Näin tunnistat myös oireettoman eteisvärinän eli flimmerin

Eteisvärinä on siitä salakavala sairaus, että se voi lymyillä oireettomana ja löytyä vasta aiheuttamansa vakavan aivoinfarktin jälkeen.

Eteisvärinän eli kansanomaisesti flimmerin tunnistamiseen kannattaa kuitenkin pyrkiä, koska silloin päästään hoitamaan sairautta, monen elämänlaatu kohenee ja väistetään myös eteisvärinän aiheuttama kohonnut aivoinfarktin riski.

Erityisen tärkeää eteisvärinän tarkkailu on iäkkäille henkilöille, sillä arviolta joka kymmenes yli 75-vuotias kärsii eteisvärinästä. Suomessa on arvioiden mukaan lähes 230 000 eteisvärinäpotilasta.

APTEQ VERENPAINEMITTARI Q5

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Tarkastele pulssia säännöllisesti

Muuten oireettoman eteisvärinän voi tunnistaa pulssista. Pulssista tarkastellaan kahta tekijää:

  • Sykkeen säännöllisyys – epäsäännöllinen syke voi olla merkki eteisvärinästä.
  • Syketaajuus eli sydämen lyöntinopeus – pitäisi olla levossa alle 100.

Yli 75-vuotiaan kannattaakin tarkastella sykettä säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa. Sykkeen tarkistus onnistuu esimerkiksi tunnustelemalla pulssia ranteelta tai kaulalta.

Helppo ja luotettava tapa tarkastella sykettä on tehdä se verenpaineen mittauksen yhteydessä. Apteq Q5 -verenpainemittarissa on luotettava rytmihäiriön tunnistus, ja laite osaa eritellä rytmihäiriöistä vielä erikseen eteisvärinän.

Tällainen kotona käytettävän laitteen hyödyntäminen on huomioitu myös Käypä hoito -suosituksessa hyvänä tapana tunnistaa myös oireettomana oleva eteisvärinä.

Varsinainen diagnoosi vaatii kuitenkin aina sydänfilmin eli EKG:n ottamista ja lääkärin lausuntoa asiasta.

Milloin hoitoon?

Eteisvärinä voi olla kohtauksittaista, pitkäkestoista tai pysyvää.

Terveydenhuoltoon kannattaa olla yhteydessä 1–2 vuorokauden kuluessa, jos eteisvärinän oireet ovat uusia, alkavat äkillisesti eivätkä ne laannu. Samoin terveydenhuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä, jos verenpaineen mittauksen yhteydessä verenpainemittari ilmoittaa havainnon eteisvärinästä.

Ennen yhteydenottoa kannattaa varautua kertomaan omista oireista tai niiden puutteesta. Terveydenhuollossa tarkastellaan tilannetta, ja henkilö ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

Nainen tunnustelee sykettä ranteestaan.
Säännöllinen sykkeen tunnustelu voi tapahtua ranteesta.

Mitä eteisvärinässä tapahtuu?

Eteisvärinässä sydämen rytmi muuttuu epäsäännölliseksi joko kohtauksittain tai pitkäksi aikaa.

Tavallisesti sydämen eteiset ja kammiot supistuvat rytmikkäästi ja sopivassa rytmissä. Eteisvärinässä sydämen eteinen supistuu paljon tiheämmin kuin kammio.

Supistumista määrittävät sähköimpulssit kulkeutuvat sattumanvaraisesti sydämen eteisestä kammioon, mistä seuraa rytmin muuttuminen epäsäännölliseksi.

Eteisvärinän oireet vaihtelevat

Vaikka eteisvärinä voi olla oireeton, monella se voi aiheuttaa oireita ja heikentää elämänlaatua. Seuraavien oireiden ilmaantuessa kyse voi olla flimmeristä:

  • epäsäännöllinen syke
  • sydämentykytykset
  • ahdistava olo
  • hengenahdistus
  • väsymys
  • huimaus
  • heikentynyt suorituskyky
  • rintakipu

Sydämentykytykset tarkoittavat hyvin nopeaa sykettä, jolloin sydän lyö levossa yli 100 kertaa minuutissa. Syke voi olla jopa 150–200.

Ikä altistaa eteisvärinälle

Eteisvärinälle altistavia tekijöitä on useita. Erityisen merkittävä tekijä on ikä. Alle 40-vuotiailla eteisvärinä on hyvin harvinainen, mutta vuosikymmenien mittaan sen esiintyvyys kasvaa huomattavasti.

Joiden arvioiden mukaan yli 40-vuotiaista joka neljäs henkilö kokee eteisvärinäkohtauksen tai -kohtauksia elämänsä aikana.

Yli 75-vuotiaista joka kymmenes sairastaa eteisvärinää joko kohtauksittain tai pysyvästi.

Iän merkitystä eteisvärinän esiintymiselle kuvastaa se, että yli 50 ikävuoden jälkeen jokainen vuosikymmen yli kaksinkertaistaa vaaran sairastua eteisvärinään.

Niinpä yli 75-vuotiaista joka kymmenes sairastaa eteisvärinää joko kohtauksittain tai pysyvästi. Sen vuoksi erityisesti iäkkäiden on syytä tarkastella sykettä säännöllisesti.

Mies mittaa verenpainetta.
Laadukas verenpainemittari tunnistaa eteisvärinän verenpaineen mittauksen yhteydessä.

Monet sairaudet altistavat flimmerille

Iän lisäksi on olemassa joukko sairauksia, jotka altistavat eteisvärinälle. Näistä sairauksista kärsivien on aiheellista seurata omaa sykettään säännöllisesti.

Eteisvärinän riskiä kasvattavat sairauksia ja olosuhteita ovat esimerkiksi:

Lisäksi pitkäkestoinen ja poikkeuksellisen kuormittava kestävyysharjoittelu voi vaikuttaa siihen, että myöhemmin kehittyy eteisvärinää. Kohtuullisen kuormittava liikunta on sydän- ja verisuonisairauksien kannalta erittäin tärkeää, joten eteisvärinän pelossa sitä ei ole syytä vältellä.

Onko eteisvärinä vaarallinen?

Eteisvärinällä voi olla vaarallisia seurauksia. Itsessään se ei kuitenkaan aiheuta kuolemia.

Eteisvärinän vaarallisimpia seurauksia ovat sen vaikutuksen aivojen terveyteen. Kun sydämen osien toiminta ei ole samassa rytmissä, voi sydämen eteissopukoihin muodostua verihyytymiä lammikoituneesta verestä.

Nämä verihyytymät voivat lähteä jossakin vaiheessa liikkeelle ja vaarallisimpia ne ovat liikkuessaan aivoihin. Siellä hyytymät voivat aiheuttaa aivoinfarktin tukkiessaan joko yhden tai useamman verisuonen, jolloin veri ei enää pääse kulkemaan hyytymän taakse.

Näin aivosolut alkavat kuolla, sillä ne eivät saa happea eivätkä ravintoa.

Eteisvärinä aiheuttaa Suomessa vuosittain tuhansia aivoinfarkteja. Eteisvärinän aiheuttamat aivoinfarktit ovat seurauksiltaan vakavampia kuin muut aivoinfarktit. Ne ovat vaikeampia, vammauttavampia ja johtavat useammin kuolemaan.

Myös sydämen toiminta heikentyy pitkäaikaisen eteisvärinän seurauksena.

Lähteet:
Käypä hoito -suositus
Duodecim Terveyskirjasto
Aivoliitto

APTEQ VERENPAINEMITTARI Q5

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Jaa tämä artikkeli: