Flunssa, influessa vai korona?

Elämme aikoja, kun kurkussa tai nenässä tuntuva kaiherrus nostaa hien pintaan. Mitä tämä on? Olenko sairastumassa flunssaan, influenssaan vai koronaan?

Valitettavasti pelkkien oireiden perustella ei voi varmuudella erottaa, mistä taudista on kysymys. Usein flunssa on tästä kolmikosta lieväoireisin. Tautina uusi koronavirusinfektio COVID-19 ei ole erotettavissa influenssasta.

Kaikkien näiden hengitystieinfektioiden oireet voivat kuitenkin vaihdella henkilöstä riippuen. Oireiden voimakkuuteen vaikuttavat sairastuneen henkilökohtainen vastustuskyky, yleiskunto ja taudinaiheuttajaviruksen laatu.

Fluzinc

3 päivän tehokuuri flunssan hoitoon.

(CE terveydenhuollon tuote)

Flunssan oireet ovat lievimmät

Flunssa eli nuhakuume eli lievä ylähengitystien infektiosairaus on yleinen vaiva. Alle kouluikäiset sairastavat vuodessa keskimäärin 6–8 flunssaa, aikuiset 2–3. Nuhakuumetta esiintyy ympäri vuoden.

Flunssaa aiheuttavia viruksia on useita satoja. Yleensä flunssaa aiheuttavat rinovirukset, koronavirukset, adenovirukset tai RS-virukset. Flunssan aiheuttajavirusta ei yleensä selvitetä, sillä tämä tieto ei auta flunssan hoidossa.

Nuhakuume tarttuu pisaratartuntana ilmateitse tai kosketustartuntana esineistä, joita flunssaa sairastava on koskenut.

Flunssan torjuntaan ei ole olemassa rokotetta.

Flunssan itämisaika on puolesta kolmeen vuorokautta. Ensimmäiset oireet ilmenevät yleensä 1–2 vuorokauden kuluessa tartunnasta ja tartuttavuus on suurimmillaan 2–4 ensimmäisenä sairauspäivänä.

Flunssan ensimmäisiä oireita ovat usein

  • päänsärky
  • vilunväristys
  • kurkkukipu
  • kuume

Myöhemmin ilmeneviä oireita ovat

  • nenän vuotaminen ja tukkoisuus
  • yskä
  • huonovointisuus

Flunssa kestää yleensä yhdestä kahteen viikkoa, mutta joskus oireet kestävät jopa kuukauden ajan.

Flunssan torjuntaan ei ole olemassa rokotetta, ja taudin hoito on oireita lievittävää. Kotihoidossa on tärkeää levätä, syödä riittävästi ja juoda runsaasti nesteitä. Hunaja tuo helpotusta varsinkin lasten yskään.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vahva annos sinkkiasetaattia (CE terveydenhuollon tuote) suun ja nielun limakalvoille heti flunssan ensioireiden ilmettyä voi lyhentää flunssan keston 7 päivästä 4 päivään.

Flunssassa oleva nainen niistää nenäänsä.
Nuha on yleinen oire flunssassa.

Influenssa on talvinen vaiva

Influenssa kulkee yleensä aaltoina marras-huhtikuussa. Se on influenssavirusten aiheuttama hengitystietulehdus, joka tarttuu hengitystie-eritteiden välityksellä. Tartunnan saaneista noin puolet sairastuu tautiin.

Influenssan itämisaika tartunnasta oireiden alkuun on yleensä 1–4 päivää. Taudin tartuttavuus alkaa jo 1–2 päivää ennen oireiden alkua, mutta suurimmillaan tartuttavuus on 1–3 päivää oireiden alusta.

Samastakin influenssaviruksesta sairastuneiden oirekirjo voi vaihdella.

Influenssan ehkäisemiseen valmistetaan vuosittain rokote, jossa on tavallisesti kahden A-influenssaviruksen ja kahden B-viruksen osia. Jos epidemian aiheuttava virus on jokin rokotteessa käytetyistä viruksista, rokote pienentää riskiä sairastua influenssaan 50–80 prosenttia.

Samastakin influenssaviruksesta sairastuneiden oirekirjo voi vaihdella. Influenssan ensioireet ovat yleensä:

  • päänsärky
  • lihassärky
  • äkillinen korkea kuume
  • huonovointisuus

Flunssasta erottava tekijä on yleensä juuri nopeasti korkealle nouseva kuume. Hieman myöhemmin ilmeneviin influenssan oireisiin kuuluvat usein:

  • tukkoinen nenä
  • paheneva yskä
  • kurkkukipu
  • lapsilla vatsa- ja suolisto-oireet

Influenssaa voidaan hoitaa viruslääkkeillä. Jos lääkettä annetaan heti oireiden ilmettyä, lääke voi lyhentää oireiden kestoa ja vähentää bakteeriperäisten jälkitautien riskiä.

Kotihoidossa on tärkeää levätä, syödä riittävästi ja juoda paljon nesteitä. Yskää voi hillitä hunajalla (CE terveydenhuollon tuote) ja kipu- sekä särkylääkkeitä voi ottaa kivun hillitsemiseksi. Myös vahvasta sinkkiasetaattikuurista (CE terveydenhuollon tuote) nielun ja suun limakalvoille voi olla apua influenssan oireiden lievittämiseksi.

Influenssaan sairastunut lepää vuoteessa vieressään kuumaa juomaa ja hunajaa.
Lepo ja runsas juominen ovat hengitystieinfektion kotihoidon perusta.

Koronavirus eli COVID-19 muistuttaa influenssaa

Koronavirukset ovat ryhmä yleisiä viruksia, jotka aiheuttavat ihmisellä yleensä lievän hengitystietulehduksen eli flunssan. Uusin muunnos viruksesta, COVID-19, on aiheuttanut maailmanlaajuisen pandemian.

Tästä koronaviruksena tunnetusta taudista on tässä vaiheessa vielä varsin vähän tutkimustietoa. Tieto täydentyy koko ajan ja myös virus muuttuu ajan myötä.

Tieto koronaviruksesta täydentyy koko ajan.

Vuoden 2020 syksyllä koronatestausta Suomessa lisättiin ja päivittäin tehdään noin 15 000 koronatestiä. Tautitapauksia ilmeni keskimäärin 25 päivässä, joten vain pieni murto-osa testatuista tapauksista oli muuta kuin flunssaa.

Pienelle osalle tartunnan saaneista on tullut vakava infektio. Vuoden 2020 syyskuussa tilanne oli sellainen, että varmistettuihin koronavirusinfektioihin oli Suomessa kuollut hieman yli 4 prosenttia sairastuneista. Maailmanlaajuisesti kuolleisuus on vaihdellut maittain alle 1 prosentista 15 prosenttiin.

Koronavirukseen kuolleilla on ollut yleensä jokin elimistön puolustuskykyä heikentävä perussairaus ja he ovat olleet iäkkäämpiä.

Koronan oireet ovat hyvin samanlaisia kuin influenssassa:

  • kuume
  • yskä
  • hengenahdistus
  • lihaskivut
  • väsymys
  • nuha
  • pahoinvointi
  • ripuli
  • maku- ja hajuaistin häiriöt

Oireiden ilmetessä on aina syytä ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon lisäohjeiden saamiseksi. Linjaukset koronatestauksista vaihtelevat tilanteen mukaan. Tällä hetkellä arvioidaan, että koronaa on syytä epäillä, kun oireileva on ollut tekemisissä koronavirustartunnan saaneen kanssa.

Jos testit osoittavat kyseessä olevan koronaviruksen, lievissä oireissa riittää kotihoito ja 14 vuorokauden eristäytyminen kotiin.

Kotihoidossa pätevät samat ohjeet kuin muidenkin hengitystieinfektioiden kohdalla:

  • lepoa
  • runsaasti nesteitä
  • riittävästi ruokaa

On kuitenkin tärkeää ottaa yhteyttä terveyskeskukseen, jos sairastuneella ilmenee hengenahdistusta tai hänen yleistilansa heikkenee. Koronavirus vaikuttaa myös altistavan verisuonitukoksille, joten koronaan sairastuneen on syytä olla yhteyttä lääkäriin, jos hänellä on muita verisuonitukoksen riskiä lisääviä tekijöitä.

Nainen matkustaa korona-aikaan bussissa maski naamallaan.
Korona-aika on tuonut kasvomaskit julkiseen liikenteeseen myös Suomessa.

Miten ehkäiset tautikolmikkoa?

Flunssan, influenssan ja koronavirusinfektion ehkäisyssä toimivat pitkälti samat toimenpiteet. Tartuntojen ehkäisyn kannalta on tärkeää suojata itsensä, mutta myös pitää huoli, ettei itse levitä mahdollisia omia tautimikrobejaan. Tartuttavuus alkaa yleensä jo ennen oireiden ilmenemistä.

  • Pese kädet huolellisesti saippualla ja lämpimällä vedellä. Käsien pesu on aiheellista ainakin tullessa ulkoa sisälle, ennen ruokailua ja nenän niistämisen jälkeen.
  • Käytä käsidesiä, varsinkin jos et pysty pesemään käsiä.
  • Pidä toisiin ihmisiin mielellään kahden metrin suojaväli.
  • Vältä väkijoukkoja ja jos välttely ei onnistu, käytä tarpeeksi tehokasta suojamaskia.
  • Vältä kasvojen koskettelua käsin. Näin mikrobit eivät pääse kulkeutumaan helposti kasvoilta limakalvoille.
  • Yski hihaan tai kertakäyttöiseen nenäliinaan, jonka laitat suoraan käytön jälkeen roskakoriin.
  • Jos sinulla on edes vähäisiä hengitystieinfektion oireita, pysy kotona. Pyydä ruoka- tai apteekkiostoksien tekoon apua lähipiiriltäsi.

Hengitystieinfektioon kannattaa varautua jo ennalta. Esimerkiksi flunssan kestoa lyhentävä ja oireita lievittävä vahva sinkkikuuri (CE terveydenhuollon tuote) on syytä olla jo odottamassa lääkekaapissa, sillä se tehoaa parhaiten heti ensioireisiin otettuna.

Mielikki Yskähunaja

Turvallinen ja tehokas hoito akuuttiin yskään.

(CE terveydenhuollon tuote)

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Duodecim Terveyskirjasto
Duodecim Terveyskirjasto