Flunssa tarttuu jo itämisaikana

Flunssien suhteen Suomessakin elettiin rauhallisempaa aikaa koronapandemian aikana, kun sosiaalinen eristäytyminen vähensi kaikkia ylähengitystieinfektioita. Yhteiskunnan avauduttua myös flunssavirukset ovat päässeet siirtymään ihmisistä toiseen helpommin.

Edelleen ohjeistuksena on se, että ylähengitystieinfektioihin liittyvissä oireissa täytyy pysyä kotioloissa. Päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla yleisenä ohjeistuksena on, ettei paikalle saa tulla edes lievissä oireissa.

Miten flunssa kuitenkin leviää jälleen niin tehokkaasti?

Fluzinc

3 päivän tehokuuri flunssan hoitoon.

^{(CE terveydenhuollon tuote)}

Tutustu

Flunssan itämisaika vaihtelee

Yksi syy tähän on se, että flunssa tarttuu ihmisestä toiseen jo itämisaikana eli sinä aikana, kun henkilö on saanut virustartunnan, mutta hänellä ei vielä ole oireita.

Flunssan itämisaika vaihtelee. Siihen vaikuttavat

• virustyyppi
• henkilökohtainen vastustuskyky
• altistuksen määrä
• infektioreitti

Flunssaa aiheuttavia virustyyppejä tiedetään olevan useita satoja. Sen myötä myös itämisajat vaihtelevat. Yleensä itämisaika on 1–4 vuorokautta. Esimerkiksi yli puolet flunssatapauksista aiheuttavalla rinoviruksella itämisaika on kaksi vuorokautta, mutta joissakin tutkimuksissa sen aiheuttamia oireita on ollut jopa muutama tunti altistumisen jälkeen.

Henkilökohtainen vastustuskyky vaihtelee ja siinä taustalla ovat esimerkiksi terveydentila, aiemmin sairastetut sairaudet sekä elimistön muu rasitus.

Omasta vastustuskyvystä voi huolehtia noudattamalla terveellisiä elintapoja. Huolehdi, että saat tarpeeksi ravinteita ja vitamiineja, riittävästi lepoa ja sopivassa määrin liikuntaa.

Immuunireaktio aiheuttaa flunssan oireet

Altistumisten voimakkuus on osaltaan yhteydessä flunssan itämisaikaan. Jos virusannos on ollut hyvin voimakas, se voi lyhentää flunssan puhkeamisaikaa. Virustartunta laukaisee kehossa immuunireaktion, joka aiheuttaa flunssalle tyypilliset oireet.

Myös infektioreitti eli se, miten virus pääsee elimistöön, vaikuttaa flunssan itämisaikaan. Nenä, suu ja silmät ovat viruksille otollisia aukkoja päästä ihon muodostaman esteen ohi.

Sen sijaan pelkällä vilustumisella ei nykytietämyksen valossa ole mitään tekemistä flunssaan sairastumisen tai sen itämisajan kanssa. Flunssaan tarvitaan aina virustartunta.

Tartuttavuus suurinta ensimmäisinä päivinä

Kuten aiemmin mainittiinkin, flunssaa aiheuttavan virustartunnan saanut henkilö levittää virusta jo ennen kuin oireet ilmenevät. Flunssan tartuttavuus alkaa yleensä noin vuorokauden ennen oireiden ilmenemistä.

Flunssan ensimmäisinä päivinä tartuttavuus on korkeimmillaan.

Flunssan ensimmäisinä päivinä myös tartuttavuus on korkeimmillaan. Tätä korkean tartuttavuuden aikaa kestää usein noin viikon ajan. Jos ihmisellä on heikko immuunijärjestelmä, voi tartuttavuus jatkua pidempäänkin. Usein heikompi immuunijärjestelmä on esimerkiksi ihan pienillä lapsilla ja vanhuksilla.

Lisäksi tartuttavuus vaihtelee virustyypin mukaan. Osa virustyypeistä häviää nuhaeritteestä varsin nopeasti, mutta yleensä nuhan virustyyppiä ei ole tarvetta tutkia tarkemmin. Niinpä varovaisuus on paikallaan.

Kädet kuljettavat virusta

Flunssa tarttuu ihmisestä toiseen ilmassa olevien pisaroiden tai käsien kautta kulkevien virusten välityksellä. Siksi kädet olisi tärkeä pestä huolellisesti saippualla

• yskimisen, niistämisen ja aivastamisen jälkeen
• ulkoa sisälle tultaessa
• wc-käynnin jälkeen
• ennen ruokailua

Pisaratartunnalle altistuu erityisesti flunssaisen yskiessä tai aivastaessa. Pisaroiden leviämistä estää tehokkaasti, jos yskii joko kertakäyttöiseen nenäliinaan tai yskiessään peittää suun kyynärtaipeeseen. Käytetty nenäliina täytyy laittaa heti roskikseen.

Flunssan oireet

Flunssan oireilu alkaa usein nenän tukkoisuudella. Sen jälkeen voi seurata vaihteleva määrä seuraavia oireita:

• nuha
• nenän kirvely
• vilunväristykset
• kurkkukipu
• yskä
• päänsärky
• aivastelu
• kuume tai kuumeinen olo
• väsymys

Näiden oireiden puhkeaminen kertoo, ettei ihmisten ilmoille ole asiaa johonkin aikaan.

Oireiden kesto on keskimäärin:

• kurkkukipu 5 vuorokautta
• yskä 10 vuorokautta
• yleinen sairauden tunne 10 vuorokautta

Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että kolmen päivän vahva sinkkiasetaattikuuri (CE terveydenhuollon tuote) lyhentää flunssan kestoa keskimäärin 7 päivästä 4 päivään. Myös flunssan oireet vähenevät keskimäärin reilun kolmanneksen.

Sinkkiasetaattikuuri täytyy kuitenkin aloittaa heti ensimmäisten flunssan oireiden ilmettyä. Kuuri kannattaakin hankkia valmiiksi lääkekaappiin, ettei oireiden ilmaannuttua joudu miettimään, miten viranomaissuosituksen pysymisestä kotona oireisena ja lääkekuurin pikaisen aloittamisen saa yhdistettyä.

Oireeton flunssa

Oman lisänsä flunssan välttämisen haastavuuteen tuo se, että yleisimmät virukset eli rinovirukset voivat aiheuttaa lapsilla myös täysin oireettoman flunssan. Amerikkalaisessa tutkimuksessa jopa 32 prosenttia lapsista poti flunssaansa oireettomana.

Flunssaa aiheuttavat myös erilaiset koronavirukset sekä RS-virukset. Ei olekaan ihme, että keskimäärin lapset sairastavat jopa kymmenen flunssaa ja aikuisetkin keskimäärin 2–3 flunssaa vuodessa. Lisäksi pienten lasten vanhemmat altistuvat keskimääräistä enemmän flunssaviruksille, sillä kotioloissa virusten välttäminen on käytännössä hyvin vaikeaa.

Sosiaalinen eristäytyminen ei perheenjäsenten kesken onnistu eivätkä pienet lapset muista rajoituksia suun, nenän ja silmien koskemisen välttämisestä.

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Duodecim Terveyskirjasto
American Society for Microbiology

Fluzinc

3 päivän tehokuuri flunssan hoitoon.

^{(CE terveydenhuollon tuote)}

Tutustu