Flunssa – milloin lääkäriin?

Flunssa eli nuhakuume on tuttu, vaikkei mitenkään mieluinen vieras ympäri vuoden. Tällaista akuuttia ylähengitysteiden tulehdusta aikuiset sairastavat keskimäärin kahdesta kolmeen kertaan vuodessa.

Flunssan oireet ovat lieviä ja ensimmäisinä oireina esiintyvät yleensä:

  • päänsärky
  • vilunväristykset
  • kurkkukipu
  • kuume

Ajan mittaan oireiden määrä yleensä lisääntyy:

  • Nenä vuotaa ja on tukkoinen.
  • Yskittää.
  • Olo on huono.

Flunssa kestää yleensä yhdestä kahteen viikkoa, mutta joskus esimerkiksi yskiminen voi kestää jopa kuukauden ajan.

Fluzinc

3 päivän tehokuuri flunssan hoitoon.

(CE terveydenhuollon tuote)

Milloin lääkäriin?

Selvästi pitkittynyt flunssa tai oireiden merkittävä hankaloituminen on merkki siitä, että flunssan kanssa on syytä mennä lääkäriin.

Hälyttäviä oireita, joiden vuoksi flunssaa sairastavan on syytä mennä aina heti lääkäriin, ovat:

  • hengitysvaikeus
  • nielemisvaikeus
  • poikkeuksellisen voimakas uupumus
  • heikentynyt yleistila

Nämä oireet ovat erityisen huolestuttavia, jos flunssaa sairastavalla on perussairautena astma, keuhkoahtaumatauti tai sydämen vajaatoiminta.

Aikuisella, jolla kuume on pysynyt korkeampana kuin 38°C yli 3–5 päivää, on syytä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Samoin silloin, jos flunssaan liittyy rytmihäiriötuntemuksia.

Lääkäriin on syytä mennä myös siinä tapauksessa, että yskä kestää yli kuusi viikkoa, yskä on tullut ilman edeltäviä flunssan oireita tai ysköksissä on verta.

Poskipäissä, ylähampaissa, otsalla tai silmien seudulla tuntuva voimakas kipu, joka on kestänyt yli viikon, on myös peruste ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Samoin on voimakas korvasärky, johon kipulääke ei auta.

Influenssaepidemian aikana kuumeinen hengitystieinfektio on riskiryhmiin kuuluvilla myös syy ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon. Siellä selvitetään tarve influenssalääkkeelle.

Myös siinä tapauksessa, että oireet ovat jo selvästi lieventyneet tai jopa parantuneet, mutta pahenevat uudestaan, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. Kyseessä voi olla jokin flunssan jälkitaudeista.

Flunssainen nainen lepää
Lepo on tärkeimpiä hoitoja flunssaan.

Mikä auttaa flunssaan?

Yleensä flunssaan auttaa lähinnä poteminen, ja hoito on oireiden hoitoa.

Kylläkin tutkimukset ovat osoittaneet, että vahva ja tiuhaan otettu annos sinkkiasetaattia (CE terveydenhuollon tuote) suun ja nielun limakalvoille heti flunssan ensioireiden ilmettyä voi lyhentää flunssan keston 7 päivästä 4 päivään. Se myös voi helpottaa flunssan oireita.

Flunssan hoidossa tärkeää on lepo. Raskaampaa liikuntaa tai urheilua ei kannatta flunssaoireiden aikana harrastaa. Kuntoliikuntaa voi harrastaa voimien mukaan, kun flunssan yleisoireet ovat helpottaneet.

Flunssan hoidossa tärkeää on lepo.

Runsas nesteiden juominen on myös tarpeen erityisesti kuumeisena. Lämmin juoma voi helpottaa kurkun kipua. Lisäksi runsas neste auttaa pitämään liman ohuena ja sieraimet paremmin auki.

Nenäkannun käyttö auttaa nenän tukkoisuuteen ja voi ehkäistä poskiontelontulehdusta siihen taipuvaisilla ihmisillä. Myös höyryhengitys voi avata tukkoista nenää.

Hunaja (CE terveydenhuollon tuote) on tuttu ja tutkimustenkin mukaan hyvä apu yskimiseen. Käypä hoito -suosituksessa hunaja on mainittu lasten yskän hillitsijänä.

Jos flunssaan liittyy kipuja ja särkyjä, niiden lievittämiseksi voi ottaa tulehdus- ja kipulääkkeitä.

Flunssainen nainen juo teetä.
Flunssassa on tärkeää juoda paljon.

Lapsen tai vauvan flunssa – milloin lääkäriin?

Lapset sairastavat flunssaa keskimäärin useammin kuin aikuiset. Usein päivähoidon aloittaneilla lapsilla voi olla hengitystieinfektioita kiusallisen tiheään. Keskimäärin 1–3-vuotiaat lapset sairastavat flunssaa 6–8 kertaa vuodessa.

Lasten flunssaoireet ovat pitkälti samanlaisia kuin aikuisilla. Heille on kuitenkin tavanomaista, että kuume nousee herkemmin korkeaksi ja lapset sietävät myös kuumetta aikuista paremmin.

Flunssaa ja kuumettakin voi seurata kotona viikonkin, jos oireet pysyvät samanlaisina tai lievenevät. Lääkäriin on kuitenkin syytä lähteä heti, jos lapsella on seuraavia oireita:

  • hengitysvaikeuksia
  • sinertävä tai harmaankalpea iho
  • oksentelua
  • Lapsi ei juo.
  • Lapsi ei reagoi.
  • Lapsi on hyvin ärtyisä eikä halua olla sylissä.
  • Kuume on jatkunut pitkään hyvin korkeana.
  • Oireet ovat jo hellittäneet tai jopa hävinneet, mutta palaavat kuumeen ja pahemman yskän kanssa.

Pienillä vauvoilla, alle kolmen kuukauden iässä, kuume on aina syy viedä vauva välittömästi lääkäriin.

Flunssassa korona-aikaan

Covid-19-tauti, tutummin korona, on äkillinen hengitystieinfektio, jonka oireet muistuttavat flunssaa. Pelkät oireet eivät kerro, onko kysymys flunssasta vai koronasta.

Pääsääntönä tämän jutun julkaisuhetkellä, lokakuussa 2020, on hakeutua koronatestiin seuraavien oireiden ilmettyä:

  • kuume
  • yskä
  • kurkkukipu
  • hengenahdistus
  • lihaskivut
  • väsymys
  • nuha
  • pahoinvointi
  • ripuli
  • haju- ja makuaistin häiriöt

Testiin hakeutumisessa noudatetaan paikallisten viranomaisten ja THL:n ohjeita. Pääsääntönä on, että ensimmäinen yhteydenotto tapahtuu puhelimitse, eikä oireisena pidä lähteä oma-aloitteisesti päivystykseen. Verkossa Omaolo-palvelussa voi tehdä koronaoireiden kartoituksen.

Flunssainen mies maskissa matkalla lääkäriin.
Kasvomaski on tärkeä suoja sekä käyttäjälleen että kanssamatkustajille.

Älä tartuta muita!

Lääkäriin tai koronatestiin lähtiessä on syytä olla erityisen tarkkana. Lähtökohtaisesti lievissäkään hengitystieinfektion oireissa ei pitäisi poistua kotoa – edes apteekkiin.

Lääkäriin lähtiessä on syytä pukea päälle kasvomaski. Tätä voi edellyttää maskisuosituskin, joka vaihtelee alueittain ja tilanteittain. Joka tapauksessa hengitystieinfektion aikana maskin käytöllä voi suojata kanssaihmisiä tartunnalta.

Kertakäyttö- tai kestokäyttöinen maski on syytä vaihtaa, jos siihen yskii tai aivastaa. Koske maskiin vain puhtailla ja desinfioiduilla käsillä ja huolehdi sen asianmukaisesta tuhoamisesta tai säilyttämisestä.

Säännöllinen käsien saippuapesu ja huolellinen kuivaus estävät mikrobien leviämistä. Jos käsiä ei voi pestä, voi käyttää käsidesiä.

Myös muutaman metrin turvavälin säilyttäminen muihin ihmisiin myös lääkärikäynnillä on hyvä varotoimi maskistakin huolimatta.

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Potilaan lääkärilehti
Avainapteekit
Terveyskylän päivystystalo

Mielikki Yskähunaja

Turvallinen ja tehokas hoito akuuttiin yskään.

(CE terveydenhuollon tuote)