Suonenveto johtuu hermostosta – näin hoidat vaivaa tehokkaasti
Suonenveto on lihaskramppi, jossa lihas tai pieni lihasryhmä supistuu äkillisesti ääriasentoon. Kyseessä on lihaksen normaali supistustila, joka syntyy tahtomatta ja jää päälle. Lihaskramppeja esiintyy tavallisesti öisin, heti herättyä ja pitkäkestoisen rasituksen seurauksena.
Suonenveto tuntuu kovana, viiltävänä kipuna lihaksen kohdalla. Muista lihaskivuista suonenvedon erottaa siitä, että lihas tai lihasryhmä kovettuu ja raaja jännittyy tiettyyn asentoon: esimerkiksi pohkeen kramppaaminen saa jalan ojentumaan väkisin.
Suonenvedosta puhutaan yleisesti, kun kyseessä on alaraajojen kramppi.
Kestoltaan lihaskramppi on tavallisesti sekunneista minuutteihin. Suonenvedosta puhutaan yleisesti, kun kyseessä on alaraajojen kramppi. Tavallisimmin suonenveto iskee takareisiin, pohkeisiin ja jalkaterän lihaksiin. Kramppeja esiintyy kuitenkin myös yläraajoissa ja vartalossa.
Suonenvedon aiheuttama kipu johtuu hapenpuutteesta. Supistustilassa jumittavan lihaksen verenkierto heikkenee, jolloin lihas ei saa happea eikä pysty poistamaan kuona-aineita. Yleensä lihas palautuu nopeasti ennalleen, ja myös kipu hellittää samalla. Voimakas suonenveto voi aiheuttaa useita tunteja kestävää arkuutta. Myös tällöin lihas palautuu normaaliksi.
Crampex
Lihasten ja hermoston toiminnan edistämiseen.
Mistä suonenvedot johtuvat?
Nykytiedon valossa suonenveto johtuu häiriöstä lihasten ja hermoston yhteistyössä. Suonenvedon perimmäinen syy on hermoston spontaani aktivoituminen, joka aiheuttaa lihaksen supistumisen. Hermosto siis lähettää omatoimisesti lihakselle käskyn supistua.
Suonenvedon ilmaantumiselle altistavat useat tekijät kuten seuraavat:
- Ikääntyminen. Iän myötä alttius suonenvedoille lisääntyy, ja yli 50-vuotiailla ne ovat selvästi yleisempiä. Yli 60-vuotiaista lihaskrampeista kärsii vähintään kolmannes ja jopa puolet.
- Pitkäkestoinen rasitus. Lihas voi krampata pitkäkestoisen harjoittelun seurauksena joko rasituksen aikana tai sen jälkeen. Lihaskrampit ovat siten tyypillisiä kestävyysurheilusuoritusten aikana. Samoin pitkään kestänyt istuminen tai seisominen altistaa krampeille.
- Nestetasapainon häiriöt. Nestehukka, suolatasapainon häiriö tai mineraalien kuten natriumin puute lisäävät kramppien mahdollisuutta. Nestetasapainon häiriintyminen vaikuttaa osaltaan urheilusuoritusten aikaisiin ja niiden jälkeen ilmaantuviin kramppeihin.
- Raskaus. Raskaudenaikainen turvotus ja aineenvaihdunnalliset muutokset lisäävät suonenvetojen esiintymistä, ja niitä on lähes kaikilla raskaana olijoilla. Erityisesti lihaskramppeja esiintyy raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.
- Tietyt sairaudet. Kramppeja esiintyy tavallista enemmän tiettyjen sairauksien yhteydessä. Näitä ovat muun muassa munuaisen vajaatoiminta, suolatasapainon ja kilpirauhasen toiminnan häiriöt sekä hermoston ja lihasten sairaudet ja häiriöt.
- Tietyt lääkkeet. Jotkin lääkkeet kuten nesteenpoisto- ja osteoporoosilääkkeet voivat lisätä suonenvetoja.
- Väsymys. Huonosti nukuttu yö lisää alttiutta saada suonenveto. Univaje vaikuttaa osaltaan kehon nestetasapainoon, ja väsymys myös tekee vaikeammaksi pitää hyvistä, kramppeja ehkäisevistä tavoista kiinni.
- Kylmä ilma tai veto. Vetoisuus, kylmä ilma tai kylmä vesi voivat aikaansaada krampin – yhdessä muuten otollisten olosuhteiden kanssa.
Mikä auttaa suonenvetoon? – Kokeile näitä!
Ensiapu kramppaavaan lihakseen on venyttäminen. Vastavenytys laukaisee suonenvedon nopeasti, ja onkin monelle vaistomainen reaktio krampin iskiessä. Kramppaavaa lihasta voi myös hieroa kevyesti puristellen. Kevyt hieronta nopeuttaa verenkierron ja aineenvaihdunnan palautumista ja helpottaa siten kipua.
Ensiapu kramppaavaan lihakseen on venytys.
Verenkiertoa tehostavan vaikutuksensa ansiosta myös lämpö voi helpottaa kramppia. Lämmön kohdalla on kuitenkin tiedostettava, että saunan tai helteen aiheuttama neste- ja suolatasapainon häiriö myös altistaa suonenvedoille, joten lämpimässä ympäristössä on myös muistettava huolehtia riittävästä nesteestä ja suoloista.
Jotkut kokevat, että natriumin nauttiminen joko merisuolaraetta imeskellen tai suolavettä juoden auttaa suonenvetoihin. Natriumia sisältävät ruokasuola ja merisuola; Pan-suolassa natriumia on vähemmän. On hyvä muistaa, että liiallinen natriumin saanti on suomalaisilla yleistä ja mm. kohottaa verenpainetta.
Jos voimakas suonenveto jättää lihaksen araksi, voi sitä sivellä tulehduskipulääkettä sisältävällä voiteella. Ensiapuna voi kokeilla myös kylmäpakkausta.
Crampex
Lihasten ja hermoston toiminnan edistämiseen.
Suonenvetoja voi ehkäistä – huolehdi näistä!
Suonenvetoja voi pyrkiä ehkäisemään useilla hyvinvointia yleisesti edistävillä toimenpiteillä sekä huolehtimalla, ettei altistu lihaskramppeja lisääville tekijöille. Lihasten ja hermoston toimintaa voi osaltaan edistää myös laadukkailla lisäravinteilla. Kokosimme yhteen suonenvetoja hillitseviä tekijöitä:
- Terveelliset elämäntavat
Terveellinen ravinto edistää terveyttä ja pitää yllä hyvää ravitsemustilaa, mikä osaltaan vähentää lihaskramppien riskiä. Samoin säännöllinen liikuntaharrastus pitää huolta lihasten kunnosta ja edistää verenkierto- ja hengityselimistön toimintaa, jolloin lihakset saavat happea ja kestävät rasitusta paremmin. Tupakoimattomuus ja alkoholin sekä kofeiinin maltillinen nauttiminen ovat nekin – tylsää mutta totta – keinoja huolehtia kehon hyvästä kunnosta ja kramppien ehkäisystä. Kahvi ja tee poistavat kehosta nestettä, mikä voi osaltaan selittää sitä, että jotkut kokevat hyötyvänsä niiden käytön vähentämisestä.
- Nesteen nauttiminen
Nestetasapainosta huolehtiminen auttaa pitämään krampit poissa. Nauti siis riittävästi nestettä päivän aikana, erityisesti ulkoilmassa ja lämpimällä kelillä. Muista nauttia nestettä myös ennen liikuntaa tai pitkäkestoisen liikuntasuorituksen aikana. Lämpimällä kelillä ja kovan rasituksen yhteydessä on muistettava huolehtia myös suolojen saannista esimerkiksi urheilujuomaa nauttimalla.
- Nukkuminen
Hyvät yöunet ovat keino paitsi yleiseen hyvinvointiin, myös lihaskramppien ehkäisyyn. Levottomat yöunet ja univaje altistavat krampeille, joten on luonnollista, että hyvin nukuttu yö toimii päinvastoin. Levänneenä on myös helpompaa tehdä yllä kuvattuja valintoja, jotka tukevat omaa hyvinvointia.
- Jalkojen hyvinvoinnista huolehtiminen
Suonenvetoja voi ehkäistä valitsemalla hyvät jalkineet ja huolehtimalla siitä, että jalat pysyvät lämpiminä. Myös tukisukkia voi kokeilla erityisesti, jos istuu tai seisoo pitkiä aikoja. Jos kärsii jalkojen turvotuksesta, on hyvä nostaa jalat välillä esimerkiksi tuolin päälle kohoasentoon ja jumppailla nilkkoja kevyesti aamuisin tai iltaisin ennen nukkumaanmenoa.
- Iltavenyttely
Tutkimusten mukaan säännöllinen venyttely ei ehkäise suonenvetoja. Kuitenkin erään tutkimuksen mukaan pohkeiden ja takareisien venyttely ennen nukkumaanmenoa vähensi yli 55-vuotiaiden krampeista kärsivien öisiä kramppeja.* Erityisesti iäkkäämmät voivat siten hyötyä kevyestä iltavenyttelystä. * https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22341378
Crampex
Lihasten ja hermoston toiminnan edistämiseen.