Flunssa – milloin lääkäriin?

Flunssa eli nuhakuume on tuttu, vaikkei mitenkään mieluinen vieras ympäri vuoden. Tällaista akuuttia ylähengitysteiden tulehdusta aikuiset sairastavat keskimäärin kahdesta kolmeen kertaan vuodessa.

Flunssan oireet ovat lieviä ja ensimmäisinä oireina esiintyvät yleensä:

• päänsärky
• vilunväristykset
• kurkkukipu
• kuume

Ajan mittaan oireiden määrä yleensä lisääntyy:

• Nenä vuotaa ja on tukkoinen.
• Yskittää.
• Olo on huono.

Flunssa kestää yleensä yhdestä kahteen viikkoa, mutta joskus esimerkiksi yskiminen voi kestää jopa kuukauden ajan.

Fluzinc lyhentää flunssan kestoa

3 päivän tehokuuri flunssan hoitoon.

^{(CE terveydenhuollon tuote)}

Tutustu

Milloin lääkäriin?

Selvästi pitkittynyt flunssa tai oireiden merkittävä hankaloituminen on merkki siitä, että flunssan kanssa on syytä mennä lääkäriin.

Hälyttäviä oireita, joiden vuoksi flunssaa sairastavan on syytä mennä aina heti lääkäriin, ovat:

• hengitysvaikeus
• nielemisvaikeus
• poikkeuksellisen voimakas uupumus
• heikentynyt yleistila

Nämä oireet ovat erityisen huolestuttavia, jos flunssaa sairastavalla on perussairautena astma, keuhkoahtaumatauti tai sydämen vajaatoiminta.

Aikuisella, jolla kuume on pysynyt korkeampana kuin 38°C yli 3–5 päivää, on syytä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Samoin silloin, jos flunssaan liittyy rytmihäiriötuntemuksia.

Lääkäriin on syytä mennä myös siinä tapauksessa, että yskä kestää yli kuusi viikkoa, yskä on tullut ilman edeltäviä flunssan oireita tai ysköksissä on verta.

Poskipäissä, ylähampaissa, otsalla tai silmien seudulla tuntuva voimakas kipu, joka on kestänyt yli viikon, on myös peruste ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Samoin on voimakas korvasärky, johon kipulääke ei auta.

Influenssaepidemian aikana kuumeinen hengitystieinfektio on riskiryhmiin kuuluvilla myös syy ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Siellä selvitetään tarve influenssalääkkeelle.

Myös siinä tapauksessa, että oireet ovat jo selvästi lieventyneet tai jopa parantuneet, mutta pahenevat uudestaan, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Kyseessä voi olla jokin flunssan jälkitaudeista.

Mikä auttaa flunssaan?

Yleensä flunssaan auttaa lähinnä poteminen, ja hoito on oireiden hoitoa.

Kylläkin tutkimukset ovat osoittaneet, että vahva ja tiuhaan otettu annos sinkkiasetaattia (CE terveydenhuollon tuote) suun ja nielun limakalvoille heti flunssan ensioireiden ilmettyä voi lyhentää flunssan keston 7 päivästä 4 päivään. Se myös voi helpottaa flunssan oireita. Keskeistä on kuitenkin valita nimenomaan oikeanlainen sinkki flunssaan ja aloittaa kuuri heti ensioireiden ilmettyä. On myös hyvä muistaa, että flunssa voi tarttua jo ennen tätä eli itämisaikana.

Flunssan hoidossa tärkeää on lepo. Raskaampaa liikuntaa tai urheilua ei kannatta flunssaoireiden aikana harrastaa. Kuntoliikuntaa voi harrastaa voimien mukaan, kun flunssan yleisoireet ovat helpottaneet.

Flunssan hoidossa tärkeää on lepo.

Runsas nesteiden juominen on myös tarpeen erityisesti kuumeisena. Lämmin juoma voi helpottaa kurkun kipua. Lisäksi runsas neste auttaa pitämään liman ohuena ja sieraimet paremmin auki.

Nenäkannun käyttö auttaa nenän tukkoisuuteen ja voi ehkäistä poskiontelontulehdusta siihen taipuvaisilla ihmisillä. Myös höyryhengitys voi avata tukkoista nenää.

Hunaja (CE terveydenhuollon tuote) on tuttu ja tutkimustenkin mukaan hyvä apu yskimiseen. Käypä hoito -suosituksessa hunaja on mainittu lasten yskän hillitsijänä.

Jos flunssaan liittyy kipuja ja särkyjä, niiden lievittämiseksi voi ottaa tulehdus- ja kipulääkkeitä.

Lapsen tai vauvan flunssa – milloin lääkäriin?

Lapset sairastavat flunssaa keskimäärin useammin kuin aikuiset. Usein päivähoidon aloittaneilla lapsilla voi olla hengitystieinfektioita kiusallisen tiheään. Keskimäärin 1–3-vuotiaat lapset sairastavat flunssaa 6–8 kertaa vuodessa.

Lasten flunssaoireet ovat pitkälti samanlaisia kuin aikuisilla. Heille on kuitenkin tavanomaista, että kuume nousee herkemmin korkeaksi ja lapset sietävät myös kuumetta aikuista paremmin.

Flunssaa ja kuumettakin voi seurata kotona viikonkin, jos oireet pysyvät samanlaisina tai lievenevät. Lääkäriin on kuitenkin syytä lähteä heti, jos lapsella on seuraavia oireita:

• hengitysvaikeuksia
• sinertävä tai harmaankalpea iho
• oksentelua
• Lapsi ei juo.
• Lapsi ei reagoi.
• Lapsi on hyvin ärtyisä eikä halua olla sylissä.
• Kuume on jatkunut pitkään hyvin korkeana.
• Oireet ovat jo hellittäneet tai jopa hävinneet, mutta palaavat kuumeen ja pahemman yskän kanssa.

Pienillä vauvoilla, alle kolmen kuukauden iässä, kuume on aina syy viedä vauva välittömästi lääkäriin.

Koronaa vai flunssaa?

Covid-19-tauti, tutummin korona, on äkillinen hengitystieinfektio, jonka oireet muistuttavat flunssaa. Pelkät oireet eivät kerro, onko kysymys flunssasta vai koronasta.

Koronapandemian kuluessa rokotteet ovat auttaneet vähentämään vakavia tautimuotoja. Usean vuoden ajan kestäneen koronakurimuksen hellitettyä suhtautuminen koronaan on lieventynyt.

Siksi pääsääntönä vuoden 2023 puolella onkin vältellä muiden ihmisten seuraa, jos kärsii koronaan sopivista oireista. Niitä ovat:

• kuume
• yskä
• kurkkukipu
• hengenahdistus
• lihaskivut
• väsymys
• nuha
• pahoinvointi
• ripuli

Koronavirusinfektion voi hyvin sairastaa kotona, jos oireet ovat lieviä. Vuoden 2023 alussa virallinen ohjeistus on, että töihin ja hoitoon voi palata, kun oireet ovat selvästi vähentyneet ja kuume on poissa. Yleensä tähän menee 3–5 päivää.

Terveyskeskukseen on syytä ottaa yhteyttä, jos sairastuneella ilmenee hengenahdistusta tai hänen yleistilansa heikkenee.

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Potilaan lääkärilehti
Terveyskylän päivystystalo

Mielikki Yskähunaja

Turvallinen ja tehokas hoito akuuttiin yskään.

^{(CE terveydenhuollon tuote)}

Tutustu