Stressi vaikuttaa sydämeen monella tavoin

Stressi on tila, jossa ihmiseen kohdistuvat haasteet ja vaatimukset ovat niin suuria, ettei sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat riitä niihin.

Lyhytaikainen stressi voi toimia hyväksemme: kohtuullisissa määrin ja väliaikaisena tilana se auttaa meitä selviämään haasteellisesta tilanteesta. Elimistö erittää stressaavassa tilanteessa stressihormoni kortisolia, mutta tilanteen pitkittyessä kortisolin eritys pysyy korkeana.

Korkea kortisolintuotanto ei ole hyväksi, sillä se altistaa muun muassa tyypin 2 diabetekselle ja korkealle verenpaineelle.

APTEQ VERENPAINEMITTARI Q5

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Stressin ja sydämen yhteyksiä tutkitaan

Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että stressillä on monenlaisia yhteyksiä sydänoireisiin. Siitä ei ole kuitenkaan varmuutta, miksi stressioireet altistavat sydänoireille. Syynä voi olla esimerkiksi

Kansainvälinen tutkimus osoitti, että työhön liittyvä henkinen paine lisäsi miehillä huomattavasti sydänkuoleman riskiä.

Jo seurantajakson alussa näillä miehillä oli todettu sydän- ja verisuonitauti, diabetes ja aivoinfarkti. Työstressin myötä heidän sydänkuoleman riskinsä kasvoi 50 prosenttia. Vastaava vaikutus oli tupakoinnilla. Sen sijaan korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, ylipaino ja runsas alkoholinkäyttö olivat vähemmän merkittäviä tekijöitä.

Tutkimuksissa on myös huomattu, että vakavien luonnonkatastrofien, kuten maanjäristysten ja hurrikaanien, jälkeen sydänkohtausten ja sydänperäisten kuolemien määrä kasvoi.

Yhtenä syynä sydämen toiminnan ja stressin yhteyteen on esitetty myös stressin vaikutusta mantelitumakkeeseen. Mantelitumake osallistuu tunteiden, kuten stressin ja pelon, käsittelyyn. Se vaikuttaa myös stressireaktion käynnistämiseen.

Mantelitumakkeen korkeampi aktiivisuus puolestaan lisää valkosolujen tuotantoa luuytimessä, mikä vaikuttaa valtimoiden tulehdukseen. Sekä luuytimen toiminnan lisääntyminen että valtimoiden tulehtuminen lisäsivät sydän- ja verisuoniongelmien riskiä.

Stressaantunut nainen kädet naamalla tietokoneen ääressä
Liika tai sekavalta tuntuva työ on yleinen stressin aiheuttaja.

Eteisvärinä uhkana stressistä kärsivälle

Sen lisäksi, että pitkittynyt stressi altistaa sydän- ja verisuonitaudeille, sen aiheuttamia oireita voivat olla:

  • sydämen tykytys
  • sydämen muljahtelu
  • rytmihäiriöt, kuten lisälyönnit ja eteisvärinä eli flimmeri
  • rintakipu

Erityisesti eteisvärinästä olisi syytä olla tietoinen. Stressi tai toisaalta myös stressin laukeaminen voivat johtaa eteisvärinän laukeamiseen.

Eteisvärinässä sydämen rytmi menee joko hyvin nopeaksi tai epäsäännölliseksi. Syynä on se, että sydämen eteinen ja kammio eivät supistu samassa tahdissa, vaan eteinen supistuu paljon kammiota tiheämmin. Eteisvärinän voi tuntua sydämen tykyttelynä, epämiellyttävänä muljahteluna – tai ei mitenkään.

Flimmeri ei ole itsessään hengenvaarallinen, mutta sillä voi olla vaarallisia seurauksia. Eteisvärinässä sydämen eteiset eivät supistu kunnolla ja niihin pääsee muodostumaan verilammikoita, joiden veri hyytyy. Hyytymät voivat liikkeelle lähdettyään aiheuttaa aivohalvauksen, jos ne tukkivat aivoissa olevia verisuonia.

Eteisvärinä voidaan huomata verenpaineen mittauksen yhteydessä, jos verenpainemittari tunnistaa rytmihäiriöt. Sen voi tunnistaa myös epäsäännöllisestä sykkeestä.

Stressin oireet tuntuvat kehossa ja mielessä

Stressi aiheuttaa oireita muuallakin kehossa kuin sydämessä. Mahdollisia oireita voivat olla esimerkiksi:

  • päänsärky ja huimaus
  • pahoinvointi ja vatsaoireet
  • tihentynyt virtsaamisen tarve
  • hikoilu
  • flunssa-alttiuden kasvaminen
  • ärtymys ja aggressiot
  • jännittyneisyys ja levottomuus
  • häiriöt unessa
  • masentuneisuus ja ahdistuneisuus

Kyseessä on siis monipuolisesti sekä kehoon että mieleen vaikuttava ongelma, joka laskee merkittävästi elämänlaatua. Siksi stressistä ja sen aiheuttajista on syytä pyrkiä joko eroon tai mahdollisuuksien mukaan lieventää stressin haittavaikutuksia.

Stressin syyt vaihtelevat

Stressiä aiheuttavat tekijät vaihtelevat. Yhteistä niille on, että ihminen kokee voimavaroihinsa verrattuna liiallisia vaatimuksia. Osaan tekijöistä voi vaikuttaa, mutta kaikkiin ei.

Stressiä voivat aiheuttaa muun muassa:

  • kiire
  • liialliset vastuut
  • liiallinen tai sopimaton työ tai työttömyys
  • äkilliset elämänmuutokset
  • oman tai lähipiirissä olevan henkilön vakavat terveyshuolet
  • ongelmat sosiaalisissa suhteissa
  • melu
  • onnettomuus
  • luonnonkatastrofit tai muut hallitsemattomat tapahtumat
Stressaantunut mies valvoo sängyssä
Jos stressi valvottaa, myös esimerkiksi sydämen tykytykset tuntuvat vahvemmin.

Miten stressiä voi hallita?

Mahdollisuudet vaikuttaa stressin syyhyn riippuvat sen aiheuttajasta. Joihinkin asioihin voimme pyrkiä itse vaikuttamaan. Näitä ovat muun muassa kiire, liialliset vastuut tai työhön liittyvä stressi.

Työhön liittyvää stressiä kannattaa pyrkiä purkamaan esimiehen kanssa. Yhdessä priorisointi auttaa, samoin selkeämpi raja työn ja vapaa-ajan välillä.

Sen sijaan esimerkiksi luonnonkatastrofit, terveyshuolet ja tapahtuneet onnettomuudet kuuluvat vaikutuspiirimme ulkopuolella oleviin asioihin.

Jos stressin aiheuttajasta ei pääse kokonaan eroon, täytyy stressiä pyrkiä lievittämään.

Stressaavasta tilanteesta puhuminen auttaa monia. Keskustelukumppani voi olla läheinen, ammattilainen tai vapaaehtoinen auttaja. Huolien jakaminen on hyvästä, mutta ongelman yletön vatvominen voi lisätä negatiivisia tuntemuksia. Siksi tilanteen tunnistamisesta ja määrittämisestä olisi hyvä päästä pian ratkaisujen etsintään.

Hyvää kannattaa vaalia – hyvää sekä itselle että muille.

Sosiaalisten suhteiden vaaliminen on tärkeää. Sosiaaliset yhteydet on tunnistettu yhdeksi voimia tuottavista asioista. Jos kasvotusten tapaaminen ei ole mahdollista, kannattaa hyödyntää erilaisia etäyhteyksiä. Kun sosiaalisiin suhteisiin liittyy huumori, hyvää tekevä vaikutus tuplaantuu.

Hyvää kannattaa vaalia – hyvää sekä itselle että muille. Jokaisella on itselle voimia tuottavia ja rentouttavia asioita, joille kannattaa etsiä aikaa. Lisäksi toiminta toisten hyväksi lisää henkistä hyvinvointia sekä tuo mielekkyyttä elämään.

Terveelliset elintavat lievittävät stressiä

Liikunta auttaa, erityisesti luonnossa liikkuminen. Aineenvaihdunnan vilkastuessa kuona-aineet pääsevät liikkeelle. Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllinen liikunta lievittää masentuneisuutta ja ahdistusta sekä auttaa sietämään stressiä. Liikunta myös kasvattaa muistitoimintoihin vaikuttavaa hippokampusta, jota stressi pienentää. Lisäksi liikunnan aikaan saamat endorfiinit tuovat hyvää oloa.

Terveellinen syöminen antaa kehollesi parhaat voimavarat toimia myös stressaavassa tilanteessa. Monipuolinen kasvispainotteinen ruokavalio, jossa käytetään täysviljatuotteita, tarjoaa elimistölle runsaan määrän vitamiineja ja hivenaineita, joita se tarvitsee esimerkiksi vastustuskyvyn ylläpitoon.

C-vitamiinin ja sinkin tarve voi nousta stressin myötä.

Esimerkiksi C-vitamiinin ja sinkin tarve voi nousta stressin myötä. Molemmat näistä vaikuttavat muun muassa vastustuskykyymme.

Alkoholista ei ole apua stressin oireisiin. Sillä on esimerkiksi unen laatuun merkittävästi huonontava vaikutus.

Unta kannattaa pyrkiä vaalimaan, vaikka se onkin usein stressin vuoksi ensimmäisiä kärsijöitä. Usein huolta aiheuttava tilanne pyrkii mieleen unta odotellessa tai murheet voivat valvottaa aamuyön tunteina. Aamupäivällä tapahtua liikunta voi auttaa parempaan uneen. Nukahtamiseen voi puolestaan saada apua melatoniinivalmisteesta.

Lähteet
Duodecim Terveyskirjasto
Duodecim-lehti
Healthline

APTEQ VERENPAINEMITTARI Q5

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Jaa tämä artikkeli: