Diabetes asettaa jalat vaaraan

Diabetes eli sokeritauti on sairaus, jonka vuoksi jalat joutuvat koville. Esimerkiksi 2 tyypin diabetesta sairastavalla jalkasärky on ikävän yleinen vieras. Lisäksi jalkojen kuntoa täytyy tarkastella päivittäin ja hoitaa niiden ongelmat nopeasti kuntoon.

Diabeteksen taustalla on ryhmä aineenvaihduntasairauksia. Yhteistä niille on, että haiman insuliinintuotannossa on häiriö ja verensokeri on asettunut pitkäaikaisesti korkealle.

Yleisimmät diabetestyypit ovat tyypin 1 diabetes ja tyypin 2 diabetes. Niihin molempiin liittyy lisäsairautena diabeettista neuropatiaa eli diabeteksen hermovaurioita.

Neuropatiat eli hermovauriot ovat yleisimpiä diabeteksen liitännäissairauksia. Diabeteksen hermovaurioita todetaan noin puolella diabeetikoista, ja se on yleisempää tyypin 2 kuin tyypin 1 diabeteksessa.

Apteq B12 Boost

Jaksamisen tueksi ja lisääntyneeseen
B12-vitamiinin tarpeeseen. 

Neuropatia jalkasärkyjen taustalla

Diabetesta sairastavan henkilön jalkaongelmat liittyvät pitkälti isojen ja pienten valtimosuonten tautiin.

Pienten verisuonten valtimotauti aiheuttaa neuropatiaa eli ääreishermoston toimintahäiriöitä. Isojen ja pienten verisuonten vauriosta puolestaan johtuu iskemia eli hapenpuute, jolla on vaikutusta kudosten kuntoon ja vammojen paranemiseen.

Neuropatian oireita jaloissa ovat:

  • jalkojen polttava kipu
  • jalkojen pistävä kipu
  • puutumisen tunne
  • kuumatuntemukset
  • kylmätuntemukset
  • kuivuva ja halkeileva iho
  • heikentynyt lihastoiminta
  • jalkaterän asentomuutokset

Tyypillisesti alussa jalkojen iho herkistyy liikaa, jolloin kosketus tuntuu iholla epämiellyttävän voimakkaasti. Ajan mittaan vaurion edetessä jalkaterien tuntoaistimus heikkenee.

Pitkittyessään neuropatia voi aiheuttaa oireita myös ylemmäksi säärien ja reisien alueelle.

Neuropatian muita oireita ovat:

  • yhden hermon häiriöt, kuten pohjehermon halvaus tai rannekanavaoireyhtymä
  • sydämen ja verisuonen oireet, kuten korkea syke ja verenpaineen lasku seisomaan noustessa
  • mahan ja suoliston vaivat, kuten oksentelu ruoan jälkeen tai ylävatsan täysi olo
  • virtsaamis- ja erektio-ongelmat, kuten rakon tyhjenemishäiriö
  • hikoiluongelmat, kuten hien erittymisen heikkeneminen tai lisääntyminen

Hermovaurion riskitekijät

Jaloissa puutumisena ja pistelynä oireilevan polyneuropatian merkittävin riskitekijä on veren suuri glukoosipitoisuus. Tilanne on sama sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen kohdalla.

Myös riittämätön B12-vitamiinin ja folaatin saanti sekä runsas alkoholin käyttö suurentavat neuropatian riskiä.

Korkean verensokerin ohella tyypin 1 diabeetikoilla polyneuropatian riskiä voivat suurentaa:

  • kohonnut verenpaine
  • hyperlipidemia eli veren tavanomaista suurempi rasva-ainepitoisuus
  • lihavuus
  • tupakointi

Tyypin 2 diabeetikoilla polyneuropatian riskiä voivat suurentaa korkean verensokerin lisäksi:

  • pieni pitoisuus C-peptidiä eli esihormonia, josta insuliini muodostuu
  • insuliinihoito
  • tupakointi
  • sairastettu sydäninfarkti
Diabetesta sairastavalla on sensori käsivarressa.
Hyvä sokeritasapaino on tärkeimpiä tekijöitä neuropatian hoidossa.

Neuropatian hoito

Kaikissa neuropatian muodoissa kaikkein tärkein osa hoitoa on diabeteksen mahdollisimman hyvä sokeritasapaino.

Tavoitteena on saada tasapainoa mittaava sokerihemoglobiinin arvo tasolle 42–53 mmol/ml tai ainakin mahdollisimman lähelle sitä.

Kun sokeritasapaino on hyvä, neuropatian eteneminen aina hidastuu. Myös lievät neuropatiamuutokset voivat korjautua, jos hermoihin ei ole ilmaantunut pysyviä muutoksia.

Miksi diabeetikon pitää huolehtia jaloistaan?

Neuropatian eli ääreishermoston toimintahäiriön ja iskemian eli hapenpuutteen lisäksi jalkojen hyvinvoinnin riskit liittyvät ulkoisiin vaurioihin.

Neuropatia aiheuttaa jalkojen tuntoaistimusten heikentymistä. Siksi diabeetikko ei välttämättä huomaa ihovauriota tai jalkojen paleltumista.

Ihovaurio, kuten hiertymä, haava tai kovettuma, on diabeetikolle aina riski. Ihorikko voi tulehtua ja kovettuman alle voi syntyä veritasku, joka rikkoo kovettuman alaisen ihon.

Kun verenkierto ei toimi normaalisti, vamman paraneminen pitkittyy. Hitaasti parantuvaa ihovauriota nimitetään kahden viikon päästä diabeetikon pitkittyneeksi jalkahaavaksi. Sellaisen saa elinaikanaan jopa kolmannes kaikista diabeetikoista.

Yli puolet diabeettisista jalkahaavoista tulehtuu, ja joka viides kohtalainen tai vaikea jalkainfektio johtaa jalan amputaatioon.

Diabeetikon jalkaongelmien ehkäisy

Diabeetikon täytyy huomioida jalkansa päivittäin, jotta vakavilta ongelmilta vältytään. Ainakin seuraavia ohjeita on hyvä noudattaa:

  1. Hoida hyvin diabetesta ja valtimotautia lisääviä tekijöitä.
  2. Tarkista jalkojen kunto päivittäin. Huomioi erityisesti mahdolliset ihorikot, haavat ja kynnen ympäristön punoitus.
  3. Pese jalat päivittäin ihonlämpöisellä vedellä. Hoida kovettumat, halkeamat ja kuiva iho päivittäisellä rasvaamisella.
  4. Jos jaloissa on ongelmia, aloita hoito välittömästi. Mitä aiemmin hoito on aloitettu, sitä varmemmin esimerkiksi haava paranee.
  5. Pidä huolta, että jalkojen kunto tarkastetaan terveydenhuollossa vähintään vuoden välein.
Diabetesta sairastavan jalat terveydenhuollon tarkistettavana.
Jalkojen tilanne täytyy tarkistaa vuosittain terveydenhuollossa.

Diabetes Suomessa

Suomessa on yli 500 000 diabeetikkoa. Heistä noin 450 000 sairastaa tyypin 2 ja noin 50 000 tyypin 1 diabetesta. Uusia diabetestapauksia todetaan Suomessa noin 20 000 vuodessa.

Tyypin 1 diabeteksen eli insuliininpuutosdiabeteksen hoitona on aina insuliini. Tyypin 2 diabeetikoilla ensisijainen lääkitys on metformiini.

Metformiinin käyttöön liittyy B12-vitamiinipitoisuuksien lasku. Metformiinin käyttäjien B12-pitoisuudet tulee tarkastaa 3–5 vuoden välein. Hoidoksi suositellaan joko korvaushoitoa ravintolisällä tai pistoshoitoa.

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Duodecim Terveyskirjasto
Käypä hoito potilasversio
Diabetesliitto

Apteq B12 Balance purkki.

Apteq B12 Balance

Tasapainottamaan B12-vitamiinin saantia. 

Jaa tämä artikkeli: