Muisti on tärkeä osa olemustamme – pidä siitä huolta!

Jokaiselle sattuu niitä hetkiä, kun yhtäkkiä joutuu ihan tosissaan kaivelemaan jotakin asiaa muististaan. Mitä enemmän ikää karttuu, sen useammin tällainen tilanne todennäköisesti tapahtuu.

Muisti on tärkeä osa ihmisen olemusta. Se on kuin terveys, jonka helposti ottaa itsestäänselvyytenä siihen saakka, kunnes se ei enää toimikaan kuten toivoisi.

Muistin merkitystä kuvaa hyvin se, että esimerkiksi henkiset kykymme ja elämään välttämättömänä osana kuuluva tiedonvälitys perustuvat muistiin.

Uuden oppiminen on elämän mittaan tärkeä ominaisuus, jonka merkitys nykypäivänä tuntuu yhä kasvavan. Myös uuden oppimiseen tarvitsemme välttämättä muistiamme.

Apteq B12-vitamiini

Hyvin imeytyvää, puhdasta ja vatsaystävällistä metyylikobalamiinia.

Muisti on monipuolinen kokonaisuus

Usein muisti jaetaan kolmeen osaan:

  • Hetkellinen aistimuisti on osa tajuntaa. Se tuo aistien kautta saatavan tiedon aivoihin.
  • Työmuisti kestää vain muutaman sekunnin. Sen aikana aistimuistin kautta saatua tietoa usein käsitellään. Oppimisen kannalta työmuisti on erittäin tärkeä.
  • Säilömuistin koko on valtavan suuri. Siihen säilötään muun muassa tosiasioita, tarinoita, elämyksiä ja taitoja. Työmuistista asiat siirtyvät säilömuistiin ja sieltä ne taas palautuvat työmuistin käsiteltäviksi.

Voidaan myös puhua asioiden mieleen painamisesta, mielessä säilyttämisestä ja mieleen palauttamisesta.

Muistin kannalta ovat siis tärkeitä sekä asioiden havainnointi, niiden säilyminen muistissa ja mahdollisuus ottaa asiat tarvittaessa uudelleen käsittelyyn.

Tämän hienon systeemin toiminta on ihmiselle välttämätöntä ja muistin toiminnan heikkeneminen vaikuttaa toimintakykyä heikentävästi. Onneksi muistin toimintaa voi myös tukea monilla omilla valinnoillaan ja elämäntavoillaan.

Riittävä lepo on edellytys muistin toiminnalle

Riittävä lepo on tärkeää ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille, eikä muisti tee tästä poikkeusta.

Univaje, varsinkin pitkittyessään, vaikuttaa niin aivojen kuin muistinkin toimintaan. Päivän mittaan mieleen kerätyt asiat käsitellään aivojen hippokampuksessa yöunien aikana.

Jos illalla nukahtaminen tuottaa ongelmia, voi avuksi kokeilla melatoniinilisää. Se auttaa tutkitusti lyhentämään nukahtamisaikaa.

Riittämätön uni vaikuttaa myös väsymyksenä, joka heikentää keskittymiskykyä. Keskittymistä vaaditaan, jotta voimme havainnoida asioita siirtääksemme niitä muistin käsiteltäviksi. Aivojen ja muistin toiminnan varmistamiseksi myös päivän mittaan tarvitaan palauttavia hetkiä.

Univaje, varsinkin pitkittyessään, vaikuttaa niin aivojen kuin muistinkin toimintaan.

Erityisesti tietotyö voi olla hyvin kuormittavaa aivoille ja muistille. Siksi työtä kannattaa pyrkiä muokkaamaan vähemmän aivoja kuormittavaksi niin, että siinä huomioidaan ihmisen tiedonkäsittelykyvyt ja -rajoitukset. Tätä kutsutaan kognitiiviseksi ergonomiaksi.

Ylipäänsä stressi kuormittaa aivoja. Stressi vaikuttaa muistiin muun muassa heikentämällä keskittymiskykyä, mikä aiheuttaa ongelmia muistin kanssa.

Naiset liikkuvat metsässä muistin tueksi.
Luonnossa ja ystävän kanssa liikkuminen tukevat muistia.

Liikunta auttaa muistia

Riittämätön liikunta ei haittaa pelkästään fyysistä toimintakykyä, vaan myös muun muassa muistia.

Liikunta vaikuttaa aivojen verenkiertoa parantavasti. Samalla aivosolujen väliset yhteydet uusiutuvat ja tehostuvat. Se on tärkeää muistijälkien syntymiselle ja säilymiselle.

Liikunnalla on myönteinen vaikutus myös moneen muistisairauden riskiä nostavaan terveydentilaan:

  • korkea verenpaine
  • ylipaino
  • korkea kolesteroli
  • diabetes

Ystävän kanssa tai luonnossa liikkuminen ovat erityisen hyviä liikunnan muotoja. Molemmat tavat vaikuttavat positiivisesti mielialaan ja suojaavat masennukselta, joka puolestaan vaikuttaa keskittymiskyvyn heikkenemisen kautta muistiin.

Liikunnalla on myös välillistä hyötyä muistille. Vahvat lihakset auttavat tasapainon ylläpitämisessä ja suojaavat kaatumiselta, joka voi aiheuttaa iskuja päähän. Kylläkin esimerkiksi pyöräillessä tai luistellessa on tärkeä suojata pää kypärän avulla yllättäviltä iskuilta.

Ruoki myös muistiasi – muista B12-vitamiini

Aivot tarvitsevat toimiakseen vitamiineja, hivenaineita ja pehmeitä rasvoja, kuten kaikki muutkin elimistömme osat.

Tutkitusti normaaliin psykologiseen toimintaan vaikuttavia vitamiineja ja hivenaineita ovat:

  • B12-vitamiini
  • biotiini
  • folaatti
  • magnesium
  • niasiini
  • tiamiini
  • B6-vitamiini
  • C-vitamiini

Runsasta alkoholin käyttöä kannattaa välttää muistin toiminnan tukemiseksi, samoin tupakointia.

Erityisesti B12-vitamiini ja muisti yhdistetään usein, joten B12 tunnetaankin muistivitamiinina. Pitkittynyt B12-vitamiinin riittämätön saanti heikentää muun muassa hermoston ja muistin toimintaa aiheuttaen muistin toiminnan häiriöitä. Lisäksi riittämätön saanti heikentää keskittymiskykyä.

B12-vitamiinia saadaan eläinperäisistä tuotteista, joten esimerkiksi vegaanien tai hyvin kasvispainotteisesti syövien on tärkeää varmistaa vitamiinin riittävä saanti.

Toinen riskiryhmä ovat iäkkäät henkilöt. Iän myötä B12-vitamiinin imeytyminen heikkenee. Taustalla on syljen erittymisen väheneminen ja suoliston toiminnan muutokset.

Tutkimusten mukaan jopa kolmasosalla yli 65-vuotiaista B12-vitamiinin taso on joko matalalla tai matalan ja normaalin rajalla.

Nainen treenaa muistiaan palapelilla.
Muisti pitää siitä, että aivoja käytetään ja treenataan.

Ikääntyminen ja muisti

Ikääntyminen vaikuttaa muistiin heikentäen sitä, mutta silti esimerkiksi muistisairaudet eivät ole vääjäämättömästi pitkään ikään liittyvä ongelma.

Iän myötä asioiden mieleen painaminen vaikeutuu, samoin asioiden palauttaminen säilömuistista takaisin työmuistiin. Samalla keskittymiskyky ja moneen asiaan yhtä aikaa keskittyminen voivat heikentyä.

Yleistä onkin, että ikääntyminen vaikuttaa eniten työmuistiin ja tapahtumamuistiin eli siihen muistin osaan, joka sisältää tarinoita ja elämyksiä.

Iäkkäiden aivot ovat keskimäärin 8 prosenttia kevyemmät kuin nuorilla aikuisilla. Syynä on se, että hermosolut häviävät iän myötä. Toisaalta solujen väliset yhteydet voivat puolestaan lisääntyä.

Iän myötä tapahtuvaa muistin heikkenemiseen voi vaikuttaa. Muisti pitää siitä, että sitä käytetään. Muistin parantaminen aivoja aktivoimalla kannattaa myös vanhemmalla iällä.

Muistipuistossa voi treenata muistin eri osa-alueita:

  • tarkkaavaisuutta
  • hahmottamista
  • muistamista
  • päättelyä

Vaikka uusien asioiden opettelu vaatii iäkkäänä aiempaa enemmän keskittymistä ja kertaamista, ei oppiminen ole mahdotonta.

Oppimista voi helpottaa se, että pitkän elämänkokemuksen myötä asiat limittyvät aiempaan tietoon. Näin monimutkaisten asiakokonaisuuksien hahmottaminen onnistuu paremmin kuin nuorena.

Lähteet:
Muistiliitto
Duodecim Terveyskirjasto

melatoniini

Apteq Melatoniini Comp

Ainutlaatuinen yhdistelmävalmiste. Melatoniini lyhentää nukahtamisaikaa.

Jaa tämä artikkeli: