Astma on syy pitkäaikaiselle yskälle

Monella se alkaa flunssasta ja siitä jääneestä yskästä, joka ei ota loppuakseen. Pitkään kestänyt yskä on syy lähteä lääkäriin. Kotona tehtävä PEF-seuranta ja spirometria osoittavat, että kyseessä on astma.

Uudessa, vuonna 2022 julkaistussa astman Käypä hoito -suosituksessa korostetaan jokaisen astmaatikon henkilökohtaista hoitoa. Astman hoidosta on viime vuosina tullut paljon uutta tietoa ja eri tyyppiset astmat edellyttävät erilaista hoitoa.

Hyvä uutinen hankalasta astmasta kärsiville on, että vaikeaakin astmaa voidaan nykyisin hoitaa tehokkaasti.

Apteq PEF-mittari

Helppokäyttöinen ja luotettava uloshengityksen huippuvirtausmittari.

Lue lisää tuotteesta

Astman oireet tuntuvat hengityksessä

Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, jonka oireita ovat muun muassa:

• yskä
• limaneritys
• painon tunne rintakehällä
• hengenahdistus
• uloshengityksen vinkuminen

Astman oireilu on vaihtelevaa ja oireet ovat joskus kohtausmaisia.

Yskä ja limaneritys liittyvät siihen, että astmassa limakalvot tulehtuvat. Painon tunne rintakehällä, hengenahdistus ja hengityksen vinkuminen puolestaan johtuvat keuhkoputkien supistumisesta.

Astman diagnosointi

Astma on Suomessa varsin yleinen sairaus, sillä sitä sairastaa yli 280 000 suomalaista. Astmaa diagnosoidaan kaikenikäisiltä, mutta suurin osa sairastuvista on aikuisia.

Astmaan voi sairastua myös vanhuusiässä. Silloin oikea diagnosointi voi olla vaikeaa, sillä muita sairauksia sairastavat vanhukset eivät välttämättä tunnista keuhkoputkien ahtautumista.

Astman diagnosoinnissa käytetään avuksi kahden viikon ajan kotona tehtävää PEF-seurantaa ja hengitystilavuutta mittaavaa spirometriaa, joka tehdään laboratoriossa.

PEF-mittaus osoittaa hengityksen ulospuhalluksen voimakkuuden ja sen vaihtelun. Astmadiagnoosi perustuu puhalluskokeilla havaittuun keuhkoputkien vaihtelevaan supistumiseen.

Löydät sivuiltamme lisätietoa PEF-seurannasta ja tulostettavan seurantalomakkeen. PEF-seurannassa PEF-mittariin puhalletaan aamuin ja illoin sekä ennen keuhkoputkia avaavaa lääkettä että lääkkeen ottamisen jälkeen.

Oikeiden tulosten saamiseksi on tärkeää käyttää PEF-mittaria oikein. Toisaalta on syytä huomioida, että matalat PEF-arvot voivat johtua keuhkoputkien ahtaumista.

Astman diagnosoinnin avuksi tehdään tarvittaessa rasituskoe tai altistuskokeita.

Astman riskitekijät

Astman puhkeamisen riskitekijöihin kuuluu sekä sellaisia tekijöitä, joihin henkilö itse voi vaikuttaa, että itsestä riippumattomia tekijöitä.

Merkittävimpiä riskitekijöitä ovat mm:

• perinnöllinen alttius
• allerginen nuha
• tupakointi tai tupakansavulle altistuminen
• ylipaino
• työssä altistuminen

Perinnöllinen alttius on tärkeä tekijä astman taustalla. Jos vanhemmalla tai sisaruksilla on astma tai atopia, astman riski kasvaa huomattavasti.

Astma on yksi atooppisista sairauksista, joiden taustalla on elimistön taipumus tuottaa vasta-aineita ympäristön tavallisia proteiineja kohtaan. Allerginen nuha kuuluu atooppisiin sairauksiin ja se nostaa astmaan sairastumisen riskin 2–4-kertaiseksi.

Erityisesti aktiivinen mutta myös passiivinen tupakointi lisää riskiä sairastua astmaan aikuisena. Äidin tupakointi raskauden aikana ja lapsen altistuminen tupakansavulle suurentavat lapsen astmariskiä.

Ylipaino on todettu myös aikuisiässä alkavan astman riskitekijäksi.

Moni astmaatikko on altistunut työssään

Työssä tapahtuva altistuminen on myös merkittävä astman riskitekijä, sillä se selittää 16 prosenttia nuoruus- ja aikuisiällä kehittyvistä astmoista.

Ammateista riskialttiita ovat:

• leipuri
• maalari
• siivooja
• maanviljelijä
• maataloustyöntekijä
• tarjoilija
• hoitohenkilökunta
• metalli- ja puutyöntekijät

PEF-mittaus kertoo hoitotasapainosta

Astman hoidon tavoitteen on oireeton arki, keuhkojen normaali toimintakyky ja pahenemisvaiheiden estäminen.

PEF-mittaukset ovat tarpeen silloin, kun tarkastellaan astmaatikon hoitotasapainoa. Suosituksena onkin, että jokaisella astmaan sairastuneella olisi käytössään oma PEF-mittari.

Astman hoidossa astmaatikolla itsellä on merkittävä rooli. Jokaisella astmapotilaalla on käytössään tarvittaessa otettava, keuhkoputkia avaava lääke. Astmapotilaan vastuulla on pitää huolta siitä, että ottaa lääkkeet ja ottaa ne oikealla tavalla.

Suosituksena onkin, että jokaisella astmaan sairastuneella olisi käytössään oma PEF-mittari.

Hyvä käytäntö voi olla tarkistaa astmalääkkeen ottamistapa säännöllisesti astmahoitajan luona käydessä.

Astmaatikon on syytä tarkkailla itse, millaisissa tilanteissa astman oireet pahenevat, ja pyrkiä välttämään tilanteita tai tehostaa lääkkeiden käyttöä näissä tilanteissa.

Myös pahenemisvaihetta varten lääkäriltä kannattaa pyytää henkilökohtaiset hoito-ohjeet. Nykyisessä Käypä hoito -suosituksessa korostuu yksilöllinen hoito myös pahenemisvaiheessa.

Aiemmin esimerkiksi flunssan aikana suositeltiin rutiininomaisesti kortisonilääkkeitä, nyt niitä suositellaan vain todelliseen tarpeeseen.

Liikunnallinen elämäntapa astman hoidon tukena

Astma on sairaus, jolla on vaikutusta monelle eri elämänalueelle. Se on myös sairaus, jonka hoidossa muutkin tekijät kuin pelkkä lääkitys ovat tärkeitä. Hyvillä elämäntapoihin liittyvillä valinnoilla voi tukea omaa hyvinvointiaan.

Liikunta auttaa astmaa sairastavaa. Kestävyysliikunta on todettu jopa vähentävän astmaoireita ja parantavan keuhkojen toimintaa.

Liikunta tukee myös painonhallintaa. Jos astmaa sairastavalla on ylipainoa, sitä kannattaa pyrkiä vähentämään. Jo 5–10 prosentin painonpudotus auttaa parantamaan astman hallintaa.

Liikkuessa kannattaa kuitenkin huomioida olosuhteet. Esimerkiksi talven kovat pakkaset tai keväisin ilmassa leijuvat siitepöly ja katupöly voivat pahentaa astman oireita. Silloin lääkitykseen kannattaa kiinnittää erityistä huomioita.

Lähteet:
Käypä hoito -suositus
Käypä hoito -suosituksen potilasversio
Duodecim Terveyskirjasto

Apteq PEF-mittari

Helppokäyttöinen ja luotettava uloshengityksen huippuvirtausmittari.

Lue lisää tuotteesta