Vieraskynä: Miksi hyvä uni on tärkeää?

Uni on fysiologista; elimistö tarvitsee sitä. Kuulostaa ehkä lattealta, kun sanotaan, että uni edistää elimistön normaalia toimintaa – siis tarkoituksenmukaista toimintaa, hyvää toimintaa. Tiedätkö, miten hyvin kehosi voi parhaimmillaan toimia?

Tiedätkö, miten hyvin kehosi voi parhaimmillaan toimia?

Normaali kuulostaa jotenkin lattealle, kun nykypäivänä toivotaan helppoa ratkaisua ja ihmettä. Mutta tämä se on: säännöllisesti ja oikein toteutettuna. Jos haluat nukkua paremmin, lue kattavat vinkit unen laadun parantamiseen.

Apteq Melatoniini Comp

Ainutlaatuinen yhdistelmävalmiste. Melatoniini lyhentää nukahtamisaikaa.

Lue lisää tuotteesta

Miksi unen puute on vaarallista?

Ihminen on onnistunut selvittämään kelvollisen ratkaisun kysymykseen, mitä unen aikana tapahtuu. Sen sijaan on ollut huomattavasti vaikeampaa vastata kysymykseen: ’’miksi nukumme?’’ ja miksi se on välttämätöntä. Helpommin on ymmärrettävissä aineellisten asioiden kuten hapen, veden ja ravintoaineiden välttämättömyys ihmisen ja jokaisen solun elämälle. Mutta miksi yhtä lailla unen puute voi tappaa ihmisen akuutisti tai kroonisesti?

Uni vaikuttaa käytännössä jokaiseen soluumme.

Unella on huomattava vaikutus elimistön homeostaasin eli sisäisen tasapainon säilyttämiseen monella eri tasolla. Uni vaikuttaa käytännössä kaikkiin elinjärjestelmiimme ja jokaiseen soluumme: hermosto – erityisesti keskushermosto ja autonominen hermosto – umpieritysrauhaset ja hormonaalinen säätely, sydän ja verenkierto, hengityselimet, lihakset ja ruoansulatukseen osallistuvat elimet sekä puolustusjärjestelmä ovat vain muutamia esimerkkejä.

Yksi konkreettinen esimerkki unen merkityksestä on se, että aivot huuhtoutuvat unessa päivän aikana kertyneistä haitallisista kuona-aineista. Tällä on todettu olevan käänteinen yhteys aivorappeumasairauksien (muistisairaudet) synnyssä. Eli mitä paremmin kuona-aineet saadaan huuhdeltua, sitä pienempi on muistisairauden riski.

Mitkä ovat unen vaiheet?

Uni jaetaan REM-uneen ja non-REM-uneen. Jälkimmäinen edelleen kevyeen, keskisyvään ja syvään nREM-uneen. Yhden unisyklin aikana uni syvenee ja etenee kolmen edellisen vaiheen kautta REM-uneen, jonka jälkeen sykli alkaa alusta. Yksi unisykli kestää noin 90 minuuttia, ja eri vaiheiden kokonaiskestot yhden yön aikana riippuvat ennen kaikkea unen kokonaismäärästä.

Yksi unisykli kestää noin 90 minuuttia.

Unessa tapahtuu paljon sellaista, mitä emme tiedä. Unessa tapahtuu paljon enemmän sellaista, mitä emme tiedosta. On mielenkiintoinen väite, että unessa aivot tai kroppa olisivat levossa. Riippuen unen vaiheista ne käyvät vuoroin myös todella kierroksilla.

REM-uni halvaannuttaa ruumiin ja villitsee mielen

REM-unen nimi tulee sanoista ’’Rapid Eye Movement’’, sillä sen aikana silmät liikkuvat luomien alla vilkkaasti. Lähes kaikista muista lihaksista sen sijaan häviää tällöin jännitys, ja ihminen on käytännössä halvaantunut.

REM-unen aikana osa aivojen alueista käy kierroksilla, kun aivot prosessoivat valveillaolon aikana kertyneitä havaintoja, ajatuksia, tunteita ja tietoja. Samalla poistetaan aivojen turhaksi kokemaa ja vahvistetaan oleellista. Näillä toiminnoilla on keskeinen vaikutus muistin ja oppimisen kannalta. Nukuttujen öiden aikana syntyy myös ymmärrystä asioiden välisille yhteyksille, hahmotusta kokonaisuuksille ja yksityiskohtien merkitykselle.

REM-uni tukee muistia, oppimista ja luovaa ajattelua: se tekee meistä älykkäämpiä.

REM-unen myötä luovuus puhkeaa kukkaan, mikä näkyy hetkellisesti villeimpinä irrationaalisina unina – onneksemme evoluutio on pitänyt huolen, että tässä kohtaa luurankolihaksemme ovat halvaantuneita. Näin voimakkaalla lihasten rentoudella on vaikutus myös niiden normaalille toiminnalle, mutta lienee ilmeistä, miten keskeisessä roolissa REM-uni on etenkin kognitiivisen eli älyllisen palautumisen ja toiminnan varmistamisessa.

Syvä uni ja muut non-REM-unen vaiheet

’’Haluaisin nukkua enemmän syvää unta, voinko jotenkin ohittaa muut non-REM unen vaiheet?’’

REM-unen kohdalla mainittujen, suotuisten aivovaikutusten kaltaisia prosesseja tapahtuu myös nREM-unen aikana. Kenties voidaan katsoa, että kyse on jatkumosta, jossa asioita käydään unen vaiheiden mukaisesti läpi eri näkökulmasta ja eri painotuksilla. Jokaisella unen vaiheella on oma merkityksensä ja tyypilliset piirteensä.

Kevyessä unessa ihminen aistii rentoutta ja kokee usein olevansa hereillä. Sohvalle nukahtanut kuulee esimerkiksi taustalla ’’etääntyvät’’ äänet ja voi säpsähtää hereille lihasnykäykseen tai putoamisen tunteeseen.

Keskisyvässä unessa unien näkeminen on harvinaista, ja henkilö on vielä helposti heräteltävissä. Unia nähdään syvässä unessa vähemmän kuin REM-unessa, mutta unet ovat järkevämpiä tai enemmän todentuntuisia. Koska luurankolihakset eivät ole niin rentoutuneet, on unen aikainen toiminta ja tietyt unen erityishäiriöt kuten hampaiden narskuttelu ja unissakävely tässä unen vaiheessa (tai vaiheen siirtymäkohdissa) yleisempiä.

Unen syvyyden lisääntyessä monet mitattavat elintoiminnot pääasiassa rauhoittuvat. Parasympaattinen aktivaatio lisääntyy, syke laskee, verenpaine laskee, hengitys hidastuu – elimistö pyrkii palautumaan. Samalla esimerkiksi kasvuhormonin eritys lisääntyy. Myös muu hermostollinen ja hormonaalinen säätely tukee anabolisten eli elimistöä rakentavien, korjaavien ja energiavarastoja täydentävien aineenvaihdunnallisten prosessien toteutumista.

Hyvä uni tuo esille henkilön parhaat puolet ja koko potentiaalin

Tiivistettynä hyvän nukkumisen vaikutuksia ovat lisääntynyt fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, josta esimerkkejä ovat:

• parempi vireystila ja jaksaminen
• nopeutunut palautuminen
• parempi toimintakyky, suorituskyky, työkyky
• alentunut stressi ja parempi paineen- tai stressinsietokyky
• autonomisen hermoston normaali toiminta
• hormonaalisen säätelyn normaali toiminta (alentuneet stressihormonitasot, lisääntynyt kasvuhormonin, testosteronin eritys)
• parempi mieliala ja kyky käsitellä pettymyksiä
• parempi valmius sosiaaliseen vuorovaikutukseen
• lisääntynyt seksuaalinen halukkuus, hyvinvointi ja toimintakyky
• parempi terveys
• parempi kokemus omasta terveydestään

Hyvät yöunet edistävät ihmissuhteita

Paremman nukkumisen tuomat fyysisen ja psyykkisen terveyden vaikutukset lienevät useammin esillä kuin sen sosiaaliset vaikutukset, eikä mitään näistä tule vähätellä.

Hyvä uni tuo parhaat valmiudet keskustelun aikaiseen tarkkaavaisuuteen, keskittymiskykyyn ja luovuuteen, kykyyn havaita verbaalisen ja non-verbaalisen viestinnän pieniä vihjeitä, kykyä ymmärtää ja tuottaa huumoria, positiivisuutta, nokkeluutta ja syvällisempää sisältöä. Unen laatu voi siten ratkaista molemmille osapuolille toisesta syntyvän kokemuksen.

Hyvä uni tekee hyvää vuorovaikutustaidoille ja ihmissuhteille.

Sosiaalisen median käyttö on yleinen tapa olla vuorovaikutuksessa tuttujen tai tuntemattomien kanssa iltaisin, mutta onko se loppuun asti mietitty tapa ja ajankohta toteuttaa sosiaalisuuttaan? Olisitko vielä parempi ystävä, puoliso tai vanhempi, jos illalla panostaisit kasvokkaiseen kanssakäymiseen ja varmistaisit myös oman hyvinvointisi ja paremman unen? Silloin myös seuraavan päivän kohtaamiset antavat enemmän sekä sinulle että muille.

Väsyneenä juttu ei luista, mieliala on huono, näkökulma ja keskustelut useammin pessimistisiä, ärtyminen tavanomaista tai sitten sosiaalisuus ei edes kiinnosta. Usein kuulee sanottavan, että suhteet ratkaisevat – Sinä olet se ensimmäinen osapuoli, joka niiden syntyyn ja kehittymiseen voi vaikuttaa. Lasten yölliset heräilyt heikentävät vanhempien unta. Millaisen kasvatuksellisen esimerkin antaa unta laiminlyövä vanhempi?

Uni ja parisuhde

Entä miten uni ja parisuhde ovat riippuvaisia toisistaan? Onko television katsominen myöhään yöhön parisuhteen laatuaikaa? Voi olla, mutta voi myös olla, että se alentaa muidenkin hetkien laatua.

Hyvin nukkunut puoliso on harvemmin kiukkuinen. Jos hyvin nukkuneita puolisoita on kaksi, on myös vastoinkäymisissä tuplaten ymmärrystä, ongelmanratkaisukykyä ja -tahtoa tai kykyä nähdä tilanne toisen asemasta.

Empatia auttaa riidassa useammin kuin väsymys, stressi tai lyhyt pinna. Stressi tai huono nukkuminen näkyy parisuhteessa. Ja vaikutus on myös toiseen suuntaan – stressiä lisäten tai siltä suojellen. Läheisyys, hyvä kommunikaatio ja tunneilmapiiri edistävät molempien nukkumista ja hyvä uni lisää näitä edelleen. Ongelmien kohdalla yksi asia johtaa usein seuraaviin.

Huonon unen hormonaaliset, hermostolliset ja neurokemialliset vaikutukset näkyvät ja varsinkin tuntuvat parisuhteessa ja seksuaalisessa hyvinvoinnissa – sekä fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti että emotionaalisesti.

Onko kuorsaamisen takia eri huoneissa nukkuminen parisuhdetta heikentävä vai edistävä teko?

Huonosti nukkuminen satuttaa ja sairastuttaa

Huonolaatuiset ja lyhyet unet voivat lisätä riskiä tai aiheuttaa muun muassa seuraavia:

• väsymys
• alentunut tarkkaavaisuus, luovuus, muisti, ongelmanratkaisukyky, keskittymiskyky ja oppiminen
• kohonnut stressitaso ja siihen liittyvät hermostolliset ja hormonaaliset muutokset
• alentunut motivaatio ja jaksaminen sekä kohonnut kuormittuneisuuden kokeminen
• alentunut mieliala
• alentunut rasituksensieto ja halu fyysiseen aktiviteettiin
• heikentynyt palautuminen ja liikunnan tuomien vasteiden latistuminen
• nälän ja ruokahalun säätelyn ongelmat
• heikentynyt sokeriaineenvaihdunta ja tyypin 2 diabeteksen lisääntyminen
• lisääntynyt lihavuus, painonhallinnan tai laihduttamisen vaikeus
• metabolisen oireyhtymän lisääntyminen
• kohonnut verenpaine
• sydän- ja verisuonisairauksiin sairastuminen (rintakipu, sepelvaltimotauti, rytmihäiriöt, aivoveritulppa, aivoverenvuoto…)
• muistisairauksien (esim. Alzheimerin tauti) lisääntyminen
• masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien lisääntyminen
• infektioalttius ja hitaampi paraneminen
• matala-asteinen tulehdus
• syövät?
• alentunut seksuaaliterveys (mm. libidon lasku, erektion heikkeneminen)
• lisääntynyt kivun aistiminen ja kivun voimakkuuden kokeminen
• tapaturma-alttius ja vapaa-ajan loukkaantumiset (myös liikuntavammat)
• liikenneonnettomuudet
• lisääntynyt työuupumus tai burnout ja urheilijoilla ylikunto
• lisääntyneet sairauspoissaolot
• lisääntynyt kuolleisuus

Voiko huonosti nukkuminen tarttua?

Hyvät ja huonot nukkumistottumukset tarttuvat lähipiirissä. Illalla valvomaan jäävät ja aamulla aikaisemmin heräävät vaikuttavat myös nukkuvan osapuolen uneen. Tässä yhtälössä yleensä kaikki häviävät.

Hyvät ja huonot tottumukset tarttuvat ja vaikuttavat myös läheisiin.

Toisaalta samassa taloudessa yhden ihmisen hyvät iltarutiinit voivat toimia yllykkeenä muillekin. Se, että huolehdit itse unestasi, voi vähintään pienen kannustuksen kautta saada positiivisen muutoksen aikaan muissa perheen jäsenissä. Sen myötä – ja sen lisäksi, että itse voit paremmin – myös läheisesi voivat kokea niin. Miten läheistesi hyvinvointi vaikuttaa takaisin sinuun?

Omaan nukkumiseen panostaminen ei ole itsekästä. Se on lähimmäisten huomiointia parhaimmillaan, sillä silloin he pääsevät nauttimaan sinun parhaista puolistasi. Mutta tarjoa mahdollisuus siihen myös muille. Yhteiset hetket ovat silloin varmasti parempia ja pääsette nauttimaan niistä ehkä 10 vuotta pidempään.

Lue myös: keinoja unen laadun parantamiseen.

Tekstin on kirjoittanut Joel Naukkarinen. Naukkarinen on 25-vuotias kuopiolainen kilpasoutaja ja lääketieteen kandidaatti, jonka tavoitteena on voittaa soudussa olympiakulta. Vuonna 2018 Joel voitti sisäsoudun MM-hopeaa ja teki 100 kilometrin sisäsoudun maailman ennätyksen.

Apteq Melatoniini Comp

Ainutlaatuinen yhdistelmävalmiste. Melatoniini lyhentää nukahtamisaikaa.

Lue lisää tuotteesta