Melatoniini tieteen piinapenkissä

Tällä kertaa tieteen piinapenkki ottaa käsittelyynsä melatoniinin. Melatoniini on käpyrauhassolujen aivoissa tuottama hormoni (pimeähormoni), joka erittyy verenkiertoon ja säätelee osaltaan elimistön uni-valverytmiä. Mahtaakohan piinapenkin leuat riittää, sillä lääketieteellinen tietokanta Pubmed löytää hurjat 25 907 tieteellistä artikkelia hakusanalla ’melatonin’!

Melatoniinin terveysväitteet ja hoitosuositukset

Piinapenkki huokaisee helpotuksesta, koska työ on pääosin jo tehty; meritoitunut asiantuntija-armeija on arvioinut ja tiivistänyt näytön virallisiin hoitosuosituksiin ja terveysväitteisiin. Melatoniinilla on kaksi Euroopan ravitsemusviranomaisen hyväksymää terveysväitettä:

  • Melatoniini auttaa lievittämään aikaeron yksilöllisiä vaikutuksia.
  • Melatoniini auttaa lyhentämään nukahtamisaikaa.

Suomalainen lääkäriseura Duodecim on listannut melatoniinin kolmeen kohtaan Käypä hoito -suosituksissaan:

  • Unettomuus
  • ADHD
  • Aivovamma

Käypä hoidon näytönastekatsauksia löytyy melatoniinille 12 kappaletta. Näistä vahva näytönaste A löytyy neljässä tapauksessa:

  • Melatoniini aikaerosta johtuvan unettomuuden hoidossa
  • Melatoniini vanhusten unettomuuden hoidossa
  • Melatoniini viivästyneestä unijaksosta johtuvan unettomuuden hoidossa
  • Melatoniini pitkäaikaisen unettomuuden hoidossa
melatoniini

Apteq Melatoniini Comp

Ainutlaatuinen yhdistelmävalmiste. Pitkävaikutteinen L-teaniini vaikuttaa aamuyöhön asti.

Historiaa ja merkillisiä melatoniinikokemuksia

Mainitut 25 907 kappaletta tutkimuksia ajoittuvat aikavälille 1958–2020. Jos tarkkoja ollaan, melatoniinin historia luonnontieteessä alkaa jo vuodelta 1917. Kaksi yhdysvaltalaistutkijaa McCord ja Allen huomasivat, että kun käpylisäkkeestä tehtyä uutetta sekoitettiin sammakonpoikasten uimaveteen, toukkien iho muuttui läpinäkyväksi ja niiden sisäelimet näkyivät ihon läpi.

Tiedepiirit unohtivat tämän outona pidetyn löydöksen vuosikymmeniksi, kunnes 1950-luvulla ihotautilääkäri Lerner, joka oli kiinnostunut ihon väriaineista ja taudeista, tarttui asiaan. Monivuotisen työn tuloksena hän onnistui lopulta eristämään käpylisäkkeestä melatoniinihormonin. Kyseinen työ aloitti tähän päivään asti jatkuneen rajun tutkimusputken, jossa melatoniinista on vuosien saatossa povattu uutta mullistavaa lääkettä uni-valverytmin säätelyyn ja sen lisäksi jopa:

  • sukuhormonien säätelyyn
  • syöpään
  • ikääntymiseen

Tutkimus jatkuu, mutta vielä ei ole melatoniinista tullut uutta potenssi- tai syöpälääkettä eikä myöskään nuoruuden lähdettä.

Tutkimusten mukaan melatoniini auttaa lievittämään aikaeron yksilöllisiä vaikutuksia.

Seitsemän kysymystä melatoniinista

Sen sijaan melatoniinista tuli pieni, mutta keskeinen apu muutamiin uneen liittyviin ongelmiin. Palataan siis tähän päivään ja pyritään etsimään luotettavista lähteistä vastaukset seitsemään kiinnostavimpaan kysymykseen ravintolisä melatoniinille.

1. Kuka hyötyy melatoniinista ja milloin?

Melatoniini on tehokas ja turvallinen aikaerosta johtuvan unettomuuden hoidossa. Tilapäinen unettomuus ja unenlaadun ongelmat kuuluvat jossain vaiheessa lähes kaikkien ihmisten elämään. Syitä voi olla esimerkiksi stressi tai ympäristön ja elämän muutokset.

Tilapäiset uniongelmat ovat normaaleja ja joskus jopa suotuisia tiloja. Mikäli univaje kuitenkin uhkaa kroonistua, kannattaa ongelmaan tarttua ripeästi. Ensisijaisesti kannattaa tehdä elämäntapamuutoksia unen parantamiseksi. Vieraskynämme on käsitellyt näitä asioita kattavasti täällä.

Elämäntapamuutosten rinnalla voi turvallisesti kokeilla ja käyttää ravintolisänä melatoniinia nukahtamisajan lyhentämiseksi. Oireiden pitkittyessä kannattaa hakeutua hyvissä ajoin lääkäriin. Mikäli lääkäri diagnosoi sinulla esimerkiksi viivästyneestä unijaksosta, vanhuudesta, aivovammasta, kehitysvammasta, autismista tai ADHD:sta johtuvan unettomuuden, saatat edelleen hyötyä melatoniinista.

2. Kuka ei hyödy melatoniinista?

Et hyödy melatoniinista, mikäli käyt vuorotyössä ja unettomuutesi liittyy siihen. Myöskään perussairaudesta johtuvan unettomuuden hoidossa ei melatoniinista ole apua.

Jos tupakoit, käytät illalla alkoholia tai katselet iltaisin paljon älylaitteita, et välttämättä hyödy melatoniinista. Melatoniini ja alkoholi on huono yhdistelmä, koska alkoholi estää melatoniinin eritystä, heikentää unen laatua ja sekoittaa vuorokausirytmejä sitä enemmän, mitä enemmän alkoholia on juotu. Silmiin ruudulta tuleva valo estää melatoniinin tuotantoa. Tupakointi ei vaikuta käpyrauhasesta erittyvän melatoniinin pitoisuuksiin, mutta lääkkeenä tai ravintolisänä otetun melatoniinin pitoisuudet jäävät tupakoivilla pienemmiksi.

3. Kenen ei tule käyttää melatoniinia?

Melatoniinin lyhytaikainen käyttö on turvallista, tosin epilepsiaa sairastavien tai varfariinia lääkehoitonaan käyttävien potilaiden tulee noudattaa varovaisuutta melatoniinin käytössä.

Melatoniinin käytöstä ihmisen raskauden aikana ei ole riittävästi tietoa. Satunnaiseen käyttöön liittyvä kehityshäiriöiden riski on arvioitu vähäiseksi. Melatoniinilla on eläinkokeissa ollut hormonaalisia vaikutuksia ja käyttäytymismuutoksia jo terapeuttisilla annostasoilla. Erittäin suurilla annoksilla melatoniinin antoon on liittynyt epämuodostumia. Melatoniinin käyttöä ei tämän vuoksi suositella raskauden eikä imetyksen aikana.

Raskaana oleville ja imettäville ei suositella melatoniinia.

4. Kuinka suuri vaikutus melatoniinilla on?

Melatoniinin vaikutus on melko pieni. Lyhytvaikutteinen melatoniini lyhentää nukahtamisaikaa primaarin unettomuuden hoidossa keskimäärin 8,3 minuuttia. Yli 55-vuotiailla suositeltu pitkävaikutteinen melatoniini vaikuttaa saman verran. Esimerkiksi bentsodiatsepiinit lyhentävät nukahtamisaikaa enemmän, keskimäärin 16,5 minuuttia, mutta niillä on myös enemmän haittavaikutuksia.

Lyhytvaikutteinen melatoniini aikaistaa nukkumaanmenoaikaa viivästyneen unijakson hoidossa keskimäärin 42 minuuttia. Lyhytvaikutteinen melatoniini lievittää oireita aikaerorasituksen hoidossa enemmän kuin lume. Elimelliseen sairauteen ja mielenterveyden häiriöön liittyvässä unettomuudessa lyhytvaikutteinen melatoniini ei lyhennä nukahtamisaikaa, mutta vähentää unen katkonaisuutta keskimäärin 1,9 %.

5. Melatoniinin haitat – onko niitä?

Melatoniinin haittavaikutukset ovat peräisin pääosin lyhytkestoisista, alle 3 kuukauden tutkimuksista, ja pisimmillään yli kolmen vuoden ajalta. Haittoina voi esiintyä esimerkiksi päänsärkyä, huimausta, väsymystä, pahoinvointia, näköhäiriöitä, painajaisunia, runsasta hikoilua ja vatsavaivoja. Eikä siinä ole kaikki melatoniinin sivuvaikutukset, muitakin haittoja voi olla, esimerkiksi verensokerin nousu ja veren hyytymisen hidastuminen.

Jos henkilöllä on diabeteksen esiaste eli kohonnut paastosokeri tai heikentynyt sokerinsietokyky, veren sokeriarvot kannattaa tarkistaa muutaman kuukauden melatoniinihoidon jälkeen. Sokeriarvot kannattaa tarkistaa myös, jos henkilön perheessä tai suvussa on tyypin 2 diabetesta.

Yhteisvaikutuksia voi esiintyä tiettyjen lääkkeiden kanssa. Yleensä melatoniini on kuitenkin hyvin siedetty jopa yliannoksina, toisin kuin varsinaiset unilääkkeet. Mikä sitten on melatoniinin yliannostus: Kirjallisuudesta löytyy raportteja, joissa potilaille on annettu jopa 300 mg:n vuorokausiannoksia ilman kliinisesti merkittäviä haittavaikutuksia. Melatoniinin vaikutusaika on lyhyt ja näinkin suuri annos poistuu elimistöstä 12 tunnin kuluessa.

Välillä voi tarkistaa, pystyykö nukahtamaan ilman melatoniinia.

6. Voiko melatoniinia käyttää jatkuvasti?

Mitään hälyttävää tietoa ei melatoniinista ole tullut esiin, mutta tiedot pitkäaikaisen käytön turvallisuudesta ovat vielä melko vähäisiä. Pitkäaikaisen käytön yhteydessä kannattaa miettiä, ovatko melatoniinin hyödyt edelleen merkittävät. Voihan olla, että unettomuutta aiheuttavat tekijät ovat väistyneet ja uni on riittävän hyvää ilman melatoniiniakin. Sen voi tauon jälkeen tarvittaessa aloittaa uudelleen.

Melatoniinille ei ole todettu fyysistä riippuvuutta. Sen sijaan on mahdollista, että ihmiselle tulee psykologinen tunne siitä, ettei unenpäästä saa kiinni ilman melatoniinia. Tämänhetkinen tutkimusnäyttö on sillä kannalla, että ravintolisänä jatkuvasti otettu melatoniini ei vähennä elimistön omaa melatoniinin tuotantoa.

7. Käykö melatoniini lapselle, entä nuorelle?

Kyllä käy ja he voivat hyötyä siitä, mutta piinapenkki tulkitsee tilanteen lähtökohtaisesti hieman erilaisena marssijärjestyksenä. Aikuiset voivat kokeilla elämäntapamuutosten rinnalla melatoniinia ja jos ne yhdessä eivät auta hakeutua lääkäriin. Lapset ja nuoret kokeilevat ensisijaisesti elämäntapamuutoksia ja jos ne eivät auta, hakeutuvat lääkäriin ja kokeilevat melatoniinia lääkärin ohjauksessa.

Lääkäri pyrkii toteuttamaan hoidon niin, että siihen liitetään myös käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä ja unenhuollon tukemista. Erityisesti lapsilla tulisi etsiä pienin vaikuttava melatoniinin annostus. Tutkimustietoa haittavaikutuksista lapsilla ja nuorilla on edelleen melko vähän.

Piinapenkin melatoniiniyhteenveto

Melatoniini tarjoaa pienen, mutta keskeisen avun muutamiin uneen liittyviin ongelmiin. Sitä voi turvallisesti käyttää tilapäiseen unettomuuteen ja aikaerosta johtuvaan unettomuuteen yhdistettynä unenhuoltotoimiin. Jatkuva käyttökin on mahdollista ja turvallista, mutta silloin suositellaan lääkärissä käyntiä. Varmuuden vuoksi ei melatoniinia kannata syödä.

melatoniini

Apteq Melatoniini Comp

Ainutlaatuinen yhdistelmävalmiste. Pitkävaikutteinen L-teaniini vaikuttaa aamuyöhön asti.