Vieraskynä: Hyvinvointisovellukseni varoittaa unen laadusta, mitä teen?

Useat älylaitteet ja sovellukset kertovat mittaavansa unta. Sitä ne eivät kuitenkaan tee. Parhaimmillaankin näille laitteille voi olla mahdollista mitata esimerkiksi liikettä, asentoa, pulssia, sykevälivaihtelua ja lämpötilaa – joko jotain yksittäistä näistä tai niiden yhdistelmää. Tänä päivänä laitteet mittaavat näitä parametreja parhaimmillaan hyvin tarkasti.

Sykevälivaihtelun perusteella voi arvioida esimerkiksi autonomisen hermoston toimintaa ja siten elimistön stressitilaa sekä palautumista. Sykevälivaihteluun vaikuttavat monet muutkin tekijät. Asennon ja liikkeen mittaamisesta puolestaan voi päätellä, milloin ihminen on paikallaan, mutta ei sitä, onko hän hereillä vai unessa.

Onko syvän unen määrän järkevä mittari kuvaamaan unen laatua?

Unen aikana parasympaattinen hermosto aktivoituu, mikä saa kehossa aikaan palautumista edistäviä prosesseja. Tämä aktivoituminen näkyy mm. sykkeen laskuna ja sykevälivaihtelun lisääntymisenä. Saman vaikutuksen saa aikaan esimerkiksi rentoutumisella, rauhallisella uloshengityksellä tai meditaatiolla. Nekin edistävät palautumista, mutta laitteen algoritmi ei erota niitä unesta. Unen mittaaminen vaatii päähän kiinnitettävät elektrodit, jotka mittaavat aivosähkökäyrää.

Palautumisen seuranta hyvinvointisovellusten avulla voi olla hyödyllistä, jos se ohjaa tai motivoi tekemään hyvinvoinnin kannalta parempia valintoja: käymään aiemmin nukkumaan, syömään tasaisemmin, harrastamaan säännöllisesti liikuntaa, välttämään alkoholia… Joillekin seurannasta voi kuitenkin tulla ylimääräistä stressiä tai suorituspaineita, jotka heikentävät palautumista.

melatoniini

Apteq Melatoniini Comp

Ainutlaatuinen yhdistelmävalmiste. Melatoniini lyhentää nukahtamisaikaa.

Ymmärrä, mitä mittaat

Ei ole syytä stressaantua siitä, että sovellus kertoo sinun saavan liian vähän syvää unta – sitä se ei voi mitata tai tietää. Paitsi, jos olet koko ajan liikkeellä, laite voi osata arvioida, ettet ole nukkunut ollenkaan, jolloin johtopäätös on oikea. Se ei kuitenkaan tunnista unen eri vaiheita nukkuessa. Ei sen ole tarvekaan, koska se kannattaa jättää erikoissairaanhoidon puolelle.

Toisaalta ei ole tarpeen tai edes järkevää yrittää manipuloida elimistön omaa systeemiä ja säädellä unen eri vaiheita. Jokainen unen vaihe on tarpeellinen, ne esiintyvät omassa järjestyksessään ja niiden suhteellisilla osuuksilla on merkityksensä.

Mittaaminen ja seuranta voi olla kiehtovaa – ja innostavaa, jännittävää, pelottavaa, hyödyllistä, haitallista tai merkityksetöntä.

Elimistö tietää, millaista unta se tarvitsee. Säädintä, jolla voisi määrittää, että ’’nyt panostan syvään uneen ja viikonloppuna sitten REM-uneen’’ ei (onneksi?) ole olemassa. Asian paradoksisuus havainnollistuu parhaiten esimerkin kautta: syvän unen suhteellista osuutta voi lisätä etenkin edeltävällä univelalla. Vaikka univelassa elimistö yrittääkin kompensoida tilannetta muuttamalla unen vaiheiden keskinäisiä osuuksia, niin ratkaisuksi tästä ei ole: nukkumalla liian vähän nukut liian vähän.

Tärkeää on myös ymmärtää, että jatkuva tulosten analysointi ei edistä kenenkään nukkumista tai hyvinvointia. Yöt vaihtelevat muutenkin. Kyse on jälleen kokonaisuudesta. Siksi mittaustulosten analysointivälin tulisi olla vähintään 2 viikkoa, mielellään kerran kuukaudessa. Tällöin seuraat sitä tärkeintä, omaa kokonaisuuttasi.

Virkeä henkilö aamulla
Sovelluksen tietoja tärkeämpää on oma kokemus: Tunnenko itseni aamulla virkeäksi?

Hyödyt ilman haittoja

Jos elämäntavoillasi annat elimistöllesi tai aivoillesi mahdollisuuden nukkua hyvin, se tekee niin. Edellyttäen, että huonon nukkumisen taustalla ei ole sitä aiheuttavaa sairautta. Huomion kannattaa aamulla olla subjektiivisessa kokemuksessa: ’’Koenko itseni levänneeksi, palautuneeksi ja virkeäksi?’’ Omalla kokemuksella on eniten merkitystä, ja viime kädessä se on ainut, mikä ratkaisee. Tosin, jos ei muista, miltä tuntuu olla hyvin levännyt tai ei tiedä paremmasta, niin omaankin arvioon kannattaa suhtautua kriittisesti.

Riippumatta siitä, mikä on käyttämäsi laitteen arvio unen eri vaiheista, hyödynnä sitä, jos koet siitä olevan apua! Jos sen mittaama paikallaanoloaika (joka esitetään unen kestoksi) saa sinut käymään aiemmin nukkumaan, niin sillä on oletettavasti huomattava merkitys hyvinvoinnillesi. Jos se antaa välillisesti tietoa autonomisen hermoston tilasta eli palautumisesta ja stressistä, voit hyödyntää tietoa arjessasi tehdäksesi parempia valintoja palautumisesi eteen.

Tietoisuuden lisääminen omasta toiminnasta ja sen merkityksestä, motivoituminen ja toistettava toteutus ovat hyviä perusteita hyvinvointisovelluksen käytölle.

Toisaalta, vaikka hyvinvointilaitteet eivät varsinaisesti mittaa unta, jos tulokset ovat jatkuvasti ”punaisella” ja myös oma rehellinen arvio olotilastasi viittaa samaan, voi taustalla olla unihäiriö. Unihäiriöitä on yli 80 erilaista, ja samalla ihmisellä voi esiintyä niitä yhtäaikaisesti useampi. Tällöin laitteesi ei ole rikki, eikä sitä kannata laittaa pöytälaatikkoon, vaan täytyy hakeutua tarkempiin unitutkimuksiin.

Jos arjessa ei jaksa ja unen mittaustuloksetkin ovat heikot, voi taustalla olla unihäiriö.

Voiko unen mittaamisen tuloksiin luottaa?

Perimmäinen viestini on: suhtaudu väitteeseen unen laadusta kriittisesti, koska sitä ei ole voitu mitata hyvinvointilaitteella. ’’Unen mittaaminen’’ on ollut laitteelle kiehtova ja kuluttajalle selkeyttävä tapa tuoda esille laitteen mittaamaa monimutkaista tietoa, jota algoritmi pyörittelee yksinkertaisempaan muotoon. Hyödynnä sen sijaan tieto, joka voi auttaa sinua parempaan palautumiseen, ja vertaa sitä aamun subjektiiviseen kokemukseen: ’’Koenko itseni virkeäksi?’’

Unen laadun ja palautumisen parantamiseksi voit tehdä paljon. Niistä voit lukea aiemmasta tekstistäni: Näin parannat unen laatua. Unen laatuun ja palautumiseen panostamalla annat elimistölle olosuhteet toimia hyvin – myös unen ja sen vaiheiden osalta. Keskity siihen, mihin todella voit vaikuttaa, niin elimistösi hoitaa kyllä osuutensa.

Tekstin on kirjoittanut Joel Naukkarinen. Naukkarinen on 26-vuotias kuopiolainen kilpasoutaja ja lääketieteen kandidaatti, jonka tavoitteena on voittaa soudussa olympiakulta. Vuosina 2020 ja 2018 Joel voitti sisäsoudun MM-hopeaa ja teki 2018 myös 100 kilometrin sisäsoudun maailman ennätyksen.

melatoniini

Apteq Melatoniini Comp

Ainutlaatuinen yhdistelmävalmiste. Melatoniini lyhentää nukahtamisaikaa.

Jaa tämä artikkeli: