Munuaisten vajaatoiminta liittyy vahvasti verenpaineeseen

Munuaiset ovat elimistöllemme välttämätön kuona-aineiden poistaja. Munuaisia on kaksi ja ne sijaitsevat alimpien kylkiluiden korkeudella selän puolella.

Munuaisten tehtävänä on suodattaa verestä kuona-aineet ja poistaa ne elimistöstä virtsan mukana. Kunnossa olevat munuaiset erittävät päivittäin pari litraa virtsaa.

Munuaisten vajaatoiminta on elimistölle rasite, sillä kuona-aineiden poistamisen lisäksi munuaiset säätelevät elimistön neste-, suola- ja happo–emästasapainoa. Lisäksi ne muun muassa erittävät reniinihormonia, joka tärkeässä osassa verenpaineen säätelyssä.

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Munuaisten vajaatoiminnan syyt vaihtelevat

Munuaisten vajaatoiminta on yleistyvä kansansairaus, joka johtaa siihen, että veri ei puhdistu kunnolla kuona-aineista eikä nestettä poistu kehosta riittävästi. Munuaisten vajaatoiminta voi olla akuuttia eli äkillistä. Tämä tila voi kehittyä jopa muutaman viikon aikana esimerkiksi myrkytyksen tai vaikean tulehduksen, kuten myyräkuumeen, seurauksena.

Tässä artikkelissa käsitellään kroonista eli pitkäaikaista munuaisten vajaatoimintaa. Se on sairaus, joka kehittyy vuosien ja jopa vuosikymmenien kuluessa.

Syyt pitkäaikaisen munuaisten vajaatoimintaan vaihtelevat. Osa niistä liittyy elintapoihin. Tällaisia taustasyitä ovat mm.

  • runsas suolankäyttö
  • tupakan ja alkoholin käyttö
  • ylipaino

Taustalta voi löytyä myös sairauksia, kuten korkea verenpaine tai diabetes. Lisäksi munuaisten vajaatoimintaa aiheuttavat perinnölliset munuaissairaudet.

Korkea verenpaine ja munuaiset

Verenpaineen ja munuaisten toiminnan välillä on kaksisuuntainen yhteys. Munuaistaudit altistavat verenpaineen nousulle. Toisaalta taas kohonnut verenpaine vahingoittaa munuaisia, ja jo lievästi kohonnut verenpaine nopeuttaa munuaissairauksien etenemistä.

Siksi kohonneen verenpaineen hoito on yksi keskeisimmistä tekijöistä munuaisten vajaatoiminnan hoidossa. Kun kohonnut verenpaine on saatu kuriin, sillä voidaan hidastaa munuaisten toiminnan huononemista.

Munuaisten vajaatoiminnasta kärsivien olisikin hyvä saada verenpaine pysymään alhaisena eli verenpaineen taso olisi alle 130/80 mmHg.

Dialyysissa oleva henkilö
Dialyysi eli veren kuona-aineiden poistaminen on vaikean munuaisten vajaatoiminnan hoitomuoto.

Munuaisten vajaatoiminnan havaitseminen

Haasteellista kroonisen munuaisten vajaatoiminnan hoitamisessa on, että sairaus kehittyy pitkään oireettomana.

Vajaatoiminta kehittyy jopa vuosikymmenien aikana ja oireita ilmenee vasta siinä vaiheessa, kun munuaisten toiminnasta on enää pieni osa jäljellä.

Siksi laboratoriotulokset voivat olla ainoa keino havaita lievä munuaisten vajaatoiminta. Munuaisten toiminnasta kertoo parhaiten kreatiniiniarvo. Kreatiniinilla on yhteys lihasten energia-aineenvaihduntaan, jossa kreatiinista muodostuu kreatiniinia.

Elimistö ei pysty käyttämään kreatiniinia, vaan se siirtyy lihaksista veren kautta munuaisiin. Sieltä se suodattuu munuaisputkiin ja virtsaan. Koska kreatiniinia muodostuu suunnilleen sama määrä eri päivinä, sen arvoa käytetään munuaisten toiminnan mittarina.

Jos munuaiset eivät toimi normaalisti, kreatiniinin määrä veressä nousee. Kreatiniinin eli P-Krean viitearvot ovat:

  • miehillä 60–100 µmol/l (mikromoolia litrassa)
  • naisilla 50–90 µmol/l (mikromoolia litrassa)

Kreatiniinitason perusteella voidaan laskea munuaiskerästen suodatusnopeus, joka kuvaa munuaistoimintaa paremmin kuin pelkkä kreatiniinitaso. Lisäksi on tärkeää tutkia virtsanäyte, onko virtsassa punasoluja tai valkuaista.

Munuaisten vajaatoiminnan oireet

Kuten aiemmin mainittiinkin, krooninen munuaisten vajaatoiminta kehittyy vaivihkaa vuosikymmenien aikana. Sairauden alkuvaiheessa ei ilmene oireita, joten esimerkiksi työterveyshuollossa tehty laboratoriotutkimus voi yllättäen osoittaa munuaisen toimintahäiriön.

Sairaus on jo varsin pitkällä, kun se aiheuttaa ensimmäiset oireensa. Niitä voivat olla:

  • väsymys
  • suorituskyvyn lasku
  • turvotus
  • mielialan muutokset
  • keskittymisvaikeudet
  • unihäiriöt
  • suonenvedot

Erittäin pitkällä olevassa sairaudessa lähestytään dialyysin eli veren keinotekoisen puhdistamisen tarvetta. Siinä vaiheessa oireita ovat myös:

  • ihon kutina
  • ruokahaluttomuus
  • pahoinvointi
  • painonlasku

On syytä huomioida, että vaikka selkäkipua pidetään yhtenä munuaisten vajaatoiminnan oireena, sitä ei yleensä esiinny kroonisessa munuaisen vajaatoiminnassa.

Munuaisten vajaatoiminnan hoito

Huono uutinen munuaisten vajaatoiminnasta kärsiville on, että sairauden aiheuttamia muutoksia ei pystytä korjaamaan. Tavoitteena on kuitenkin hidastaa taudin etenemistä ja siihen on olemassa useita keinoja.

Elimistön neste- ja suolatasapainoa seurataan laboratoriokokeilla, joissa tarkastellaan erityisesti kaliumin, natriumin, kalsiumin ja fosfaatin pitoisuuksia.

Tärkeä osa hoitoa on hyvien elintapojen vaaliminen. Yksi keskeisimmistä tekijöistä on verenpaineen hyvä hoito. Tupakoijien on syytä lopettaa sauhuttelu ja alkoholia kannattaa juoda vain hyvin kohtuullisesti.

Liikunta on tärkeää, ja mahdollista ylipainoa on hyvä saada pois, erityisesti vyötärölle kertynyttä rasvaa.

Jos munuaisten tila heikkenee paljon, hoitona käytetään dialyysia. Siinä verestä poistuu puoliläpäisevän kalvon läpi kuona-aineita, suoloja, happamuutta aiheuttavia vetyioneja ja vettä. Dialyysi siis jäljittelee munuaisen toimintaa.

Dialyysi voidaan toteuttaa joko keinomunuaisella eli hemodialyysinä tai peritoneaali- eli vatsakalvodialyysina, jossa dialyysikalvona käytetään vatsakalvoa. Dialyysi mahdollistaa monille munaisten vajaatoimintaa sairastavalle lähes normaalin elämän.

Suomessa tehdään noin 240 munuaisensiirtoa vuosittain. Munuaisensiirron jälkeen munaisen toiminta on varsin normaalia. Kylläkin munuaisensiirto vaatii loppuelämän jatkuvaa hylkimisreaktiota estävää lääkitystä.

Vaalea leipä puisella laudalla.
Vaalea leipä on munuaisten vajaatoimintaa sairastavan ruokavalioon sopivaa leipää.

Ruokavalio munuaisten vajaatoiminnassa

Ruokavaliolla on tärkeä merkitys munuaisten vajaatoiminnasta kärsivien voinnin edistäjänä.

Tärkeimpiä yksittäisiä tekijöitä on suolan määrän rajoittaminen alle 5 milligrammaan eli vajaaseen teelusikalliseen päivässä.

Pidemmälle ehtineen vajaatoiminnan hoidossa on tärkeä huomioida seuraavat asiat:

  • Fosfaatin saantia rajoitetaan siten, että maitotuotteiden käyttöä rajataan ja täysjyväviljan sijaan käytetään vaaleita viljoja.
  • Proteiinia syödään kohtuudella ja valitaan sellaisia ruoka-aineita, joissa ei ole liikaa fosfaattia: vähärasvaista lihaa, kalaa, kananmunia, katkarapuja ja raejuustoa.
  • Kaliumin saantia voi olla syytä rajoittaa.
  • Jos virtsamäärä on vähäinen, myös nesteen nauttimista on hyvä rajoittaa.
  • Usein tarvetta on myös aktiiviselle D-vitamiinille.

Useita liitännäissairauksia

Kohonneen verenpaineen lisäksi munuaisten vajaatoimintaan on liitetty useita liitännäissairauksia.

Yleisimmin munuaisten vajaatoimintaan liittyy diabetes. Jos henkilöllä on huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes, hän on suuressa riskissä saada myös munuaisten vajaatoiminnan.

Anemiaa voi aiheuttaa se, että munuaisten kyky erittää erytropoietiini-hormonia heikentyy. Tätä EPO-hormonia tarvitaan elimistössä punasolujen tuotantoon.

Sydän- ja verisuonitautien kohonneen riskin lisäksi munuaisten vajaatoiminta voi aiheuttaa myös häiriöitä elimistön

  • rasva-aineenvaihdunnassa
  • happo–emästasapainossa ja
  • kalsium–fosforitasapainossa.

Lähteet:
Duodecim Terveyskirjasto
Munuais- ja maksaliitto
Terveyskylä

APTEQ Q5
VERENPAINE-
MITTARI

Tunnistaa nopean ja helpon verenpaineenmittauksen yhteydessä rytmihäiriön sekä erottelee tarkasti eteisvärinän ja lisälyönnin.

Jaa tämä artikkeli: