomaan liikunnan hyödyt ikääntyessä.
Uni tulee paremmin liikkujalle
Säätelyjärjestelmän parempi toiminta on yhteydessä myös parempaan uneen. Uni on ihmiselle tärkein lepotila.
Liikunnan aikaansaaman hermostollisen ja hormonaalisen säätelyn myötä uni muuttuu syvemmäksi ja palauttavammaksi sekä nukahtamisaika lyhenee. Näin ihminen käyttää tehokkaammin sen ajan, minkä hän nukkuu.
Päivän aikainen aktiivisuus ja korkea vireystila vaikuttaa myös uneen. Esimerkiksi aktiivinen ulkoilu, valo, sosiaalinen vuorovaikutus, sopiva kuormitus ja sopiva ruokailu luovat hyvät edellytykset sikeille, pitkille yöunille.
Painonhallinta hyötyy liikunnasta
Liikunnan merkitys painonhallinnassa ei välttämättä liity ensimmäisenä energiankulutukseen, vaikka sekin osaltaan vaikuttaa toivottuihin tuloksiin pääsemisessä.
Painonhallinnan kannalta tärkeitä ovat pienet, pysyvät muutokset, joihin voimavarat riittävät. Jos painonhallinnan ongelmien taustalla on liian kova kuormitus, ei ratkaisuna ole lisää vaatimuksia liikunnasta ja syömisestä.
Ensimmäisenä täytyy lähteä lisäämään voimavaroja, jotta niitä riittää liikunnan harrastamiseen. Lähtökohtana voikin olla ensin esimerkiksi unen lisääminen. Sen seurauksena voi saada voimia lisätä arkeen liikuntaan.
Liikunta toki lisää energiankulutusta. Vielä merkittävämpää on kuitenkin liikunnan harrastamisen merkitys syömisen säätelylle ja säätelyjärjestelmien toiminnalle. Muutoksen myötä elimistö käyttää saadut ravintoaineet eri tavalla, terveelliset valinnat tulevat helpommiksi ja edellytykset onnistua painonhallinnassa paranevat huomattavasti.
Pienet, pysyvät muutokset ja kasvaneet voimavarat yhdessä luovat vahvan positiivisen kehän, jonka ansiosta muutoksista tulee pysyvämpiä.
Liikkujan mieli ja sosiaaliset suhteet kukoistavat
Liikunta vaikuttaa mielenterveyteen positiivisesti. Vaikka mielenterveys olisi valmiiksi hyvällä tolalla, mieli voi liikunnan ansiosta paremmin. Liikunta auttaa myös ehkäisemään psyykkisiä sairauksia sekä auttaa jo sairastuneita.
Kaikkia ilmiön taustamekanismeja ei vielä ymmärretä. Se tiedetään, että liikunta aktivoi aivoja ja jopa ¾ hermosoluista voi olla liikunnan aikana aktiivisia. Liikunta vaatii aivojen tietokoneelta valtavan työn, että kaikki liikkumisen edellyttämät osa-alueet onnistuvat.
Luultavasti sen vuoksi liikunta on yhteydessä kognitiivisiin kykyihin ja muisti, oppiminen ja keskittymiskyky paranevat liikunnan ansiosta. Samalla elimistö oppii siihen, että stressaantumista tapahtuu vain silloin, kun siihen on tarvetta.
Muisti, oppiminen ja keskittymiskyky paranevat liikunnan ansiosta.
Eikä kannata myöskään ohittaa liikunnan suomia sosiaalisia vaikutuksia. Ne voivat olla terveydelle ja hyvinvoinnille ratkaisevia asioita. Monelle seura on erittäin tärkeä osa liikuntaharrastusta.
Sosiaalisuuden tarpeemme voi ottaa avuksi silloin, jos liikunnasta on vaikea tehdä rutiinia. Kun liikkumista harrastaa kaverin kanssa, motivoituminen on helpompaa.
Molempien kalenterissa oleva liikuntahetki todennäköisemmin toteutuu. Työpäivän jälkeen väsynyt mieli voi motivoitua helpommin ystävän tapaamisesta kuin liikuntaponnistelusta. Silti lopputuloksena on sama toiminta, mutta koettu kuormitus on pienempi.
Milloin liikunta ei edistä hyvinvointia?
Sairaana ollessa ei kannata liikkua, vaan antaa kehon levätä. Ylipäänsä, jos elämässä on jokin suuri fyysinen tai psyykkinen kuormitustekijä, kannattaa miettiä, kuinka paljon kehoa on hyvä kuormittaa lisää.
Kuormittuneena on parasta harrastaa kevyttä, palauttavaa ja virkistävää liikuntaa. Jos kroppa on valmiiksi kuormitustilassa, kovasta liikunnasta ei saa sitä hyötyä, minkä siitä saa palautuneena.
Vasta kun kuormituksesta on palautunut, kuormittava liikunta on hyväksi. Silloin elimistö reagoi kovempaan rasitukseen siten, että kapasiteetti kasvaa ja suurimmat positiiviset muutokset syntyvät.
Asiantuntijatekstiin on haastateltu yhteistyöurheilijaamme Joel Naukkarista. Vuonna 2022 lääkäriksi valmistunut Naukkarinen toimii neurotieteiden alan väitöskirjatutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Samalla hän tavoittelee unelmaansa, soudun olympiakultaa Pariisista 2024 tai Los Angelesista 2028.