Verenpaineen mittaus – Näillä ohjeilla saat luotettavat tulokset kotona

Verenpaine kuvaa valtimoissa vallitsevaa painetta sydämen supistumisen ja lepovaiheen aikana. Verenpaine vaihtelee terveellä ihmisellä tilanteen mukaan ja eri vuorokaudenaikoina. Tilannekohtaiseen paineeseen vaikuttavat muun muassa fyysinen rasitus, stressi ja tietyt lääkeaineet.

Aikuisen ihmisen tulee tietää verenpaineensa.

Aikuisen ihmisen tulee tietää oma verenpaineensa. Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävin terveitä elinvuosia vähentävä riskitekijä, joka aiheuttaa 9,4 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa per vuosi. Suomessa noin 2 miljoonalla aikuisella on kohonnut verenpaine, ja vain viidenneksellä aikuisväestöstä verenpaine on ihanteellisella tasolla.

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Lue lisää tuotteesta

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Mittaa verenpaine kotona näin:

1. Vältä fyysistä aktiivisuutta, tupakointia, alkoholia ja kofeiinipitoisia juomia kuten kahvia, teetä ja energia- tai kolajuomia puoli tuntia ennen mittausta. Vältä myös runsasta syömistä.
2. Mene rauhalliseen, lämpötilaltaan miellyttävään ympäristöön.
3. Mittaa verenpaine ei-hallitsevasta eli oikeakätisillä vasemmasta kädestä ja vasenkätisillä oikeasta kädestä. Laita mansetti käsivarteen ja aseta käsi lepäämään esimerkiksi pöydälle siten, että kyynärpää ja kyynärvarsi ovat sydämen tasalla.
4. Istu aloillasi selkä tuettuna 5 minuuttia.
5. Aloita mittaus. Vältä puhumista ja liikettä mittauksen aikana. Älä seuraa mittarin lukemia.
6. Toista mittaus 1–2 minuutin kuluttua.
7. Merkitse tulokset seurantakorttiin.

Aloittaessa mittausjakson tarkasta, ettei käsien välillä ole yli 10 mmHg:n paine-eroa. Jos paine-ero ilmenee, tee mittaukset siitä kädestä, jossa paine on korkeampi. Mittaa verenpaine aamuisin klo 6–9 ennen lääkkeitä ja illalla klo 18–21.

Laadukkaat verenpainemittarit voivat myös tunnistaa rytmihäiriön. Eteisvärinä, lisälyönnit tai epätasainen rytmi kannattaa

Verenpaineen viitearvot

Verenpaineen viitearvot perustuvat lepoverenpaineeseen. Ihanteellinen verenpaine on 120/80 mmHg eli elohopeamillimetriä. Ainoastaan hyvin korkea, yli 200/130 mmHg:n verenpaine saattaa tuntua päänsärkynä ja huimauksena, joten verenpaine selviää vain mittaamalla.

• Ihanteellinen 120/80 mmHg
• Normaali alle 130/85 mmHg
• Tyydyttävä/välttävä 130-139/85-89 mmHg
• Kohonnut yli 140/90 mmHg

Kohonnutta verenpainetta hoidettaessa tavoitteena on vastaanotolla mitattuna 140/90 mmHg ja kotona mitattuna 135/85 mmHg.

>> Lataa tästä verenpaineen seurantakortti <<

Milloin verenpaineen mittaaminen on tarpeen?

Kohonnut verenpaine on yleinen keski-iässä ja vanhemmilla henkilöillä: ikääntymisen myötä valtimoiden muuttuvat jäykemmiksi, jolloin yläpaine kohoaa helposti. Koska korkea verenpaine ei tunnu miltään, on säännöllinen verenpaineen mittaaminen ikääntymisen yli 40-vuotiailla osa ennaltaehkäisyä.

Jos epäilys korkeasta verenpaineesta herää, on syytä suorittaa 4–7 vuorokauden mittaussarja kotona. Mittaus tehdään aamuin illoin 2–3 rinnakkaismittauksena, eli mittaus toistetaan 1–2 minuutin kuluttua edellisestä. Mittaussarjan tuloksista lasketaan yläpaineen ja alapaineen keskiarvot erikseen aamumittausten ja iltamittausten osalta.

Kohonnutta verenpainetta aiheuttavat seuraavat tekijät:

• tupakointi
• lihavuus, erityisesti vyötärölihavuus
• runsas suolan käyttö
• vähäinen liikunta
• runsas lakritsituotteiden käyttö
• runsas tulehduskipulääkkeiden käyttö
• runsas alkoholin käyttö
• stressi
• muu sairaus

Yleisimmät kohonnutta verenpainetta aiheuttavat tekijät ovat siis elintapoja, joiden muuttaminen on olennainen osa hoitoa. Noin 5 prosentissa tapauksista kohonneen verenpaineen syynä on jokin toinen sairaus. Erityisesti kyseeseen tulevat munuaisen ja lisämunuaisen sairaudet. Aina, kun korkea verenpaine todetaan, on selvitettävä, onko taustalla muuta sairautta.

Verenpaineen mittaaminen onnistuu monessa paikassa

Mahdollisuuksia verenpaineen mittaamiseen on useita. Tutkimusten mukaan tarkimmat arvot saadaan kotimittauksista. Kotona ympäristö on rauhallinen ja tilanteen aiheuttama jännitys vähäisempää. Jos itsellä ei ole verenpainemittaria, voi niitä lainata joistain kirjastoista. Tavallisia paikkoja verenpaineen mittaamiseen ovat:

• lääkärin tai hoitajan vastaanotto
• terveydenhuollon toimipisteet
• apteekit
• sydänpiirien ja -yhdistysten tapahtumat

Luotettava kotimittaus edellyttää, että mittari, mansetti ja mittaustekniikka ovat kunnossa. Koska verenpaine vaihtelee tilanteittain, varmistavat mittausjakson pituus ja samanlaisena toistuva mittaustilanne tulosten luotettavuuden.

Vakioitu mittaustilanne tuottaa luotettavimmat tulokset.

Milloin verenpaineen omaseuranta on tarpeen?

Verenpaineen omaseuranta on tarpeen, kun verenpaine on todettu lievästi tai kohtalaisesti kohonneeksi tai kun mittaustulokset vaihtelevat paljon. Omaseurantaa on tärkeää myös silloin, kun lääkehoito on aloitettu tai sitä on juuri muutettu. Myöhemmin, kun lääkitys on vakiintunut, omaseurannan avulla seurataan, että verenpaine pysyy tavoitearvoissa.

Omaseuranta on tärkeä osa hoitoa.

Omaseurannan avulla selvitetään verenpaineen todellinen taso ja voidaan tehdä päätös mahdollisesta lääkehoidosta. Jos lääkehoitoon päädytään, omavalvonta on keino arvioida lääkityksen sopivuutta.

Mitä kohonneesta verenpaineesta seuraa?

Kohonnut verenpaine rasittaa valtimoita ja sydäntä, mistä voi seurata sydämen paksuuntuminen ja väsyminen eli sydämen vajaatoiminta. Lisäksi korkea verenpaine voi aiheuttaa valtimotautia eli ateroskleroosia, aivohalvauksia ja sydäninfarkteja. Valtimotautiin sairastumisen todennäköisyys riippuu muista taudin riskitekijöistä, joita ihmisellä korkean verenpaineen ohella mahdollisesti on.

Kun tiedät verenpaineesi ja kolesteroliarvosi, voit laskea THL:n FINRISKI-laskurilla riskisi sairastua sydäninfarktiin tai vakavaan aivoverenkierron häiriöön.

>> Avaa FINRISKI-laskuri <<

Kohonnutta verenpainetta voi hoitaa elintapamuutoksilla vähentämällä suolan käyttöä, liikkumalla riittävästi ja tavoittelemalla normaalipainoa. Tupakoitsijat hyötyvät tupakoinnin lopettamisesta ja korkeat kolesteroliarvot omaavan kannattaa pyrkiä laskemaan kolesterolia. Kohonnutta verenpainetta hoidetaan myös verenpainelääkkeillä, joita suomalaisista käyttää peräti 0,5–1 miljoonaa ihmistä.

Millainen on hyvä verenpainemittari?

Kotimittauksiin suositellaan laadukasta olkavarsimittaria. Mittariksi tulee valita puolueettomassa testissä hyväksytty mittari, johon saa tarvittaessa helposti huollon, varaosat ja kalibroinnin. Varmista mittaria hankkiessasi, miten tuotetuki pelaa.

Mittauksen luotettavuuden kannalta on tärkeää, että olkavarsimansetti on oikean kokoinen. Liian pieni mansetti antaa todellista korkeamman tuloksen, ja iso puolestaan näyttää paineen todellista matalammaksi. Mansetti tulee säilyttää suojassa auringonvalolta, jotta sen materiaali pysyy hyvänä. Oikeankokoinen mansetti valitaan olkavarren ympärysmitan mukaan.

Apteqin verenpainemittarit sisältävät suuren Universal-mansetin. Niihin on erikseen saatavilla myös S- ja L-koon mansetit. Valitse Apteq-mittarisi mansetti seuraavasti:

• kun olkavarren ympärysmitta on 24-40 cm, sinulle sopii Universal eli U-koon mansetti
• kun olkavarren ympärysmitta on 18-26 cm, sinulle sopii S-koon mansetti
• kun olkavarren ympärysmitta on 34-46 cm, sinulle sopii L-koon mansetti.

Edistyksellisimmät verenpainemittarin tunnistavat myös rytmihäiriöt kuten eteisvärinän. Eteisvärinä viisinkertaistaa aivoinfarktin riskin, ja sen yleisyys lisääntyy voimakkaasti suurten ikäluokkien ikääntymisen, ylipainon ja vähäisen liikunnan myötä. Apteq Q5 verenpainemittari on esimerkki uuden sukupolven mittareista, jotka auttavat havaitsemaan eteisvärinän ja puuttumaan siihen ennaltaehkäisevästi.

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Lue lisää tuotteesta

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Lue lisäksi: Hyvä verenpainemittari havaitsee eteisvärinän >>