Vaskulaarinen dementia näkyy ensin toiminnan vaikeuksina

Vaskulaarinen dementia eli verisuoniperäinen muistisairaus on toiseksi yleisin etenevä muistisairaus Suomessa. Kaikista muistisairauksista arviolta 10–20 prosenttia on vaskulaarista dementiaa.

Kylläkin viime aikoina on tutkittu myös yleisimmän etenevän muistisairauden, Alzheimerin taudin, yhteyttä verisuonien toimintaan ja tämänhetkinen näkemys on, että sekin liittyy verisuonten toimintaan.

Vaskulaarinen dementia on muistisairaus, jonka aivoverenkierron häiriöt aiheuttavat. Tyypillisesti taustalla on aivoverenkiertoon liittyviä sairauksia:

  • aivoinfarktit
  • aivoverenvuodot
  • aivojen valkoisen aineen eli syvien osien hapenpuutteesta johtuvat vauriot
  • niin kutsutut hiljaiset eli oireettomiksi jäävät aivoinfarktit

Noin neljäsosa sairastuneista sairastuu aivoverenkierron häiriön jälkeen. Myös aivojen verisuonten vaurioituminen voi vaikuttaa taudin puhkeamiseen. Sairaus on jonkin verran yleisempi miehillä kuin naisilla.

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Taustalla verisuoniin vaikuttavat tekijät

Vaskulaarisen dementian syyt ovat samoja, joita tunnetaan yleisesti sydänsairauksien ja aivoverisuonten sairauksien riskiä lisäävinä:

  • kohonnut verenpaine
  • korkea kolesteroli
  • diabetes
  • ylipaino
  • vähäinen liikunta
  • runsas alkoholinkäyttö
  • tupakointi

Nämä lisäävät aivoverenkierron häiriöiden riskiä ja altistavat henkilön näin verenkiertoperäiselle muistisairaudelle.

Pienten suonten tauti on yleisin päätyyppi

Sairaus jaetaan kahteen päätyyppiin

  1. subkortikaalinen eli pienten suonten tauti
  2. kortikaalinen eli suurten suonten tauti

Pienten suonten tauti eli valkean aineen tauti on 60–70 prosentilla sairastuneista. Siinä pienissä suonissa on ollut tukoksia tai vuotoja, jotka vaikuttavat aivojen syviin osiin.

Oireina voi olla tällöin muun muassa puheentuoton häiriöt ja toispuoleiset halvausoireet. Lisäksi älyllinen toiminta ja toiminnanohjaus heikkenevät pienten verisuonten taudissa.

Suurten suonten taudissa suurten aivoverisuonten tukokset aiheuttavat aivojen kuorikerroksen hapenpuutteesta aiheutuvia kuolioalueita. Useimmiten muistihäiriöiden sijaan korostuvat esimerkiksi puheen ja toiminnanohjauksen häiriöt sekä toispuoleinen halvaus.

Vaskulaarista dementiaa sairastava mies istuu surullisena sohvalla.
Masennus on yleinen oire verenkiertoperäistä muistisairautta sairastavilla.

Vaskulaarisen dementian oireet näkyvät toiminnassa

Vaskulaarisen dementian ensimmäiset oireet liittyvät tyypillisesti toiminnanohjaukseen. Muisti voi siis toimia varsin normaalisti, mutta tekeminen ei ole samalla tasolla kuin aiemmin.

Oireet voivat alkaa muutamissa päivissä tai viikoissa, välillä ne voivat helpottaa ja henkilölle voi tulla paremman toiminnan aikoja. Kuinka nopeasti vaskulaarinen dementia etenee, vaihtelee henkilön mukaan. Usein eteneminen tapahtuu portaittain.

Verisuoniperäisen dementian tyypillisiä oireita ovat:

  • häiriöt muistissa ja puheentuotannossa
  • tasapainon ja kävelyn vaikeudet
  • kömpelyys
  • hahmottamisen vaikeudet
  • vireystilan, mielialan ja tunnetilojen muutokset
  • masennus

Muisti säilyy useimmiten paremmin kuin Alzheimerin taudissa. Oireet riippuvat siitä, mihin aivojen kohtaan aivoverenkierron häiriöt ovat vaikuttaneet.

Tyypillistä kuitenkin on, että sairastuneella on vaikeuksia muun muassa asioiden aloittamisessa ja tekemisen loppuun saattamisessa. Myös uuden oppiminen on hankalaa.

Vaskulaarisen dementian hoito

Lääkitystä vaskulaariseen dementiaan ei ole nykyisin vielä olemassa. Hoidossa keskitytään erityisesti niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat taustalla:

  • kohonnut verenpaine
  • kohonnut kolesteroli
  • verensokerin tasapaino
  • sydän- ja verisuonitaudit

Hoidon tarve on yksilöllinen. Tarvittaessa apuna voidaan käyttää myös esimerkiksi fysioterapiaa ja puheterapiaa.

Vaskulaariseen dementiaan liittyvät käytösoireet ovat muun muassa tunneherkkyys ja mielialan nopeat vaihtelut. Myös masennusta, levottomuutta ja ahdistuneisuutta voi ilmetä. Usein masennus liittyy sairauden alkuvaiheeseen, kun henkilö kokee omien kognitiivisten ja päivittäisten kykyjensä heikkenevän.

Erilaiset terapiat, jäljellä olevan toimintakyvyn tukeminen, hyvä perushoito ja liikunta mahdollisuuksien mukaan ovat lääkkeettömiä hoitokeinoja käytösoireisiin. Lääkehoidosta voi myös olla apua. Dementoituvan henkilön lisäksi on tärkeä tukea omaisten ja hoitavien henkilöiden voimavaroja.

Kaksi naista kävelee luonnossa.
Liikunta tekee hyvää myös vaskulaarista dementiaa sairastavalle.

Vaskulaarisen dementian ehkäisy elintavoilla

Elintapojen merkityksen vaskulaarisen dementian ehkäisemisessä voi kiteyttää sanontaan ”mikä on hyväksi sydämelle, on hyväksi myös aivoille”.

Ehkäisevät toimenpiteet kannattaa aloittaa jo keski-iässä. Mistään erityiskeinoista ei ole kysymys, vaan samoilla toimilla edistetään sekä sydän- ja verisuoniterveyttä että yleisesti hyvinvointia.

  • Keski-iän liikunnallinen aktiivisuus ja liikunta pienentävät myöhäisiän muistisairauden ja kognitiivisen heikentymisen riskiä.
  • Terveellinen ruokavalio, kuten tyydyttyneen rasvan ja natriumin välttäminen, voi vaikuttaa sekä valtimotautiriskin vähentymisen että synapsien ylläpidon ja muodostumisen kautta. Paljon hedelmiä, vihanneksia ja täysjyvätuotteita sekä vähän tyydyttynyttä rasvaa ja huonoja hiilihydraatteja sisältä ruokavalio tuo parhaan hyödyn.
  • Tupakointia täytyy välttää ja alkoholin käytössä pidättäytyä kohtuudessa.
  • Lyhyt- tai pitkäunisuus sekä unen huono laatu ovat kognitiivisten häiriöiden riskitekijöitä. Tarkkaa yhteyttä ei tiedetä, mutta se voi liittyä esimerkiksi uniapneaan ja siihen liittyviin sydän- ja verisuonitekijöihin.

Jo keski-iässä aloitettu kohonneen verenpaineen hoito on yksi tärkeistä tekijöistä. Se ehkäisee aivohalvauksia, jolloin niistä johtuva dementoituminen vähenee.

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Duodecim-lehti
Muistiliitto

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Jaa tämä artikkeli: