Sydämen vajaatoiminta ja korkea verenpaine ovat yleinen yhdistelmä
Sydämen vajaatoiminta on vakava tila, joka yleistyy iän myötä. Sen tavallisimpia aiheuttajia ovat kohonnut verenpaine, sepelvaltimotaudin aiheuttama sydäninfarkti ja läppäviat.
Koska kohonnut verenpaine on usein sydämen vajaatoiminnan taustalla, on korkean verenpaineen hoito tärkeää sydämen vajaatoiminnan kehittymisen ehkäisemiseksi.

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI
Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.
Sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta tarkoittaa sananmukaisesti tilaa, jossa sydän ei pysty hoitamaan tehtäväänsä elimistössä eli pumppaamaan verta muuhun elimistöön.
Se ei siis ole varsinainen itsenäinen sairaus, vaan tila, joka johtuu muista sydämen tai verenkiertoelinten sairaudesta tai sairauksista.
Tyypillisesti sydämen vajaatoiminnan kehittymisessä on neljä vaihetta:
- Ensimmäisessä vaiheessa ei vielä ole oireita eikä toiminnallisia tai rakenteellisia muutoksia sydämessä. Riski sairastua kuitenkin on, ja tavoitteena onkin hoitaa riskitekijöitä.
- Esivaiheessa ei vielä ole oireita, mutta sydämessä on jo rakenteellisia tai toiminnallisia muutoksia. Tällöin hoidetaan riskitekijöiden lisäksi sydänsairautta ja pyritään estämään vajaatoiminnan kehittyminen.
- Kolmannessa vaiheessa on jo havaittavissa oireita ja löydöksiä, jotka johtuvat sydämen toiminnan häiriöistä.
- Vaikeassa sydämen vajaatoiminnassa oireet ovat vaikeita, sairaalajaksot toistuvia ja sydämen lisäksi muutkin elimet, kuten munuaiset, maksa, keuhkot ja ääreisverenkierto, ovat kuormittuneet.
Kohonnut verenpaine sydämen vajaatoiminnan taustalla
Kohonnut verenpaine voi aiheuttaa sydämen vajaatoiminnan. Silloin kohonnut verenpaine on kuormittanut sydänlihasta ja aiheuttanut sen paksuuntumisen. Paksuuntunut sydänlihas venyy ja jäykistyy, mikä puolestaan aiheuttaa sen pumppauskyvyn alenemisen.
Kohonnut verenpaine on sydämen vajaatoiminnan yleinen aiheuttajasairaus. Sitä on tavattu yli 50 prosentilla sydämen vajaatoimintaa sairastavista henkilöistä.
Kohonneen verenpaineen huolellinen hoito onkin tärkeä osa sydämen vajaatoiminnan ehkäisyä.
Sydäninfarkti puolestaan aiheuttaa sydämen vajaatoiminta siksi, koska siinä osa sydänlihaksesta menee kuolioon ja korvautuu arpikudoksella, joka ei pysty supistumaan.
Sydäninfarktin lisäksi myös pitkäaikainen sepelvaltimotauti aiheuttaa sydänlihakseen vaurioitumista ja arpeutumista, mikä heikentää sydämen toimintaa.

Sydämen vajaatoiminnan oireet
Sydämen vajaatoiminnan oireet voivat alkaa huomaamatta. Pitkään piilevänä pysyvät oireet voivat edetä hiljalleen. Joillakin oireet taas kehittyvät lyhyessä ajassa hyvin voimakkaiksi.
Tyypillisiä sydämen vajaatoiminnan oireita ovat:
- hengenahdistus
- poikkeava väsymys ensin rasituksessa
- poikkeava väsymys myöhemmässä vaiheessa myös levossa
- lepo- ja rasitussykkeen nousu
- jalkojen turvotus, aluksi erityisesti nilkoissa
Hengenahdistus johtuu verentungoksesta keuhkoissa. Sydän ei tuolloin jaksa pumpata keuhkoista tulevaa verta riittävästi eteenpäin.
Sydämen vajaatoiminta aiheuttaa myös elimistöön kertyvää ylimääräistä nestettä. Sen seurauksena paino nousee ja eri puolille kehoa syntyy turvotusta. Paino voi nousta lyhyessä ajassa useamman kilon elimistöön kertyneen nesteen vuoksi. Ensimmäisenä turvotusta syntyy etenkin nilkkoihin, sitten sääriin ja ylävatsalle.
Akuutin vajaatoiminnan oireina on äkillisesti paheneva hengenahdistus, joka tuntuu vaikeana myös levossa.
Sydämen vajaatoiminta ja jalkojen turvotus
Sydämen vajaatoiminnan yksi tyypillisimmistä ja näkyvimmistä oireista on jalkojen turvotus.
Turvotusta on nimenomaan alaraajoissa sen vuoksi, että istuessa ja seistessä sydämen heikentynyt pumppausvoima häviää taistelun painovoimalle. Vuodepotilaan kohdalla tämä näkyy siten, että turvotusta voi olla myös lantion ja selän alueella.
Jos henkilöllä on sydämen vajaatoimintaa, yläraajojen turvotus jakautuu molemminpuolisesti.
Turvotusta voi testata painamalla sääriluun alaosan etupintaa. Painamisen jälkeen kudokseen jää kuoppa, jos kudoksissa on ylimääräistä nestettä. Tämä kuoppa häviää vasta vähitellen.

Korkea ja matala verenpaine sydämen vajaatoiminnassa
Verenpaineen ja sykkeen seuranta ovat tärkeitä osia sydämen vajaatoiminnasta kärsivän henkilön omahoidossa.
Korkea verenpaine on usein sydämen vajaatoiminnan syynä. Korkea verenpaine on myös erityisen haitallista sydämen vajaatoimintaa sairastavalle. Siksi aktiivinen verenpaineen omahoito ja lääkehoito ovat erittäin tärkeitä.
Toisaalta sydämen vajaatoiminta voi myös aiheuttaa alhaista verenpainetta ja siihen käytetyt lääkkeet voivat vaikuttaa verenpainetta alentavasti. Silti matalista verenpainelukemista ei tarvitse huolestua, jos matala verenpaine ei itsessään aiheuta oireita.
Eteisvärinä ja sydämen vajaatoiminta
Myös sykkeellä on vaikutusta ja paras leposyke olisi normaalioloissa 60–70 lyöntiä minuutissa. Hyvin hidas, nopea tai epäsäännöllinen syke voi vaikeuttaa sydämen vajaatoimintaa.
Eräs rytmihäiriöistä, eteisvärinä eli flimmeri, on yleinen vaiva sydämen vajaatoimintaa sairastavilla henkilöillä, ja se voi vaikeuttaa vajaatoiminnan oireita. Siksi on tärkeää seurata myös sykettä ja havaita eteisvärinä.
Eteisvärinä eli flimmeri on yleinen vaiva sydämen vajaatoimintaa sairastavilla henkilöillä
Luotettava verenpainemittari, joka tunnistaa myös rytmihäiriön, on erinomainen apu sydämen vajaatoimintaa sairastavalle.
Paino, verenpaine ja syke kannattaa kirjata ylös päivittäin. Samalla voi kirjata myös esimerkiksi turvotukset ja muuhun sairauteen liittyvät asiat. Näin oman olon seuraaminen ja siitä kertominen terveydenhoitohenkilöstölle helpottuu.
Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Käypä hoito -suositus
Terveyskylä

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI
Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.