Mitä happisaturaatio kertoo?

Happisaturaatio (Sp02) eli happikyllästeisyys kertoo, miten elimistön kudokset saavat happea.

Happisaturaatio on luku, joka ilmaisee, kuinka monta prosenttia verenpunan hapensitomiskohdista on liittänyt itseensä happea. Näin se ilmaisee kudoksen happipitoisuuden suhteessa sen maksimaaliseen happipitoisuuteen.

Apteq Pulssioksimetri

Happisaturaation ja pulssin vaivattomaan seurantaan.

Katso tuote

Happisaturaatioarvot – mikä on normaali happisaturaatio?

Happisaturaatioarvot määritellään prosenttilukujen mukaan. Lähtökohtaisesti arvojen määritys koskee keuhkoiltaan terveitä ihmisiä, sillä keuhkosairauksista kärsivillä ihmisillä tavoitetasot voivat poiketa tässä esitellyistä.

• normaali happisaturaatio yli 96 prosenttia.
• lievä happivajaus 89–95 prosenttia.
• keskivaikea happivajaus 80–88 prosenttia
• vaarallinen, vaikea happivajaus alle 80 prosenttia

Kylläkin esimerkiksi keuhkoahtaumataudista kärsivillä happikyllästeisyyden tavoite on 88–92 prosenttia. Erityisesti keuhko- tai sydänsairauksista kärsivien on syytä keskustella oman hoitavan lääkärinsä kanssa, mikä on omalla kohdalla tavoiteltava happisaturaatioarvo ja mistä on syytä huolestua.

Huonon happisaturaation oireet

Huono happisaturaatio aiheuttaa oireita elimistössä, sillä kudosten käyttöönsä saama happimäärä laskee.

Tavanomaisia huonon happisaturaation oireita ovat:

• hengitysvaikeudet
• rintakipu
• päänsärky
• nopea syke
• sekavuus

Tällaisia oireita kokevan kannattaa mitata varalta happisaturaatiomittarilla eli pulssioksimetrilla happisaturaatioarvo.

Happisaturaatiomittari eli pulssioksimetri kertoo arvon

Happisaturaatiomittari eli pulssioksimetri mittaa henkilön happisaturaation ja pulssin. Pulssioksimetri on pieni, yleensä sormenpäähän kiinnitettävä laite. Mittaus on täysin kivuton toimenpide ja se kestää vain muutamia sekunteja.

Tavallisimmin pulssioksimetri toimii siten, että se lähettää kahta erilaista punaista valoa, punaista ja infrapunaista, joko sormenpään tai esimerkiksi varpaan tai korvanlehden läpi.

Happisaturaatiomittari tunnistaa, miten valo kulkee kudoksessa, ja laskee sen perusteella sekä happisaturaation että pulssitaajuuden.

Joissakin tapauksissa pulssioksimetrin toiminta voi myös perustua valon heijastumiseen kudoksesta. Tällaista mittaustapaa voidaan käyttää esimerkiksi älyvaatteissa, jotka ovat kuitenkin pääasiassa vasta kehitysasteella.

Mitä happisaturaatioarvosta voi lukea?

Happisaturaation mittausta voidaan käyttää selvittämään monenlaisia terveyteen liittyviä asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi:

• Miten hyvin keuhkolääkitys tehoaa?
• Tarvitseeko henkilö apua hengittämiseen?
• Kuinka hyvin hengityslaite auttaa?
• Millainen on nukutuksessa olevan tai olleen henkilön happitasapaino?
• Kuinka keho kestää liikunnan aiheuttamaa fyysistä rasitusta?
• Tuleeko nukkujalle öiseen aikaan hengityskatkoksia?

Näistä kaksi jälkimmäistä kohtaa liittyy pulssioksimetrin kuluttajakäyttöön. Esimerkiksi aktiiviurheilijat tai esimerkiksi erilaisista vakavista keuhkosairauksista kärsivät henkilöt voivat seurata fyysisen rasituksen vaikutuksia kehoonsa.

Aktiiviurheilijoille tämä mahdollistaa yhä tiukemman treenaamisen turvallisesti. Vakavista keuhkosairauksista kärsiviä se voi puolestaan tukea liikunnassa, sillä kehon happitilannetta voi seurata jopa liikunnan aikana. Kun liikkuessa tietää elimistön tilanteen, voi liikkumaan lähtökin helpottua. Tämä taas tukee sairauden kokonaishoitoa.

Uniapneatutkimuksessa puolestaan yöllisten hengityskatkosten huomaaminen on tärkeä osa diagnoosin tekemistä. Unenaikaiset hengityskatkokset aiheuttavat matalaa happisaturaatiota nukkuessa.

Lievässä uniapneassa happisaturaatio on tyypillisesti laskenut vain hieman. Keskivaikeassa uniapneassa happisaturaatio on yleensä keskimäärin yli 90 prosenttia, mutta se voi laskea alemmaksikin.

Vaikeassa uniapneassa happisaturaatioarvo on alhainen, 70–90 prosenttia.

Mikä laskee happisaturaatiota?

Alhaisen happisaturaation taustalla on usein joko keuhkojen tai verenkierron toimintaan vaikuttava sairaus. Tällaisia ovat esimerkiksi:

• keuhkoahtaumatauti
• astma
• anemia
• uniapnea
• useat sydänsairaudet
• akuutti hengitysvajausoireyhtymä

Monet näistä ovat keuhkojen toimintaan vaikuttavia sairauksia, jotka voivat aiheuttaa myös pitkäaikaista hengitysvajausta. Sairaus estää keuhkoja toimimasta kunnolla. Happirikasta ilmaa ei saa hengitettyä tarpeeksi sisään eikä hiilidioksidia ulos. Tästä voi seurata hypoksia eli kehon hapensaannin vähentyminen, mikä johtaa hapen niukkuuteen kudoksissa.

Toinen sairausryhmä matalan happisaturaation taustalla on häiriöt sekä veren koostumuksessa että verenkierrossa. Myös ne voivat aiheuttaa alhaista happisaturaatiota.

Yöllistä matalaa happisaturaatiota voi aiheuttaa myös ylipaino. On tavallista, että ylipainoisilla happisaturaatioarvot ovat normaalia matalampia makuulla mitatessa.

Tällaisten alhaisten happisaturaatioarvojen syynä on se, että makuulla ollessa vatsa painaa pallealihasta keuhkoja kohti, mikä vaikuttaa keuhkojen kaasunvaihtoa heikentävästi.

Lähteet:
Healthline
Healthline