Väsymys suojelee ja haastaa aivoja
Mitä väsymys tarkalleen ottaen on? Se onkin hyvä ja laaja kysymys, jota lääkäri ja huippu-urheilija Joel Naukkarinen väitöskirjatutkimuksessaan tarkastelee.
-Väitöskirjatutkimuksessani tutkin väsymyksen ja jaksamisen tunteen syntymistä aivoissa, niiden taustalla olevia neurobiologisia mekanismeja ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Urheilu-urakin on jo opettanut aiheesta valtavasti. Kestävyysurheilijalla on ymmärrettävästi iso intressi yrittää ratkaista väsymykseen liittyvät salaisuudet ja ymmärtää paremmin, mikä saa ihmisen jaksamaan, hän sanoo.
Väsymys määritellään Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmässä uupumuksen, velttouden tai vähentyneen energian tunteeksi. Se koetaan yleensä fyysisten tai henkisten voimavarojen heikentymisenä tai jopa ehtymisenä.
Väsymyksen seurauksena esimerkiksi työkyky alentuu ja ärsykkeisiin reagoiminen kestää tavanomaista pidemmän ajan.
Apteq B12 Boost
Jaksamisen tueksi ja lisääntyneeseen
B12-vitamiinin tarpeeseen.
Väsymys toimii elimistön hyväksi
Naukkarinen huomauttaa, että väsymys toimii elimistömme hyväksi. Väsymyksen tehtävänä on pysäyttää meidät, ennen kuin teemme elimistöllemme liikaa haittaa.
-Väsymyksen tunteella on ollut tärkeä tehtävä. Aikanaan savannilla saaliseläin juostiin väsyksiin. On ollut todella tärkeää, että väsymys on ollut todella hyvin säädetty. Jos juoksi liian kovaa ja pitkään, saattoi se muuttua kohtalokkaaksi itselle. Emme olisi tässä ilman väsymyksen tunteen sopivaa kehittymistä, Naukkarinen sanoo.
Nykykulttuurissa väsymys koetaan hyvin pitkälle viholliseksi. Yhteiskunta ympärillämme on muuttunut. Olemme opettaneet aivojamme riippuvaisiksi jatkuvasta ärsyketulvasta ja monen on vaikea olla ilman jatkuvaa viriketulvaa.
Pidämme ärsyketulvalla itseämme virkeänä emmekä koe väsymystä. Kuitenkin aivomme ovat samalla uupuneet jatkuvista virikkeistä ja esimerkiksi keskittymiskyky on heikentynyt.
Väsymyksen syntyä aivoissa ei tunneta täysin
Emme edelleenkään tiedä täysin, miten aivot toimivat tai mitä väsymys tarkalleen ottaen aivoissa fysiologisesti tarkoittaa.
-Tiedämme raapaisun sieltä täältä ja sen tiedämme, että väsymys on monimutkainen asia, jossa monet mekanismit ovat läsnä. Väsymystä voi tapahtua kaikkialla aivoissa. Vaikuttaa myös siltä, että yksittäinen hermosolukin voi hetkellisti ‘’väsyä’’ tai eri mekanismeilla alkaa suorittaa tehtäväänsä huonommin. Erityisesti jos tapahtuu enemmän, kuin mihin se on tottunut, Naukkarinen kuvaa.
Emme edelleenkään tiedä täysin, mitä väsymys aivoissa fysiologisesti tarkoittaa.
Väsymyksen syntyyn aivoissa vaikuttaa moni tekijä. Esimerkiksi adenosiini on välittäjäaine, jonka välittyminen aivojen hermoliitoksissa eli synapseissa saa aikaan sen, että meitä väsyttää. Unen aikana sen määrä vähenee. Kofeiini toimii adenosiniin vastavaikuttajana, minkä takia osaltaan kahvin juominen väliaikaisesti piristää.
Melatoniini on puolestaan käpyrauhasen erittämä hormoni, joka tekee meidät uneliaaksi ja väsyneeksi.
Dopamiinilla tärkeä rooli
Välittäjäaineista dopamiinilla on tärkeä rooli. Esimerkiksi masennus on osaltaan motivaatioon ja jaksamiseen liittyvä sairaus, vaikka siihen yhdistetään yleensä voimakkaammin sen mielialavaikutukset.
Masentunut voi olla niin väsynyt, ettei jaksa vastata hyvän ystävän puheluun, tai jos hän käy kaupassa, masentunut voi olla vuorokauden uupunut.
Flow-tilassa puolestaan dopamiini auttaa tekemään epäinhimilliseltä tuntuvia suorituksia. Kovaa suoritusta tehdessään huippu-urheilija voi menettää täysin väsymyksen tunteen – vain tekemisellä on merkitystä ja ajantaju häviää. Suorituksen jälkeen palautumisprosessissa taas pienikin ponnistelu on vaikeaa eikä mikään tunnu merkitykselliseltä.
Sairaus väsymyksen taustalla
Väsymys on normaalia henkisen tai fyysisen rasituksen jälkeen, mutta joskus sitä voi esiintyä myös ilman rasitusta terveystilan oireena.
-Useimmilla meillä väsymys on täysin fysiologista ja tervettä. Moniin sairauksiin sairaus kuitenkin liittyy oireena ja silloin väsymyksen tunne ei ole normaali. Esimerkiksi masentunut ei jaksa tehdä mitään tai syöpäsairas on jatkuvasti väsynyt. Sairaus voi muovata aivoja tai vaikuttaa elimistön toimintaan montaa eri reittiä ilmeten väsymyksenä. Toisaalta moniin sairauksiin liittyy myös uniongelmia, Naukkarinen huomauttaa.
Väsymyksen puute on myös ongelma
Myöskään väsymyksen täydellinen puute, vaikka väsyneenä niin voi luulla, ei ole tavoiteltava olotila. Jaksamisen janalla väsymyksen vastapäässä on ääripää, jossa kokee enemmän jaksamista kuin mikä on turvallista ja tervettä.
-Taustalla voi olla kofeiinin käyttö, piristeet, huumeet, jotka auttavat jaksamaan yhtäjaksoisesti vuorokausia tai jotkin psyykkiset sairaudet, joihin liittyy maniavaihe, jolloin esimerkiksi nukkuminen jää ja ihminen oli epänormaalin virkeä ja aktiivinenNaukkarinen kuvaa.
Jonkin aikaa jaksaminen voikin olla keskimääräistä parempaa. Sen jälkeen tilan haitallisuus paljastuu, seuraa totaalinen uupumus ja esimerkiksi kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä maniavaihetta masennusjakso. Myös pitkittynyttä stressiä seuraa helposti työuupumus tai masennus.
Stressi ja väsymys
Väsymys on tunne, joka kertoo, että koettu kuormitus suhteessa voimavaroihin on liian suuri. Koska kyseessä on subjektiivinen kokemus, kunkin tilanteen kuormittavuus vaihtelee henkilökohtaisella tasolla.
Väsymys on tunne, joka kertoo, että koettu kuormitus suhteessa voimavaroihin on liian suuri
Stressi liittyy osaltaan väsymykseen. Stressin auttaa ottamaan voimavaroja käyttöön. Esimerkiksi savannilla stressi on auttanut juoksemaan kovempaa ja pidemmälle. Erilaisissa työtehtävissä stressi voi auttaa toimimaan keskittyneemmin ja pidempään.
Akuutissa tilanteessa stressi auttaa, mutta kaasua ei voi painaa loputtomasti. Pitkittyneen stressin seurauksena on väsymys ja uupumus.
Jaksamista voi treenata
Sekä urheilijalle että muissa tilanteissa aivojaan kehittävälle Joel Naukkarisella on kuitenkin hyviä uutisia.
Aivoja ja jaksamisen tunnetta voi kehittää harjoittelemalla. Kun esimerkiksi opiskelussa alkuvaiheessa jo tunti opettelua voi aiheuttaa ylitsepääsemättömältä tuntuvaa väsymystä, sitkeä harjoittelu nostaa sietokykyä huomattavasti.
Aivojen jaksaminen on koetuksella myös silloin, kun uuteen maahan muuttaessa täytyy pärjätä uudella kielellä. Aluksi pelkkä uuden kielen käyttäminen on tietyille aivojen alueille hyvin kuormittavaa ja päivän jälkeen voi olla hyvin väsynyt kommunikoimaan uudella kielellä, mutta äidinkielellä keskusteleminen sujuu normaalisti. Esimerkki osoittaa myös harjoittelun spesifisyyttä.
Vastaavasti kestävyysurheilijalla kuormitusta asteittain kohottava treeni auttaa kehittymään ja helpottaa urheilemaan jaksamiskyvyn äärirajoilla.
Yhtä asiaa Naukkarinen ei kuitenkaan suosittele treenaamaan. Liian vähän nukkuminen ei auta vähentämään unentarvetta. Riittävää unta tarvitaan tukemaan kaikkea muutakin jaksamista.
Asiantuntijatekstiin on haastateltu yhteistyöurheilijaamme Joel Naukkarista. Vuonna 2022 lääkäriksi valmistunut Naukkarinen toimii väitöskirjatutkijana kliinisellä neurofysiologialla Itä-Suomen yliopistossa. Samalla hän tavoittelee unelmaansa, soudun olympiakultaa Pariisista 2024 tai Los Angelesista 2028.
Apteq B12 Boost
Jaksamisen tueksi ja lisääntyneeseen
B12-vitamiinin tarpeeseen.