Lihaskrampit ympäri kehoa ja 7 syytä niihin

Lihaskramppi on tila, jossa lihas supistuu äkisti ja tahtomatta. Kramppaava lihas lyhenee voimakkaasti, minkä vuoksi kramppi voi saada koko raajan tai kehon osan jähmettymään erikoiseen asentoon. Krampit kestävät tavallisesti sekunneista minuutteihin, minkä jälkeen lihas palautuu nopeasti. Pahimmillaan kramppi voi aiheuttaa venähdyksen tai revähdyksen, ja pitkäkestoisen ja voimakkaan krampin jälkeen lihakset voivat tuntua aroilta.

Kramppeja voi esiintyä ympäri kehoa niin ala- ja yläraajoissa kuin vartalossa. Tyypillisimpiä ovat krampit pohkeissa, reisissä ja jalkaterän lihaksissa. Alaraajojen krampeista puhutaan usein myös suonenvetona.

Lihaskrampeille voivat altistaa:

  • väsymys
  • pitkäkestoinen harjoittelu/rasitus
  • kylmä tai veto
  • verenkierron heikkeneminen
  • suola- tai nestetasapainon häiriö
  • tietyt sairaudet
  • tietyt lääkeaineet.

Kramppi johtuu hermostosta

Krampissa on kyse lihaksiston ja hermoston välisen yhteistyön toimintahäiriöstä. Nykytiedon valossa krampin aiheuttaa hermoston spontaani aktivoituminen. Krampin taustalla voi vaikuttaa hermojen liiallinen jännittyminen, hermopinne tai nestehukka.

Hermopinne viittaa hermon puristustilaan, jonka aiheuttaa ahdas hermokanava. Hermokanavan ahtauden taustalla voi olla tulehduksen aiheuttama turvotus tai pitkään jatkunut lihaskireys. Lihaskireyttä aiheuttavat esimerkiksi huono lihastasapaino, epätasainen kuormitus ja työergonomian laiminlyönti.

Nestehukka vaikuttaa elimistön neste- ja elektrolyyttitasapainoon ja voi johtaa kuivumiseen tai tiettyjen mineraalien kuten natriumin puutteeseen. Neste- tai elektrolyyttitasapainon ongelmat puolestaan vaikuttavat hermoston kuljettamiin sähköisiin signaaleihin, jotka ohjaavat lihasten supistumista.

Sairaudet ja lääkkeet kramppien taustalla

Tietyt lääkeaineet voivat altistaa krampeille. Lisäksi joissain tapauksissa voidaan tutkia, liittyvätkö krampit hoitamattomaan sairauteen. Tällaisia ovat hermo- ja lihassairaudet sekä munuaissairaudet. Verikokeilla voidaan tutkia elimistön suolatasapaino ja poissulkea sairauksia kuten diabetes ja kilpirauhassairaudet.

Kramppien esiintymiseen liitettyjä lääkeaineita ovat:

  • nesteenpoistolääkkeet
  • Alzheimerin taudin lääke donepetsiili
  • osteoporoosilääke rafloksifeeni
  • verenpainelääke nifedipiini
  • kolesterolilääkkeet kuten statiinit
nainen istuu sängyn laidalla ja pitelee selkäänsä
Kramppeja esiintyy ympäri kehoa, muun muassa selän lihaksissa.

Ketä krampit kiusaavat?

Krampit ovat yleisiä:

  • urheilijoilla
  • iäkkäillä ja
  • raskaana olevilla.

Krampit ovat tavallisia urheilijoilla liikuntasuorituksen aikana tai sen jälkeen etenkin, jos suoritus on kestänyt pitkään. Krampeille altistaa tällöin lihakseen kohdistuva rasitus ja lihaksen väsyminen. Krampin voi toki aiheuttaa myös liikkumattomuus! Pitkään samassa asennossa oleva lihas voi krampata. esimerkiksi puutarhanhoito tai marjanpoiminta ovat harrastuksia, joissa ollaan pitkään samassa, ei niin tavanomaisessa asennossa. Etukumarasta noustessa saattaa selkään iskeä mojova kramppi.

Kramppi iskee väsyneeseen lihakseen.

Kramppien yleisyys lisääntyy iän myötä, ja eniten niitä esiintyy yli 50-vuotiailla. 60-70-vuotiaista krampeista kärsii toistuvasti kolmasosa. Ikääntyneillä kramppeja on erityisesti öisin, jolloin pienikin ärsyke voi saada nukkuessa rentoutuneet lihakset kramppaamaan. Yksi iän myötä yleistyvistä, krampeille altistavista tekijöistä on verenkierron heikkeneminen. Lisäksi iäkkäät käyttävät tyypillisesti enemmän krampeille altistavia lääkkeitä.

Krampit ovat yleisiä myös raskaana olevilla naisilla. Raskauden aikana krampeille altistavia tekijöitä ovat aineenvaihdunnan ja hormonaaliset muutokset, turvotus ja verenkierron muutokset. Kramppeja esiintyy etenkin raskauden toisella ja kolmannella kolmanneksella.

Ensiavuksi vastavenytys

Krampin aiheuttama kipu syntyy, kun lihaksiston hapensaanti estyy eikä lihas pysty poistamaan kuona-aineita. Parasta ensiapua kramppiin on vastavenytys: esimerkiksi suoraksi vääntyvää jalkaterää voi taivuttaa koukkuun.

Kramppaavaa lihasta voi myös puristaa kevyesti ja nostaa koholle. Kevyt hieronta voi helpottaa sekä krampin aikana että sen jälkeen, jos lihas tuntuu jäävän araksi. Arkaa lihasta voi hieroa tulehduskipulääkevoiteella. Toiset kokevat myös, että merisuolarakeiden imeskely tai pieni annos suolavettä auttaa kramppiin.

Näin hoidat kramppia:

  • tee vastavenytys, jos pystyt
  • purista kramppaava lihasta
  • nosta kramppaava lihas koholle
  • hiero lihasta kevyesti
  • nauti suolahippu tai puoli lasia suolavettä
Nainen venyttää jalastaan kramppia pois
Vastavenytys on nopein hoito kramppiin.

Ennaltaehkäise kramppeja

Kramppeja voi ehkäistä huolehtimalla nestetasapainosta ja mineraalitasapainosta etenkin helteisinä päivinä ja pitkäkestoisten urheilusuoritusten yhteydessä. Koska väsymys ja vetoisuus voivat altistaa krampeille, voi kramppeja ehkäistä nukkumalla riittävästi ja pukeutumalla lämpimästi. Myös hyvillä jalkineilla voi olla merkitystä.

Yöllisiä kramppeja voi pyrkiä torjumaan pitämällä jalat lämpiminä ja venyttelemällä pohkeita ja takareisiä ennen nukkumaanmenoa. Iltavenyttelystä on todettu olevan hyötyä yli 55-vuotiailla – joilla myös kramppeja eniten esiintyy. Myös magnesiumvalmisteita käytetään yleisesti kramppien ennaltaehkäisyyn.

Näin ennaltaehkäiset kramppeja:

  • nuku riittävästi
  • huolehdi nestetasapainosta
  • pidä itsesi ja jalkasi lämpiminä
  • nosta jalat ajoittain ylös, jumppaa ja venyttele niitä
  • vältä tupakkaa ja alkoholia
  • nauti kofeiinipitoisia juomia kohtuudella

Lähteet:
Miller T, Layzer R. Muscle Nerve. 2005 Oct;32(4):431-42
Bentley S.Sports Med. 1996 Jun;21(6):409-20.
Terveyskirjasto
Mehiläinen
Hyvä Terveys