Suonenveto yöllä vaivaa erityisesti iäkkäitä ihmisiä

Suonenveto, lihaskramppi eli kramppi on kivulias lihassupistus, joka tuntuu pahalta kaikkina vuorokaudenaikoina. Erityisen ikäviä ovat kuitenkin jalkakrampit yöllä.

Suonenveto, joka herättää yöllä, vaikuttaa monella tapaa elämänlaatuun. Ensinnäkin se heikentää unen laatua. Usein yöllisiä lihaskramppeja esiintyy erityisesti iäkkäillä henkilöillä, joilla muutenkin voi olla unen kanssa ongelmia. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa lähes puolet yli 60-vuotiaista kärsii öisistä suonenvedoista.

Kivulias kramppi voi aiheuttaa pitkän katkon yöuneen ja vaikuttaa päivänaikaiseen vireystasoon, mikä vaikuttaa jaksamiseen sekä koettuun elämänlaatuun.

Kramppien syystä ei ole tarkkaa varmuutta, mutta valitettavasti lihaskrampit kuitenkin vaivaavat helposti juuri öisin, lepoasennossa sekä myös juuri herättyä.

Crampex

Lihasten ja hermoston toiminnan edistämiseen.

Suonenveto jalassa voi liittyä nukkuma-asentoon

Tutkimusten perusteella on löydetty joitakin erityisiä tekijöitä, jotka aiheuttavat jalkakramppeja yöllä.

Yhdeksi öisiin kramppeihin johtavaksi syyksi on arveltu jalkojen asentoa.

Erityisen alttiiksi suonenvedoille tekee sellainen nukkuma-asento, jossa jalat ja jalkaterät kääntyvät ulospäin. Tässä asennossa pohkeen lihakset lyhentyvät, mikä voi altistaa kramppien ilmaantumiselle.

Iäkkäillä lihaksia ja luita yhdistävät jänteet lyhentyvät luonnollisestikin iän myötä ja tämä voi olla yhteydessä kramppien yleistymiseen iäkkäillä.

Alkoholin käyttö voi edistää öisiä kramppeja

Yksi tutkimuslöydöksistä on, että alkoholin nauttiminen vaikuttaa erityisesti yöllisten kramppien esiintymiseen.

Yli 60-vuotiaita ranskalaisia henkilöitä tarkastelleessa tutkimuksessa huomattiin, että yöllisiä kramppeja esiintyi enemmän heillä, jotka käyttivät alkoholia vähintään kerran viikossa.

Ero oli huomattava verrattuna henkilöihin, jotka eivät juoneet ollenkaan alkoholia. Tämän tutkimuksen mukaan nautitulla alkoholin määrällä ei ollut väliä, vaan jo pienikin alkoholimäärä liittyi öisiin suonenvetoihin.

Käsi pitelee vesilasia.
Vettä kannattaa juoda runsaasti pitkin päivää, jotta nestehukka ei yllätä.

Useita altistavia tekijöitä

Muita tunnettuja yleisiä yhteyksiä kramppeihin ovat neste–suolatasapainon häiriöt eli elimistö ei ole saanut tarpeeksi nesteitä tai suoloja on menetetty esimerkiksi kovan hikoilun vuoksi.

Suonenvedot ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä. Krampeille altistavat iän lisäksi

  • raskaus
  • pitkäkestoinen urheilusuoritus
  • tietyt lääkitykset, kuten nesteenpoistolääkitys
  • muun muassa sydän- ja verisuonisairaudet

Kramppi eli suonenveto on tarkalleen ottaen äkillinen lihassupistus. Sen syytä ei tiedetä täysin varmasti, mutta nykykäsityksen mukaan se johtuu lihasten ja hermoston yhteistyön häiriöistä.

Hermosto aktivoituu spontaanisti, jolloin lihas supistuu. Lihassupistus on voimakas aiheuttaen kovaa kipua, ja se kestää muutamista kymmenistä sekunneista minuutteihin.

Vaikka itse lihaskramppi kestää vain lyhyen ajan, voi lihas olla arka pitkän sen jälkeen. Yleisimpiä paikkoja lihaskrampille ovat:

  • pohje
  • takareisi
  • jalkaterä

Silti niitä voi olla myös muualla vartalossa ja yläraajoissa.

Crampex

Lihasten ja hermoston toiminnan edistämiseen.

Jalkakrampit yöllä – mikä avuksi?

Öisiä suonenvetoja voi onneksi pyrkiä estämään ja näin saamaan paremmat yöunet ja virkeämmän päivän.

Ensinnäkin kannattaa huolehtia siitä, että juo riittävästi vettä. Tämä on erityisen tärkeää sekä kuumalla ilmalla että silloin, kun hikoilee runsaasti esimerkiksi pitkäaikaisen urheilusuorituksen vuoksi.

On tärkeätä tiedostaa, että iän myötä janon tunne vaimenee. Siksi riittävästä juomisesta täytyy tuolloin huolehtia vielä aiempia vuosia tietoisemmin. Iäkkäillä riittävä nestemäärä on noin 1,5–2 litraa vuorokaudessa.

Toinen tärkeä tekijä on suola- ja kivennäisainetasapainosta huolehtiminen. Hikoillessa menettää nesteen lisäksi paljon suoloja, joten erityisesti kovan hikoilun tasapainottamiseksi riittävä suolan saanti on tärkeää. Toisaalta liiallinen suolan saanti on suomalaisilla yleinen sydän- ja verenpainetautien riskitekijä, joten suolan saannissa täytyy löytää kohtuullinen taso.

Henkilö venyttää kramppaavaa lihasta.
Venytys on parhaita apuja akuuttiin lihaskramppiin.

Venyttely auttaa öisiin kramppeihin

Erityisesti iäkkäiden kannattaa myös venytellä jalkojen lihaksia ennen nukkumaan menoa.

Yli 55-vuotailla tehdyn tutkimuksen mukaan juuri ennen nukkumaanmenoa tehty pohjelihasten ja takareisien venytys oli tehokas apu yöllisiä suonenvetoja vastaan.

Säännöllisesti tehtynä jalkojen venyttely sekä auttoi vähentämään jalkakramppeja että lievensi niiden aiheuttamaa kipua.

Venyttely on syytä toistaa säännöllisesti ja tehdä juuri ennen nukkumaanmenoa.

Jos kramppi kuitenkin yllättää, paras apu akuuttiin kipuun on lihaksen venytys tai hieronta.

Nukkumisasennolla voi myös olla merkitystä. Jotta jalat eivät kiertyisi ulospäin ja aiheuttaisi pohjelihasten lyhentymistä, kannattaa selällään nukkuessaan asettaa tyyny polvien alle.

Lisäksi kannattaa huomioida, millainen peitto on käytössä. Jos peitto on hyvin painava ja tiukasti aseteltu, se voi myös osaltaan painaa jalkoja ja jalkateriä ulospäin. Kannattaakin valita mieluummin kevyt peitto ja asettaa se löysästi jalkojen päälle.

Jos kramppi kuitenkin yllättää, paras apu akuuttiin kipuun on lihaksen venytys tai hieronta. Myös kylmä vesisuihku krampanneeseen lihakseen voi auttaa. Jos lihas jää erityisen kipeäksi, voi sen hoidossa käyttää tulehduskipulääkettä sisältävää voidetta tai geeliä.

Lähteet:
Potilaan lääkärilehti
Terveyskirjasto
National Library of Medicine

Crampex

Lihasten ja hermoston toiminnan edistämiseen.

Jaa tämä artikkeli: