Infektioastma iskee hengitystieinfektion aikana

Kun infektioastmasta kärsivä lapsi sairastuu hengitystietulehdukseen, ei kyseessä ole tavallinen flunssa. Vanhemmalle ja lapselle voi olla jopa pelottava kokemus, kun lapsen hengitys muuttuu vaikeaksi.

Infektioastmasta käytetään myös nimeä ahtauttava keuhkoputkitulehdus tai obstruktiivinen bronkiitti.

Infektioastma on varsin yleinen sairaus pienillä lapsilla. Joidenkin arvioiden mukaan siitä kärsii joka kymmenes ja toisten arvioiden mukaan jopa lähes kolmannes alle kolmevuotiaista lapsista.

Huojentavaa on, että yleensä kysymys on väistyvästä taipumuksesta, joka paranee ennen kouluikää. Koska ahtauttavan keuhkoputkitulehduksen taustalla on lapsen keuhkoputken pieni läpimitta, lapsen kasvaminen auttaa ongelmaan.

PEF-mittari

Apteq PEF-mittari

Helppokäyttöinen ja luotettava uloshengityksen huippuvirtausmittari.

Lapsen infektioastma jää yleensä lapsuuteen

Yleensä pienenä lapsena infektioastmasta kärsivät eivät kärsi astmasta aikuisiällä, vaan infektioihin liittyvät hengitysvaikeudet katoavat ajan myötä, usein ennen kouluikää.

Kuitenkin mitä vanhempana infektioastmasta edelleen kärsii, sitä todennäköisemmin astmaa esiintyy myös aikuisiällä.

Alle 2-vuotiaana infektioastmaa sairastavista alle kolmasosalle kehittyy pitkäaikainen astma. Yli 3-vuotiaana infektioastmaa sairastavista noin puolelle kehittyy astma.

Pysyvän astman riski kasvaa, jos

  • perheessä on runsaasti allergiaa
  • toisella vanhemmista on astma
  • lapsella on lisäksi atooppista ihottumaa tai ruoka-aineallergia

Infektioastman oireet vaikeuttavat hengityksen

Infektioastman aiheuttaja on yleensä viruksen aiheuttama ylähengitystieinfektio. Siinä keuhkoputkiin kertyy limaa ja limakalvot turpoavat, mistä seuraavat oireet näkyvät erityisesti hengityksessä.

Lapsella infektioastma voi aiheuttaa seuraavia oireita:

  • Limakalvot turpoavat.
  • Hengitys vinkuu ja rohisee.
  • Limaneritys lisääntyy.
  • Lapsella on hengenahdistusta.
  • Uloshengitys vaikeutuu.
  • Lapsella on puuskittaista yskää.
  • Hengitys tihentyy.
Tyttö niistää nenää infektioastmassa.
Infektioastma ilmenee hengitystieinfektion aikana.

Milloin lääkäriin?

Varsinkin pienen, alle 1-vuotiaan lapsen ollessa kyseessä, kannattaa edellä kuvatulla tavalla oireileva lapsi toimittaa herkästi lääkärin arvioitavaksi. Myös isompien lasten kohdalla hoitoon kannattaa hakeutua, jos hengitys on usean tunnin ajan ollut tiheää ja työlästä.

Hoitoon on syytä hakeutua, jos lapsella on hengenahdistusta eli hengitys on tiheää ja/tai raskasta. Muita tunnusmerkkejä vaikeasta hengittämisestä ovat:

  • Kylkien välit ja kaulakuoppa menevät hengittäessä kuopalle.
  • Hartiat nousevat hengityksen tahtiin.
  • Pallean käyttö on voimakasta.
  • Lapsen hengittäessä huomaa, että sieraimet suurenevat sisään hengittäessä eli hänellä esiintyy niin kutsuttua nenänsiipihengitystä.
  • Lapsi on hyvin väsynyt tai levoton.

Päivystyksessä lapsi tutkitaan ja hänet ohjataan tarvittaessa sairaalahoitoon. Useimmiten hoidoksi tarvitaan sumutteina annettavia, avaavia astmalääkkeitä. Hoito annetaan terveyskeskuksessa tai lastentautien poliklinikalla.

Infektioastman hoito perustuu lääkkeisiin

Ahtauttavan keuhkoputkitulehduksen eli infektioastman hoito perustuu hengitettävään, keuhkoputkia avaavaan lääkitykseen. Sen ansiosta keuhkoputkien supistuminen vähenee ja ilman virtaaminen keuhkoputkiin helpottuu.

Tällainen avaava astmalääkitys annetaan yleensä sumutteena. Lapsille sitä annostellaan tyypillisesti tilajatkeella. Näin varmistetaan, että lääkkeestä saadaan paras mahdollinen teho.

Tilajatke on muovinen tai metallinen kammio. Sen toisesta päästä annostellaan lääke. Kammion toisesta päästä lääke hengitetään sisään venttiilin kautta. Yleensä lääkkeen ottamiseen riittää pari rauhallista hengitystä.

Ahtauttavan keuhkoputkitulehduksen eli infektioastman hoito perustuu hengitettävään, keuhkoputkia avaavaan lääkitykseen.

Tarvittaessa infektioastmaan annetaan myös hengitettävää kortisonilääkitystä, joka hoitaa keuhkoputkitulehdusta paikallisesti.

Joissakin tapauksessa, kun infektioastman taustalla on antibiooteilla hoidettava sairaus, lääkäri voi määrätä myös antibioottikuurin. Lähtökohtaisesti antibioottikuurilla ei hoideta infektioastmaa.

Jos lapsi on aiemmin ollut hoidettavana ahtauttavan keuhkoputkitulehduksen vuoksi, hänellä pitää olla varalta avaava astmalääkitys.

Kun lääkitys aloitetaan heti hengitystieinfektion oireiden alettua, oireet eivät pääse kehittymään niin pahoiksi, että niihin tarvittaisiin sairaalahoitoa.

Onkin erittäin tärkeää, että infektioastmaa sairastavan lapsen perheellä on tieto siitä, millaista lääkitystä lapselle pitää antaa heti ylähengitystieinfektion ensimmäisten oireiden ilmaantuessa.

Infektioastmasta kärsivä lapsi nukkuu äitinsä sylissä.
Pysty asento yleensä helpottaa infektioastmaisen lapsen oloa.

Vinkkejä infektioastman kotihoitoon

Infektioastmasta kärsivän lapsen hoidoksi riittää useimmiten kotihoito. Näin on erityisesti siinä tapauksessa, että lapselle on määrätty avaava astmalääkitys ja hänelle annetaan lääkettä heti ensimmäisten flunssan oireiden ilmettyä.

Lisäksi seuraavilla keinoilla voi pyrkiä helpottamaan lapsen oloa ja hengitystä.

  • Pyri pitämään lapsi rauhallisena.
  • Huolehdi, etteivät lapset vaatteet kiristä häntä.
  • Pidä lapsi kohoasennossa, esimerkiksi sylissä istuen.
  • Kokeile, auttaako höyryhengitys lapsen oloa. Turvallisia tapoja voi olla esimerkiksi kylpy tai oleskelu kylpyhuoneessa, jossa on kuuma suihku auki.
  • Huolehdi, että lapsi saa tarpeeksi nestettä. Kuumeen lisäksi limaisuus ja lisääntynyt hengitys lisäävät nesteentarvetta.
  • Tarjoa lapselle lämmintä juomaa, jotta lima irtoaisi helpommin.
  • Anna tarvittaessa lapselle kuumelääkettä.
  • Pidä huolta, ettei sairas lapsi rasita itseään tai liiku rajusti.

Mielikki Yskähunaja

Turvallinen ja tehokas hoito akuuttiin yskään.

(CE terveydenhuollon tuote)

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Sosteri Itä-Savon Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä