D-vitamiini ja korona – mitä yhteydestä tiedetään?
Melkeinpä koko korona-ajan on käyty keskustelua siitä, onko D-vitamiinista apua taistelussa koronavirusta vastaan. Ehkäiseekö D-vitamiinin popsiminen koronatartuntaa tai auttaako D-vitamiini koronan hoidossa?
Tutkimusta D-vitamiinin ja koronan välisestä yhteydestä on tehty paljon.
Se ainakin on selvää, että D-vitamiinia tarvitaan normaaliin vastustuskykyyn. Uusimmissa tutkimuksissa on käynyt ilmi, että vaikeaan D-vitamiinin puutokseen liittyy suurentunut ylähengitystieinfektion riski. Näin on silloin, kun veren kalsidioli on alle 25 nmol/l.
Toisaalta havainnoivien väestötutkimusten mukaan infektioriski voisi olla suurentunut jo alle 75 nmol/l pitoisuudella.
Koronapandemian aikana tehdyt tutkimukset osoittivat myös koronavirusinfektioon sairastumisen riskin suuremmaksi heillä, joiden veren kalsidiolipitoisuus oli alle 50 tai 75 nmol/l. Lisäksi näkyi viitteitä siitä, että vaikean, tehohoitoa vaativan koronainfektion vaara oli suurempi, jos veren D-vitamiinipitoisuus oli matala.
Tutkijat korostavat, että tutkimuksissa on hyvin haasteellista eritellä kaikkia muita mahdollisia tekijöitä D-vitamiinin lisäksi. Vaikka esimerkiksi alhainen D-vitamiinitaso ja koronatartunta näyttävät esiintyvän yhtä aikaa, niiden välillä ei välttämättä ole syy-seuraussuhdetta.
Apteq C+D+Sinkki
Tehoyhdistelmä
vastustuskykysi vahvistamiseksi.
HUS nosti suosituksia tietyille ryhmille
Vaikka D-vitamiinin merkitystä koronalle ei varmuudella tiedettykään, antoi esimerkiksi HUS joulukuussa 2020 uuden D-vitamiinisuosituksen. Samanlaisia suosituksia ovat antaneet myös Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen ja American Institute of Medicine.
Tavanomainen suositus on, että 18–75-vuotiaat henkilöt ottavat päivittäisen 10 mikrogramman D-vitamiinilisän loka–maaliskuussa, jos he eivät nauti runsaasti D-vitaminoituja maitotuotteita ja ravintorasvoja sekä kalaa 2–3 kertaa viikossa.
Yli 75-vuotiaille suositellaan puolestaan 20 mikrogramman vuorokautista D-vitamiinilisää ympäri vuoden.
HUS:in antamassa suosituksessa on korotettu tiettyjen ryhmien D-vitamiininsaantisuositusta.
- Koronavirusepidemian aikana kaikille yli 70-vuotiaille ja ympärivuorokautisessa hoidossa asuville henkilöille suositellaan 20 mikrogramman D-vitamiinilisää vuorokaudessa.
- Myös aikuisille tummaihoisille henkilöille suositellaan 20 mikrogramman D-vitamiinilisää vuorokaudessa.
- Jos edellisiin ryhmiin kuuluvilla painoindeksi on lisäksi yli 30, suositellaan D-vitamiinin lisäannokseksi 50 mikrogrammaa vuorokaudessa.
Iäkkäiden ihmisten saantisuosituksen nostoa perustellaan sillä, että vaikean koronavirustaudin riski kasvaa yli 70-vuotiailla. On myös syytä huomata, että ihon kyky muodostaa auringonvalossa D-vitamiinia heikentyy iän myötä.
Myös tumma iho kehittää tyypillisesti vähemmän D-vitamiinia kuin vaaleampi iho.
Painoindeksin perusteella nostettua D-vitamiinilisän tarvetta perustellaan puolestaan sillä, että ylipainoon liittyy suurempi D-vitamiinilisän tarve.
Ylipäänsä edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvilla on Suomessa riski D-vitamiinin puutokselle.
D-vitamiinin tarpeesta on käyty viime aikoina keskustelua. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä nykyiset suositukset D-vitamiinilisästä ovat liian alhaisia ja sopiva määrä kaikille aikuisille olisi 50 mikrogrammaa vuorokaudessa.
D-vitamiinin terveysvaikutukset
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) on vahvistanut D-vitamiinille useita terveysväittämiä.
Yksi merkittävimmistä D-vitamiinin ominaisuuksista on, että se vahvistaa vastustuskykyä. D-vitamiinilla on paljon muitakin terveysvaikutuksia. Se muun muassa:
- auttaa ylläpitämään normaalia luustoa
- auttaa ylläpitämään normaalia lihasten toimintaa
- auttaa ylläpitämään normaaleja hampaita
- vaikuttaa normaaliin veren kalsiumpitoisuuteen
Lisäksi alhaisella D-vitamiinitasolla on arvioitu olevan yhteyttä useiden tarttuvien tautien kohonneeseen riskiin. Kuitenkin, kuten aiemmin mainittiin, yksiselitteisiä tutkimustuloksia tästäkään asiasta ei ole pystytty esittämään.
D-vitamiinin tarve yksilöllistä
Itä-Suomen yliopiston tutkimus on antanut viitteitä siitä, että terveyden näkökulmasta optimaalinen D-vitamiinin saanti riippuu kunkin ihmisen yksilöllisistä ominaisuuksista. Sekä D-vitamiinin imeytyminen että poistuminen voivat vaihdella henkilökohtaisesti.
Siksi jokaisella lienee omanlaisensa suositus D-vitamiinin saannille. Kehon tuntemuksista ei voi päätellä, millainen oma D-vitamiinitaso on.
Oman D-vitamiinipitoisuutensa voi selvittää verikokeella, jossa mitataan verestä D-vitamiinin varastomuodon kalsidiolin määrä eli kalsidiolipitoisuus.
Suomessa D-vitamiinin normaaliarvoksi on määritelty 40–80 nanomoolia litrassa. Tämä ei kuitenkaan ole tavoitearvo, vaan esimerkiksi iäkkäillä henkilöillä tavoite on yli 75 nanomoolia. Myös luuston terveyden kannalta yli 75 nanomoolin lukemia pidetään suositeltavana.
Oman veren kalsidiolipitoisuus kannattaa määritellä alku- tai kevättalvella, kun kesällä auringosta saadut D-vitamiinivarastot on käytetty loppuun.
Lisäksi tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että alle 50 nanomoolin kalsidiolipitoisuus merkitsee D-vitamiinin liian alhaista pitoisuutta.
Oman veren kalsidiolipitoisuus kannattaa määritellä alku- tai kevättalvella, kun kesällä auringosta saadut D-vitamiinivarastot on käytetty loppuun.
Toisaalta on tärkeää pitää mielessä, ettei D-vitamiiniakaan kannata tankata ylettömän suurina annoksina.
Viranomaiset ovat määrittäneet, että D-vitamiinin turvallisen saannin yläraja on aikuisilla 100 mikrogrammaa vuorokaudessa. Kyse on nimenomaan vitamiinilisästä saadusta vitamiinista. Auringon iholla tuottamasta D-vitamiinista ei voi saada yliannosta.
Miten toimia?
Aiemman perusteella voimme siis päätellä, että yksiselitteistä näyttöä D-vitamiinin merkityksestä koronan torjunnassa tai hoitamisessa ei ole.
Silti on järkevää pitää huoli siitä, ettei ainakaan kärsi D-vitamiinin liian vähäisestä saannista. Siksi on tärkeää huolehtia erityisesti talviseen aikaan D-vitamiinilisästä, jos epäilee saavansa ravinnosta liian vähän D-vitamiinia.
Auringonvalon määrän lisääntyessä kannattaa myös ulkoilla mahdollisuuksien mukaan auringonpaisteessa. Vaikka kevättalvella auringonvalosta saatu D-vitamiiniannos tai auringolle altistuva ihoalue ole suuria, ulkoilun kokonaisvaltaiset edut keholle ja mielelle ovat merkittäviä.
Koronaviruksen ehkäisyn suhteen edelleenkin kaikista tärkeintä on:
- sosiaalinen eristäytyminen ja turvavälien pitäminen
- maskin käyttäminen, kun turvavälejä ei ole mahdollista noudattaa
- käsien huolellinen peseminen ja käsidesin käyttäminen
- mahdollisten oireiden ilmetessä koronatestissä käyminen ja muuten kotona pysyminen
- rokotteen ottaminen omalla vuorollaan
Lähteet:
HUS
THL
The Washington Post
Apteq C+D+Sinkki
Tehoyhdistelmä
vastustuskykysi vahvistamiseksi.