Pahanhajuinen hengitys — näin pääset siitä eroon

Pahanhajuinen hengitys eli halitoosi on kiusallinen mutta hoidettavissa oleva ongelma, jonka syy löytyy yleensä suusta. Se kertoo vain harvoin sairaudesta, mutta saattaa aiheuttaa pahimmillaan sosiaalisten tilanteiden välttelyä. Tässä artikkelissa pureudutaan pahanhajuisen hengityksen syihin ja hoitokeinoihin.

Suun hyvinvointi

Ehkäisee plakkia ja raikastaa hengityksen.

Pahanhajuinen hengitys on yleinen vaiva

Pahanhajuinen hengitys, halitoosi, on vaiettu ja henkilökohtainen vaiva, joka voi aiheuttaa sosiaalista häpeää ja nolostumisen tunnetta. Jos ihminen tietää tai luulee kärsivänsä halitoosista, hän saattaa tietoisesti tai tiedostamattaan kehittää tekniikoita, jotta muut eivät huomaisi ongelmaa. Hän saattaa esimerkiksi peittää suun kädellä tai hengittää mahdollisimman vähän ulos suun kautta. Keskustelu voi tuntua hankalalta ja pahimmillaan vaiva johtaa sosiaalisten tilanteiden välttelyyn.

Halitoosi voi johtaa sosiaalisten tilanteiden välttelyyn.

Toisaalta pahanhajuista hengitystä ei aina huomaa itse, sillä totumme hengityksemme hajuun nopeasti. Jos epäilee oman hengityksen haisevan epämiellyttävältä, voi asiaa aivan hyvin tiedustella läheiseltä ihmiseltä. Tällaisissa tilanteissa ystävällinen mutta rehellinen vastaus on suurinta välittämistä toista kohtaan. Jos kysyminen tuntuu vaikealta, hammaslääkäriltä saa pulmaan varmasti luotettavan vastauksen.

Yli 50 % aikuisista kärsii pahanhajuisesta hengityksestä eli halitoosista.

Jos pahanhajuinen hengitys hävettää, voit lohduttautua sillä, että ongelma on yllättävän yleinen — jopa yli puolet aikuisväestöstä kärsii siitä. Halitoosin tiedetään vaivanneen ihmiskuntaa jo tuhansia vuosia, sillä mainintoja haisevasta hengityksestä ja sen hoitokeinoista löytyy jo Antiikin ajoilta.

Hyvä suuhygienia raikastaa hengitystä

Pahanhajuinen hengitys kertoo vain harvoin vakavasta sairaudesta. Yleisin selitys on riittämätön hammashygienia, joka saa suussa elävät valkuaisaineiden hajottajabakteerit villiintymään. Valkuaisten hajottamisprosessissa syntyy rikkiyhdisteitä, jotka muuttavat hengitysilman pahanhajuiseksi. Tilanne korjaantuu yleensä nopeasti, kun hampaat ja hammasvälit puhdistetaan huolella.

Nainen suun terveystarkastuksessa
Hyvä suuhygienia ehkäisee pahanhajuista hengitystä.

Joskus pahanhajuista hengitystä aiheuttaa katteinen kieli. Tällöin kielen päällä näkyy vaalea, pääasiassa bakteereista koostuva kerros. Bakteerit ovat samoja kuin hampaiden bakteerit, ja ne voi poistaa hampaiden pesun yhteydessä hellävaraisesti esimerkiksi hammasharjalla, lusikan reunalla tai erityisellä kielen puhdistamiseen tarkoitetulla välineellä.

Pitkään jatkuessaan puutteellinen hammashygienia voi aiheuttaa esimerkiksi seuraavia ongelmia:

  • hampaiden reikiintyminen (karies)
  • ientulehdus (gingiviitti)
  • hammaskivi (calculus)

Kun pahanhajuisen hengityksen syy on joku yllä mainituista, hampaiden omatoiminen puhdistus ei riitä. Suun hoitaminen kuntoon hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla on tehokas tapa vähentää pahanhajuista hengitystä ja lisätä hammasterveyttä ylipäätään.

Suu kannattaa hoidattaa säännöllisesti hammashoidon vastaanotolla.

Hoidon jälkeen on tärkeää parantaa hammashygieniaa, jotta oireet eivät pääse uusiutumaan. Hampaat kannattaa pestä kahdesti päivässä pehmeällä hammasharjalla fluorihammastahnaa käyttäen. Hammasvälit tulee puhdistaa päivittäin tarkoitukseen sopivalla välineellä. Jatkuvaa napostelua on syytä välttää ja janon sammuttaa parhaiten hiilihapoton vesi.

Kuiva suu saa hengityksen haisemaan

Yleinen, joskin vähemmän tunnettu syy hengityksen hajuun on syljen erityksen vähenemiseen liittyvä kuiva suu. Se voi johtua esimerkiksi henkilön perussairaudesta (mm. nivelreuma, fibromyalgia, diabetes, Parkinsonin tauti) tai lääkityksestä (mm. monet masennuslääkkeet ja antihistamiinit).

Suun kuivuminen altistaa pahanhajuiselle hengitykselle ja reikiintymiselle.

Suun kuivuessa sylkeä ei erity tarpeeksi, jolloin suun huuhtelujärjestelmä ei toimi normaalisti ja bakteerit pääsevät lisääntymään tehokkaammin. Suun kuivuminen altistaa paitsi pahanhajuiselle hengitykselle, myös hampaiden reikiintymiselle, joten siihen kannattaa puuttua mahdollisimman varhain.

Pariskunta harjaa hampaita
Hampaat tulee puhdistaa huolellisesti aamuin illoin.

Ruoan huolellinen pureskelu ja xylitol-tuotteiden käyttö lisää syljen eritystä. Hankalissa tapauksissa voi kokeilla apteekeista saatavia suun kosteutta ylläpitäviä geelejä. Jos suu on arka, kannattaa välttää hammastahnaa, joka sisältää väkeviä makuaineita tai vaahtoa tuottavaa natriumlauryylisulfaattia, ja valita kosteuttava hammastahna.

Joskus pahanhajuisen hengityksen syynä on nielun risakudoksen bakteeristo. Nielurisojen onteloiseen kudokseen pääsee usein kertymään ns. proppuja, pieniä vaaleita tai kellertäviä kiinteitä paakkuja, jotka koostuvat lähinnä bakteereista ja kuolleesta kudoksesta. Nämä haisevat epämiellyttävältä, ja niihin voi liittyä myös paha maku suussa.

Halitoosia voi vähentää kurlaamalla suuvedellä.

Proput poistuvat usein itsestään yskiessä, mutta jos ne häiritsevät elämää, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Hankalissa tapauksissa paakkujen hoitona voidaan käyttää nielurisojen poistoa. Arkipäivässä propuista johtuvaa halitoosia voi vähentää kurlaamalla miedolla suolavedellä tai suuvedellä. Proput ovat yleisempiä suun kuivumisesta kärsivillä, joten kuivan suun hoitaminen voi ehkäistä myös niiden syntymistä.

Pahanhajuinen hengityksen taustalla voi olla myös sairaus tai ruokavalio

Suomen Hammaslääkäriliiton mukaan pahanhajuisen hengityksen syy löytyy suusta yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Joskus taustalla saattaa kuitenkin olla hoitamaton sairaus, kuten

  • infektio nielussa, nenän alueella, keuhkoputkessa tai keuhkoissa
  • refluksitauti, jossa mahan sisältöä nousee takaisin ruokatorveen
  • diabetes

Jos epäilet, että haisevan hengityksen taustalla on jokin hoitamaton sairaus, käänny lääkärin puoleen. Yleislääkärin tutkimuksen lisäksi voidaan joissain tapauksissa tarvita korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkärin tutkimusta, jotta voidaan varmistua, ettei kyse ole esimerkiksi kasvaimesta.

Miehen hymyilevä syy ja hartiat
Hyvät tuotteet ehkäisevät pahanhajuista hengitystä.

Tietyt lääkkeet ja ruokavaliot voivat aiheuttaa haisevaa hengitystä. Lääkkeistä esimerkiksi isosorbididinitraatti (pitkävaikutteinen nitro) sekä disulfiraami (“antabus”) aiheuttavat halitoosia. Paljon valkuaista sisältävä ruokavalio voi lisätä pahanhajuista hengitystä, sillä valkuaisten pilkkoutuminen tuottaa elimistössä rikkiyhdisteitä. Jos ruokavalion hiilihydraatit on vähennetty minimiin, elimistö menee ketoosiin, mikä voi tuottaa hengitykseen pistävän asetonin hajun.

Tietyt ruokavaliot voivat aiheuttaa pahanhajuista hengitystä.

Kannattaa huomata, että ilmeisiä syitä haisevaan hengitykseen ovat mausteiset ruoka-aineet (esim. valkosipuli) ja tupakkatuotteet, jolloin tehokkain ratkaisu on niiden käytön lopettaminen. Tupakoijan hengitys voi haista myös muulloin kuin välittömästi tupakoinnin jälkeen, koska tupakan ainesosat imeytyvät elimistöön ja poistuvat hengitysilman kautta. Tupakointi heikentää hajuaistia, mistä johtuen tupakoija ei tyypillisesti itse huomaa hengityksensä pahaa hajua.

Lääkäriin, jos kotikonstit eivät auta

Yllä on kerrottu useita kotikonsteja, joilla pahanhajuisesta hengityksestä voi yrittää päästä eroon. Niistä tärkeimmät ovat

  1. hampaiden, hammasvälien ja kielen huolellinen puhdistaminen
  2. nielun kurlaaminen suolavedellä tai sopivalla alkoholittomalla suuvedellä
  3. syljenerityksen stimuloiminen mm. ruoan huolellisella pureskelulla ja xylitol-tuotteiden käytöllä
  4. tupakoinnin lopettaminen.

Kun haisevaan hengitykseen tarvitaan “pikaratkaisua”, xylitol-purukumin pureskelu tai alkoholittoman suuveden tai -suihkeen käyttö on kätevä keino varmistaa suun raikkaus esimerkiksi ennen tärkeää tapaamista. Myös yrttien pureskelun ja vihreän teen nauttimisen sanotaan poistavan pahaa hajua hengityksestä. Muista kuitenkin, että oireiden hoitaminen ei auta, jos halitoosin syytä ei poisteta.

Jos kotikonstit eivät auta, kannattaa kääntyä hammaslääkärin puoleen. Perusteellinen tutkimus ja hampaiden hoitaminen kuntoon ovat ensimmäinen askel halitoosin nitistämisessä. Hammaslääkäri voi myös tarvittaessa ohjata potilaan jatkotutkimuksiin yleislääkärin vastaanotolle, mikäli pahanhajuisen hengityksen syy ei löydy suusta.

Apteq suuvesi

Apteq suuvesi auttaa huolehtimaan suun terveydestä. Tuote sopii hyvin myös herkille limakalvoille ja kuivalle suulle.

  • Raikastaa hengityksen jopa 18 tunniksi.
  • Poistaa bakteereita ja vähentää plakkia.
  • Ylläpitää suun kosteutta.
  • Sisältää fluoria ja torjuu reikiintymistä.
  • Vähentää hammaskiven muodostusta ja pitää ikenet terveinä.

Suun hyvinvointi

Ehkäisee plakkia ja raikastaa hengityksen.

Lähteet:

Suomen hammaslääkärilehti
Duodecim