Matala tai korkea alapaine kannattaa pitää seurannassa

Alapaine eli diastolinen verenpaine kertoo, millainen verenpaine on sydämen lepovaiheen aikana. Lukema kuvaa ison verenkierron suurten valtimoiden matalimman paineen tason diastolessa eli sydämen lepovaiheessa.

Diastolen aikana sydämeen virtaa verta, jonka sydän pumppaa eteenpäin supistumisvaiheessa. Ison verenkierron suurten valtimoiden korkeinta painetta sydämen supistumisvaiheessa kutsutaan puolestaan yläpaineeksi eli systoliseksi verenpaineeksi.

Yleisesti ottaen verenpaine alkaa nousta ihmisillä yli 40-vuotiaana. Tyypillistä on, että ensimmäisenä verenpaineen nousu näkyy alapaineessa, eli alapaineen nousua tapahtuu yleensä ennen yläpaineen nousua.

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Normaali alapaine ja verenpaine

Verenpaineelle on määritelty tavoitearvot. Kotona tehdyissä mittauksissa se on alle 135/85 mmHg, vastaanotolla tehdyissä mittauksissa alle 140/90 mmHg.

Alapaineelle määritellyt arvot ovat:

  • alhainen < 60 mmHg
  • optimaalinen 60–80 mmHg
  • normaali 80–84 mmHg
  • tyydyttävä 85–89 mmHg
  • lievästi kohonnut 90–99 mmHg
  • kohtalaisesti kohonnut 100–109 mmHg
  • huomattavasti kohonnut > 110 mmHg

Verenpaine ei yleensä tunnu mitenkään, joten ainoa tapa sen selvittämiseen on verenpaineen mittaaminen.

Jos epäilys korkeasta verenpaineesta herää, kannattaa kotona suorittaa 4–7 vuorokauden mittaussarja. Mittaus tehdään aamuin illoin 2–3 rinnakkaismittauksena, jolloin mittaus toistetaan 1–2 minuutin kuluttua edellisestä.

Mittaussarjojen tuloksista lasketaan yläpaineen ja alapaineen keskiarvot sekä aamumittausten että iltamittausten osalta. Seurantajakson tulokset laitetaan muistiin joko sähköisesti tai paperiselle seurantakortille.

Verenpaineen mittauksessa on tärkeää huolehtia siitä, ettei puolta tuntia ennen ole muun muassa harrastanut raskasta liikuntaa, juonut kofeiini- tai alkoholipitoisia juomia eikä tupakoinut.

Korkea alapaine vaivaa yleensä alle keski-ikäisiä

Kuten aiemmin todettiinkin, on alapaine koholla yleisimmin nuorilla ja keski-ikäisillä. Se on ensimmäinen oire verenpaineen noususta.

Alapaineen keskiarvo suurenee noin 55 vuoden ikään saakka. Varsin harvoin iäkkäämmillä pelkästään alapaine nousee korkealle, vaan yläpaine nousee, sillä valtimoiden seinämät jäykistyvät.

Pelkästään alapaineen laskemiseksi ei ole olemassa täsmäapuja, vaan siihen vaikuttavat samat toimet kuin koko verenpaineen laskemiseen. Lisäksi alapaineen nousemiseen pätee sama asia kuin yleisesti verenpaineen nousuun: se aiheuttaa harvoin mitään tuntemuksia, joten tilanne selviää vain verenpaineen mittauksella.

Kuitenkin erittäin korkea verenpaine voi aiheuttaa oireina

  • hengenahdistusta
  • huimausta
  • päänsärkyä
  • rytmihäiriöitä

Jos vain alapaine on kohonnut, se tarkoittaa kasvanutta verenkierron vastusta, mikä vaikuttaa muun muassa ääreisverenkiertoon.

Verenpaineen nousun taustalla voivat olla elintavat tai perinnöllinen taipumus.

Elintapoihin liittyviä syitä voivat olla esimerkiksi:

  • stressi
  • levon puute
  • liian vähäinen liikunta
  • tupakointi

Kohonnut alapaine voi liittyä myös sairauteen, kuten hypotyreoosiin eli kilpirauhasen vajaatoimintaan, joka aiheuttaa valtimoiden jäykistymistä tai jännittymistä.

Nainen stressissä kädet kasvoillaan
Stressi voi pitkittyessään nostaa verenpainetta.

Verenpaineen hoitaminen on tärkeää

Kohonnut verenpaine nostaa riskiä saada

  • sepelvaltimotauti
  • aivohalvaus
  • eteisvärinä
  • sydämen vajaatoiminta

Joskus korkea alapaine ja syke yhdistyvät. Jos syke näyttää erittäin korkeaa lukemaa yksittäisellä kerralla, voi kyseessä olla mittausvirhe, jossa verenpainemittari ei ole tunnistanut rytmihäiriötä.

Tällaisessa tapauksessa on hyvä käyttää laadukasta verenpainemittaria, joka tunnistaa rytmihäiriöt eikä ilmoita niitä virheellisesti korkeaksi sykkeeksi.

Kohonnut verenpaine on tärkeää hoitaa, sillä se rasittaa sydäntä, joka joutuu koko ajan työskentelemään normaalia enemmän.

Liiallisen työmäärän seurauksena sydänlihas paksunee ja väsyy, mistä voi seurata sydämen vajaatoimintaa. Kohonnut verenpaine myös vahingoittaa valtimoita ja aiheuttaa aivohalvauksia sekä sydäninfarkteja.

Kohonneen verenpaineen hoitaminen

Kohonneen verenpaineen hoidossa monilla ensisijainen apu ovat elintapojen muutokset, sillä elintavoilla on yleensä selvä yhteys verenpaineen kohoamiseen.

Elintavoista merkittävimpiä ovat:

  • suolan kohtuullinen käyttö, sillä suolan sisältämä natrium kohottaa verenpainetta
  • tyydyttyneiden ja transrasvahappojen eli ns. kovien rasvojen vähentäminen
  • terveellinen ruokavalio eli kuidun ja ravintoaineiden saannin varmistaminen kasvispainotteisella ruokavaliolla
  • ylipainon välttäminen ja tarvittaessa painonpudotus, ylipainoisilla jo 5–10 prosentin painonlasku alentaa verenpainetta
  • erityisesti vyötärölihavuuden välttäminen, miehillä vatsanympärys tulisi olla alle 100 senttimetriä ja naisilla alle 90 senttimetriä
  • kaliumin, kalsiumin ja magnesiumin riittävän saannin varmistaminen
  • liikuntaa, esimerkiksi reipasta kävelyä, vähintään viisi kertaa viikossa puolisen tuntia kerrallaan
  • riittävästä levosta ja laadukkaasta unesta huolehtiminen
  • tupakoinnin välttäminen

Lisäksi tulehduskipulääkkeiden runsas käyttö ja hormonien, kuten ehkäisypillereiden ja vaihdevuosien hormonihoidon, käyttö voivat kohottaa verenpainetta. Siksi lääkityksen vaihtaminen voi myös tuoda apua ongelmaan.

Verenpaineen hoitaminen lääkityksellä voi tulla tarpeeseen, jos elintapamuutokset eivät riitä tai onnistu.

Nuorilla, joilla nousee yleensä alapaine, käytetään tyypillisesti lääkkeenä beetasalpaajia tai kalkkisalpaajia. Iäkkäämmillä puolestaan käytetään ACE-estäjiä tai AT-salpaajia. Usein tarvitaan lääkkeiden yhdistelmää, sillä pienempi annos kahta lääkettä on yleensä parempi ratkaisu kuin suuri annos yhtä lääkettä.

Perhe kävelee metsässä
Säännöllinen liikunta normalisoi verenpainetta, jo reipas kävely tuo liikunnan hyödyt.

Matala alapaine ja verenpaine

Alhainen alapaine liittyy usein myös muuten matalaan verenpaineeseen. Lähtökohtaisesti matala verenpaine on hyvä asia, sillä se suojaa monilta sydän- ja verisuonitaudeilta.

Matalaksi verenpaine luokitellaan yleisesti silloin, kun verenpainelukemat ovat alemmat kuin 90/60 mmHg.

Alle 60 mmHg:n alapaine voi kuitenkin aiheuttaa erityisesti iäkkäillä ihmisillä heikkoa ja huimaavaa oloa, samalla kaatumisen riski lisääntyy. Lisäksi ongelmana on, että liian matalan alapaineen vuoksi sydämen veren- ja hapensaanti voivat heikentyä.

Jos verenpaine tai alapaine ovat liian alhaisia, on tärkeää tarkastella käytössä oleva lääkitys. Joissakin tapauksissa korkeaan yläpaineeseen määrätty lääkitys alentaa alapainetta liikaa.

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Duodecim Terveyskirjasto
The University of Alabama

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Jaa tämä artikkeli: