Limainen yskä – tunnista yskän tyyppi ja hoida se oikein

Yleensä yskää jaetaan kahteen erilaiseen tyyppiin: limainen yskä ja kuiva yskä eli ns. ärsytysyskä. Erona on nimenmukaisesti se, että kuivassa yskässä limaneritys on vähäistä ja yskä on kuivaa tai ”haukkuvaa”. 

Limainen yskä taas tarkoittaa yskää, jossa nieluun ja hengitysteihin erittyy ylimääräistä limaa. Tällainen yskä on merkki siitä, että keuhkoputkissa tai hengitysteissä on ylimääräistä eritteitä, joita elimistö pyrkii poistamaan.

Mikä limaisen yskän aiheuttaa?

Limaisen yskän taustalla voi olla monenlaisia viruksia, mutta myös elämäntavoista johtuvia syitä. Onkin tärkeää tarkentaa, että tässä artikkelissa käsitellään ensisijaisesti virustautien, kuten flunssan, aiheuttamaa limaista yskää. 

Virusinfektiot, kuten flunssa tai koronavirus

• Virusinfektiot ovat limaisen yskän yleisin syy. Kun esimerkiksi flunssavirus tai koronavirus infektoi hengitystiet, limakalvot reagoivat lisäämällä erityksen määrää yrittäen huuhdella viruksia pois. 
• Tämä ylimääräinen lima voi olla aluksi ohutta ja kirkasta. Myöhäisemmässä vaiheessa lima paksuuntuu, kun valkosolut ja solujäänteet kertyvät eritteeseen. Yskä auttaa tätä limaa nousemaan ylöspäin ja poistumaan keuhkoputkista. 
• Viruksen aiheuttama limainen yskä voi kestää jopa 1–2 viikkoa ja siihen voi liittyä myös lievää kuumetta, nuhaa tai kurkkukipua.

Bakteeri-infektiot, kuten keuhkoputkentulehdus

• Bakteeri-infektioissa, kuten keuhkoputkentulehduksessa (bronkiitissa) tai keuhkokuumeessa, bakteerien lisääntyminen hengitysteissä saa kehon tuottamaan limaa ja valkosoluja torjumaan infektiota. 
• Tämä lima voi olla keltaista tai vihertävää, mikä usein viittaa bakteeriperäiseen tulehdukseen. Keuhkoputkentulehduksessa limaa voi erittyä runsaasti, ja yskä on usein voimakkaampaa sekä joskus kivuliastakin. 
• Hoidossa saatetaan käyttää antibiootteja, jos bakteeri-infektio on varmistettu tai sen riski on suuri.

Allergiat ja astma

• Allergisessa yskässä ja astmassa limaa muodostuu, kun altistut pölylle, siitepölylle tai muille allergeeneille. Hengitysteiden histamiinivaste aiheuttaa limakalvojen turpoamista ja liman liikatuotantoa. 
• Astmassa tulehdus voi olla kroonista, jolloin limaa erittyy toistuvasti ja hengitystiet ahtautuvat. Limainen yskä liittyy usein vinkuvaan hengitykseen, rintakehän kireyteen ja yskänkohtauksiin, jotka pahenevat esimerkiksi keväisin tai pölyisessä ympäristössä.
• Astmaatikot hoitavat hengitysteitään astmaan tarkoitetun lääkityksen avulla, mutta joissain tapauksissa myös muut limaa irrottavat valmisteet voivat olla avuksi.

Limaisen yskän tehokas hoito

Suomen lääkäriseura Duodecim ja Käypä Hoito -suositukset ohjeistavat limaisen yskän hoitoon pääasiassa lääkkeettömin keinoin. Perinteisten yskänlääkkeiden tehosta ei ole kunnollista näyttöä. Niiden sijasta hunaja on noussut mukaan suosituksiin. 

• Riittävä nesteytys on avainasemassa hyvän yleiskunnon ylläpitämisessä ja tautia vastaan taistelemisessa. Esimerkiksi virusinfektiosta seurannut kuume on omiaan kuivattamaan kehoa, mikä yleensä laskee yleiskuntoa ja heikentää myös palautumista taudista.
• Höyryhengitystä suositellaan irrottamaan limaa ja toisaalta sen avulla voi myös kosteuttaa ärtyviä limakalvoja. Höyryhengityksen avaavaa vaikutusta ei pidä myöskään ylenkatsoa yleisen voinnin kohentajana. 
• Hunaja on hyvä apu yskään. Oikeaa hunajaa sisältävät valmisteet yhdistettynä muihin voiteleviin ainesosiin voivat vähentää yskän taajuutta eli yskimisen määrää. Esimerkiksi apteekista saatava Mielikki Yskähunaja sisältää lääkinnällistä hunajaa sekä glyserolia, jotka voitelevat nielua ja näin vaikuttavat yskänreseptoreihin vähentäen yskimistä.
• Lepo on kaikkein tärkein työkalu toipumisessa. Arkiaktiivisuutta kannattaa laskea taudin aikana ja toisaalta myös välttää esimerkiksi urheilemista liian pian sairastelun jälkeen. 

Pitkittynyt limainen yskä vaivaa viikkoja

Joskus yskä jatkuu yli 3–4 viikkoa, vaikka akuutti infektio olisi jo ohi. Pitkittynyt limainen yskä jää pitkäksi aikaa vaivaamaan flunssan jälkeenkin. 

Tarve hakeutua lääkäriin riippuu pitkälti oireista. 

• Jos erittyvä lima tai räkä on edelleen keltaista tai vihertävää, on syytä harkita lääkäriin hakeutumista. 
• Jos yskä on jäänyt päälle, mutta on nyt kuivaa eikä limaista, taudin pitäisi parantua todennäköisemmin myös ilman jatkohoitoa. 

Lapsen limainen yskä

Jos lapsella on limainen yskä, on erityisen tärkeää huomioida lapsen herkät hengitystiet ja juomisen tärkeys. 

Samat hoitomuodot kuin aikuisillakin toimivat hyvin. Merkille pantavia erojakin kuitenkin löytyy. 

Lasten ongelmana on, että heille voi olla vaikeaa yskiä limaa ulos. Tämä voi osaltaan pidentää taudinkuvaa. Vaikka uutta limaa ei olisikaan enää erittynyt pariin päivään, voi limaa edelleen nousta hengitysteistä. 

Toisaalta heikko kyky puhdistaa hengitysteitä itse yskien tai rykien aiheuttaa myös ongelmia yöllä. Pystympi nukkuma-asento on hyvä apu, sillä lapsia limainen yskä vaivaa etenkin öisin liman valuessa hengitysteihin. 

Tämä haittaa koko perheen yöunia sekä siten yleistä jaksamista ja toipumista taudista.

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Käypä hoito -suositus